Keskustelut Luonto Metsätalous ja luonnonsuojelu s(u)omessa

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 108)
  • Metsätalous ja luonnonsuojelu s(u)omessa

    Metsätalouden harjoittaminen ja luonnonsuojelu asetetaan yleensä vastakkain mm. some:ssa .  Näyttää olevan ainakin GP:lla kirjoituksia, joissa arvostellaan metsätaloutta ja puun kasvatusta  melko kyseenalaisin perustein.

    Ainakaan omalta kantilta katsottuna niitä ei tarvitse asettaa ollenkaan toisensa poissulkeviksi tavoitteiksi vaan hyvin onnistuu molempien harjoittaminen rinnakkain ja päällekkäinkin. Siihen suuntaan on monet mo:t ja kait koko metsäsektorikin pyrkinyt kehittämään metsätaloutta viime vuosikymmenet.

    Niihin yliampuviin kommentteihin, joita näkee joissain kirjoituspalstoilla, kannattaa jos kiinnostusta riittää, vastata myös metsänomistajien ja muiden metsäammattilaisten, jottei metsiä koskevat puheenvuorot jäisi aivan väärien väittämien varaan.

    Joskus opiskeluaikoina opiston rehtori kehotti liittymään johonkin luonnosuojelujärjestöön ja tuomaan omia näkökantoja esille siellä rakentavalla tavalla. Ihan hyvä oli ehdotus, mutta se on jäänyt  toteuttamatta, kun on ollut kai liian kiire muualla.

     

     

     

     

  • hemputtaja

    Kiitokset Planterille vihjeestä.

    Latasin opuksen. En siihen vielä kunnolla tutustunut, mutta vaikuttaa hyvältä. Suosittelen kuitenkin varovaisuutta. Ainakin osalla kirjoittajista on hiukan ”ekologinen” maine – muistaakseni – ja heti alkuteksteissä on esim. maininta: ”entistä ajankohtaisempaa, koska luonnon monimuotoisuuden määrä on kiihtyvällä vauhdilla kutistumassa”
    Tuo siitä huolimatta, että mittauksesta määrittelystä sanotaan ilmeisesti ihan oikein näin: ”Koska monimuotoisuudella on useita ilmenemismuotoja, on selvää, ettei sille ole olemassa yhtä ainoaa tyhjentävää mittaria. Onkin tärkeää, että mitattava ominaisuus valitaan huolella, sillä valinta vaikuttaa siihen, millaista tietoa saadaan ja millaisia päätelmiä järkevästä toiminnasta tiedon perusteella tehdään. Toisaalta mitattavan suureen valinta itsessään heijastaa arvojamme ja käsityksiämme monimuotoisuuden olennaisista ja tärkeistä piirteistä. Esimerkiksi elinympäristöjen monimuotoisuuden valitseminen mittaamisen kohteeksi voi kertoa siitä, että tätä monimuotoisuuden ulottuvuutta pidetään erityisen arvokkaana.”

    Näyttää monimuotoisuus olevan käsite, minkä voi ymmärtää kuten sattuu sopimaan ja mitata myös kulloisenkin tarpeen mukaan. Ts. jos on oikein ilkeä, voi sanoa, että mitataan mitä huvittaa oman määritelmän mukaan ja sitten kerrotaan monimuotoisuuden vähenevän.

     

     

    Rane2

    Planterin linkki on varmasti valaiseva jos sen jaksaisi lukea.

    Kuitenkin yksi huomio.Suojeluväkihän on pyrkinyt siihen että metsät museoitaisiin siihen vaiheeseen kun puusto on iäkästä ja alkaa kuolemaan ja lahoamaan.

    Tässä linkissä kuitenkin puhutaan ”häiriöistä”,kuten metsäpaloista,jotka ovat positiivinen ilmiö koska ne monipuolistavat lajistoa.Aivan kuten hakkuualueillakin on erilainen öttiäiskanta kuin pystymetsässä.Nämä eivät ole negatiivinen ilmiö jos häiriöiden pinta-ala ei ole liian suuri.

    ”Ekologisen kestävyyden ydin onkin ennen kaikkea ekosysteemien kyvyssä uudistaa itse monimuotoisuuttaan ja sopeutua muuttuviin oloihin.”

    Eli metsien museoimiseen tähtäävä luonnonsuojeluliike onkin täysin väärässä tutkimuksen näkökulmasta.

    Jätkä

    Niin kauan, kun on puhuttu ympäristön – ja luonnonsuojelusta, on Maanviljelijät ja metsänomistajat pistäneet hanttiin kaikkeen siihen suunnattuun.

    On vastustettu lannoitteiden käyttörajoituksia, Lietelannan levityssääntöjä ja multausmääräyksiä, metsien ojituksia, turpeennostorajoituksia ym. Ja noiden toimintojen takia järvet ovat täynnä lietettä ja sinilevää, turvesoiden alajuoksuilla kirkkaat järvet ovat vain haikeita muistoja ja uimisen jälkeen pitää käydä peseytymässä.

    metsien lentolannoituksissa levitettiin lannoitteita myös ojat täyteen ja nehän laskivat suoraan vesistöihin.

    Kuitenkin juuri luonnonvaraisissa elinkeinoissa luulisi olevan elintärkeää se, että ympäristö pysyisi mahdollisimman hyvässä kunnossa ja mikäli mahdollista myös parannellaan luonnossa syntyneitä vaurioita.

    Timppa

    Eivät nämä nykyiset sertit ole kovin vaativia, jos uudistaa jo varttunutta metsää.  Nauhottelin kaksi vähän erityyppistä ikääntyneeseen metsään tehtävää aukkoa.  Lahopuuta löytyi n. 5 runkoa/ha.  Toiset 5 sitten puoliksi mäntyä ja haapaa.   Yksi salaman aikanaan runtelema liki motin mänty on mahtava jättöpuu.

    Puuki

    Luken tutkimuksen mukaan soiden ennallistaminen ei olekaan kovin luonnonmukaista.  Rautapitoisilta soilta on karannut kiintoainetta jopa 1000 kg/ha ja typpeä+fosforia yhtä paljon kuin joskus aikoinaan lumen päälle levitetyistä lannoituksista on karannut. (MT).

    Olisi parempi jättää puustoiset suot kasvamaan edelleen puuta eikä liiaksi muokata metsäluontoa koneilla.

    hemputtaja

    Lainaus Puuki: ”Luken tutkimuksen mukaan soiden ennallistaminen ei olekaan kovin luonnonmukaista.  Rautapitoisilta soilta on karannut kiintoainetta jopa 1000 kg/ha ja typpeä+fosforia yhtä paljon kuin joskus aikoinaan lumen päälle levitetyistä lannoituksista on karannut. (MT).

    Olisi parempi jättää puustoiset suot kasvamaan edelleen puuta eikä liiaksi muokata metsäluontoa koneilla.”

    Juu. Tuo oli selvä jo etukäteen, jos hiukankaan suon, ojituksen ja koneiden päälle ymmärsi. Maailma on mennyt kuitenkin varsin tolloksi. Tuokin piti erikseen tutkia. Tuskin uskotaan sittenkään.

    Puuki

    ”Juu. Tuo oli selvä jo etukäteen, jos hiukankaan suon, ojituksen ja koneiden päälle ymmärsi…Tuokin piti erikseen tutkia.”

    Hyvähän se on että tutkivat. Vai oliko sinulle etukäteen jo selvää minkä verran ja minkälaisilta soilta niitä päästöjä tulee ?

    Tolopainen

    Metsähallitus saa jättää puupinotkin kesäksi metsään. Kun soitin tarkastajalle sanoi, että pintakerroksen poisto pinoista riittää ja näin laki myös sanoo. Se on harhaluulo, että laki ehdottomasti vaatisi viemään kuorelliset puupinot kesäksi pois metsästä. Jos niiden poisvieminen tulee kohtuuttoman kalliiksi, ne myös saavat jäädä metsään esim.tie ei kestä autokuljetusta roudattomana aikana.

    hemputtaja

    Lainaus Puuki: ”Hyvähän se on että tutkivat. Vai oliko sinulle etukäteen jo selvää minkä verran ja minkälaisilta soilta niitä päästöjä tulee ?

    Kiitos kysymästä. On tullut ryypättyä vanhoista suo-ojista useamman kerran. Hyvää kirkasta vettä. Noista päästömääristä en tiedä, mutta taatusti oli etukäteen selvää, että päästöjä tulee kun aletaan vakiintunutta vanhaa ojitusaluetta mylläämään.

    Ja niitä ripulipieruja – varren kanssa – tulee kaikilta soilta. Lajilla ei ole väliä.

    Vastuutonta rahojen tuhlausta. Niillä seteleillä olisi hyvin voinut jakaa meille köyhille ilmaista viinaa. Nyt hyviteltiin viherväkeä typerillä ja vahingollisilla tempuilla, joita cityvihreä ei vahingoksi osaa tunnistaa.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Minun näkövinkkelistä tämä tutkimus ei ollut tuhlausta, mutta se olisi, jos soita alettaisiin laajamittaisesti ennallistaa. Parempi antaa ’metsänkasvatuskelvottomien’ ennallistua itsekseen.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 108)