Keskustelut Metsänhoito Metsätyön kilpailutus ja harmaa talous

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 48 total)
  • Metsätyön kilpailutus ja harmaa talous

    Uuden Teollisuusliiton jäsenlehden, TEKIJÄ, numerossa 2 /2018 on iso artikkeli koskien metsätyön harmaata vyöhykettä.  Tämä ja työturvallisuus oli ay aktiiviurani ajan ykkösteemoinani. Tuntuu niin pahalta, että metsähallitus etunenässä avasi pandoran lippaan ja hyväksyy epäsuorasti orjatyön. Laitoin noi lainaukset, tuttua. Ihan samaa olen itsekin sanonut Puuliiton valtuustoaikoinani. Näennäisyrittäjyydestäkin.

    ****METSÄHALLITUSLAKI AVASI KÄYTÄVÄN

    Suomen suurin metsänomistaja on valtio. Sen metsien hoidosta vastaa Metsähallitus, jonka metsätalousliiketoiminta siirrettiin huhtikuussa 2016 valtion omistaman osakeyhtiön Metsätalous Oy:n haltuun.

    Metsähallituksen työsuojeluvaltuutetun ja Teollisuusliiton hallituksen jäsenen Reijo Kontisen mukaan harmaa talous Metsähallituksen ulkoistamissa urakoissa lähti liikkeelle tai se lisääntyi merkittävästi sen jälkeen, kun osakeyhtiö aloitti toimintansa.

    – Metsähallituslaki uudistui niin, että työllistämisvelvoitetta ei enää ole siinä muodossa kuin se oli aikaisemmin. Se mahdollisti työnantajaa käyttämään hankintayrityksiä. Metsätalous määritteli yhtiön linjan johtajan suulla niin, että jatkossa tullaan käyttämään ulkomaisia yrityksiä ja työntekijöitä.

    Uudistus johti Kontisen mukaan ulkomaisen työvoiman tuloon työmaille taimikon hoitoon ja istutuksiin. Samalla Metsähallituksen omiin metsureihin kohdistettiin toistuvia kolmen kuukauden lomautuksia, jollainen on parhaillaankin käynnissä.****
    <h2>****IHMISTEN HYVÄKSIKÄYTTÖÄ</h2>
    Ulkomaisten työntekijöiden lisäksi harmailla markkinoilla käytetään kotimaista työvoimaa.

    – On paikallisia yrityksiä, jotka käyttävät kausityövoimaa ja sellaisia ihmisiä, jotka ovat työmarkkinoilla huonossa asemassa: heikolla ammattitaidolla varustettuja, tietämättömiä ja järjestäytymättömiä.

    – Siellä on sukulaisia ja naapureita mukana. Osaa pidetään töissä säälistä. Käsittämätöntä on, että ihmiset alistuvat sellaisiin ehtoihin.

    Velvoitteitaan laiminlyövien yrittäjien toimintatavat ovat monet. Työntekijöiden palkat maksetaan puutteellisesti. Yleistä Vertasen mukaan on se, että kulkemiskorvauksia eli työntekijän kilometrejä työmaalle ja sieltä pois ei makseta lainkaan. Toisinaan palkka maksetaan sahakorvauksena ja toisinaan pimeästi setelirahalla.

    Yleistynyt ilmiö on myös se, että työntekijöitä painostetaan firman alihankintaa tekeviksi yrittäjiksi vasten tahtoaan ulkoistamalla työ.

    – Näennäisyrittäjyys on yksi yhteiskuntavelvoitteiden järjestelemismuotoja. Sekin aiheuttaa kestävyysvajetta, Vertanen mainitsee.***

    Kannattaa lukea koko juttu alusta loppuun. Kukin voi sitten miettiä, pystyisikö osaltaan tehdä jotain harmaan talouden karsimiseksi ja ihmiskauppamaisia piirteitä saaneen kilpailutuksen lainsäädännön muuttamiseksi, jotta metsätyöt toteutuisivat  reilun pelin säännöillä.

  • Puuki

    Autotehtaan työntekijöiden vuosipalkka taisi lehtitietojen mukaan olla 30000 €. Metsuriyrittäjien palkka lienee keskimäärin hyvinkin  samalla tasolla tai vähän parempikin.  Halpatyövoima on tullut markkinoiden vapautumisen(?) seurauksena monelle muullekin alalle. Taisi tapahtua samoihin aikoihin kuin metsäpuolellekin tuli pyöreän puun ”halpuutetut hinnat” .

     

    Metsuri motokuski

    Kyllähän tuo miisun purkautuminen on ihan aiheellista. Olen täälläkin jossain ketjussa kirjoittanut että tarjoushinnoittelussa pitää olla reilu peli. Eli jos kilpailutetaan niin kilpailutetaan oikein. Eihän se voi olla oikein että ne joilla on suuremmat verot ja sosiaaliturvamaksut laitetaan kilpailemaan niiden kanssa joilla maksut ovat huomattavasti pienemmät.

    Se että valvona olisi joku ay-liike on minusta väärä koska nehän eivät voi yrittäjän tekemää työtä valvoa.

    Metsähallitus on ”erinomaisesti” hoitanut homman niin että ne tekevät urakoistaan niin suuria että ne on saatettava EU:n kilpailun piiriin. Silloin tulee virolaisille tai puolalaisille oiva mahdollisuus tulla polkemaan hinnat ja vääristämään reilun kilpailun suomalaisia vastaan kun kulurakenne on ihan muuta kuin meillä.  Se miksi he ovat toistaiseksi välttyneet korjuupuolen urakoista on usein ollut työn laatu, joka ei vastaa omistajan vaatimuksia. Metsänhoito ja istutustöillä vaatimukset ovat helpommin hoidettavissa ja kontroloitavissa joten sen vuoksi ne kilpailutetaan EU maiden kanssa.

    Em systeemillä kyllä hoidetaan suomen metsureiden urakat sellaiseksi ettei kukaan niilä elä muuten kuin kesäajan. Juttelin parin virolaisen kanssa ja he sanoivat että heillä raivauksia tehdään vain talvisin joten he joutavat hyvin tulemaan kesäksi Suomeen.

    mehtäukko

    Aloituksen aiheeseen liittyy hatarasti uutinen, jonka ei pitäisi olla totta: että tässä maassa on Työstäkieltäytyjäliitto..!!

    harrastelija

    Miisu4F näkyy olevan ns. ”henkeä täynnä”, mutta tänä päivänä puretaan vanhoja barrikaateja ihan oikeasti! Rehellinen työ ja siitä maksettava korvaus on minunkin mielestäni erittäin hyvä asia! MH:n muuttuessa OY:ksi onkin sitten kyseessä todella EU-kilpailu. Suomalainen yrittäjä tipahtaa silloin kelkasta yllämainittujen seikkojen vuoksi. Jos työntekijä saa vaikka 15 €/h, niin kk-palkkana se tekee jotain 160 x 15 = 2 400 €/kk. Laskepa MIISU4F paljonko se tekee yrittäjän menoina?

    Kuljeskelin muutaman kk:n työläistarkastajan mukana 1990-luvulla. Moni pienyrittäjällä oleva työntekijä ikmoitti heti työnantajalleen, kun tulimme työpaikalle! Sikäli se oli hyvä, että saatiin molemmat puolet yhtäaikaa paikalle! Eräs yrittäjä kyllä pyysi vähän närkästyneenä ruokarauhaa, kun työsläistarkastaja tuli kotiin lounasaikaan tarkastamaan ajopiirtureita!

    Jotta MIISU4F ei nyt kovin käsittäisi väärin, niin olen ollut työaikana perustamassa oman alan kansallista  Ammattiyhdistystä, koska olemassa oleva ei ajanut juuri meidän ryhmän asioita. Olin myös luottamusmiehenä ja siinä laskettiin työaikoja ja työpalkkoja minuutin ja pennien tarkkuudella. Muutamassa vuodessa tuskaannuin  hommaan. Jätin kellon pois ja työt tehtiin loppuun asti kelllosta piittaamatta. Pennien laskeminen on yksilölle vähäarvoinen, jos kerta tykkää työstä. Suurissa lukumäärissä pennikin on tietysti iso asia – niille AY-pomoille!

    Visakallo

    EU:lle puuhataan uutta työviranomaista, joka varmistaisi, että tieto kulkee viranomaisten välillä. Varsinkin rakennusalalta löytyy ulkomaisia yrityksiä, jotka ovat lähettäneet työntekijöitä Suomeen, mutta eivät ole huolehtineet heidän oikeuksistaan. Kun työsuojeluviranomainen epäilee, ettei työntekijästä pidetä huolta, hän voi joutua pyytämään tietoa yrityksen kotimaasta.

    Suomesta ollaan yhteydessä eniten Viroon. Sieltä vastataan usein nopeasti, ja yhteydenpito on helppoa. Esimerkiksi Puolasta lähetetään kuitenkin niin paljon työntekijöitä eri puolille Eurooppaa, ettei paikallinen viranomainen aina ehdi vastata kaikkiin kyselyihin.

    Työsuojeluviranomaiset törmäävät Suomessa yhä useammin postilaatikkoyrityksiin, joiden tarkoituksena on kiertää veroja tai työnantajan velvoitteita. Viranomaiset ovat aseettomia, jos yrityksen todellisia vastuuhenkilöitä ei tavoiteta.

    Komissiolta odotetaan maaliskuussa ehdotusta myös eurooppalaisesta sosiaaliturvatunnuksesta. Eurooppalaisella voi olla edessään iso jäljitystehtävä, kun hän jää työttömäksi tai eläkkeelle. Esim. eläketietojen saaminen Italiasta oli kestänyt jopa kahdeksan vuotta. STT

    Tolopainen

    Nykyhallitus on lisännyt merkittävästi nuoren metsänhoidon Kemera- tukea vielä 2014 se oli vajaa 100€/ha ja nyt 230€/ha. Kepu ajaa metsänomistajien etua. On siitä varaa maksaa palkkaa metsurillekin se 300€/ha eikä työ maksa vielä juuri mitään metsänomistajalle.

    Puuki

    Kemeratuki on muuttunut verolliseksi ja pienentynyt entisestä pohjoisessa. Ennen oli 3  eri tukialuetta .   Taimikonhoitohinnat on nousseet muun hintakehityksen mukana. Euromääräinen Tuki on nyt ~ sama koko maassa kuin 2 alueella ennen. 3-alueella pienempi kuin aiemmin.

    Paljonko on rahanarvo muuttunut esim. 20 vuodessa ? Ehkä n. 35 % . Sen verran on tuen reaali- arvo laskenut (puiden myyntihinta laskenut samaan aikaan xx %).  Kemeratuet on olleet hyvä sijoitus valtiolle. Mh-kokonaiskuluista ne on aiemmin olleet  n.20-30 % ja kantorahatuloista keskimäärin n. 4 %.

    Reima Ranta

    Kumpi on parempi?

    Joko etsitään halvempia ratkaisuja työvoimakustannuksiin vai se, että jätetään metsät oman onnensa nojaan. Metsänhoidon kustannuksethan ovat pääosin työvoimakustannuksia.

    Ilmeisesti olemme kaikki yhtä mieltä siitä tosiasiasta, että metsänhoidon kustannukset ovat pitkään nousseet ja nousevat edelleen huomattavasti nopeammin kuin saatavat kantorahatulot. Kait jokainen ymmärtää, että näin ei voi jatkua loputtomiin.

    Valitettavasti työstä maksettavalla palkanmaksuvaralla  ja sillä, millä työntekijä tulee hyvin toimeen, ei ole itse asiassa mitään tekemistä toistensa kanssa. Jos työn teettäminen ei kannata, se jätetään teettämättä.

    Milläs perusteella meidän tulisi kieltää se, että joku ihonväristä tai kansallisuudesta riippumatta haluaa vapaaehtoisesti tulla tänne tekemään työtä pienemmin kustannuksin. Työtä, joka muuten jäisi kannattamattomana kokonaan tekemättä.

     

    MJO

    On siitä varaa maksaa palkkaa metsurillekin se 300€/ha eikä työ maksa vielä juuri mitään metsänomistajalle.

    Vaikka maksaisi 1000e/ha. Ei firma maksa itse työnsuorittajalle, kun mahdollisimman vähän. Jos työntekijä on joku latvian poika, jolle ei makseta sotu ym. kuluja. Siinä on rehellinen yrittäjä pikkaisen eri viivalla.

    husku550xp

    En tiedä ketään metsuria joka saa täälläpäin 300e/ha palkkaa. 240e/ha maksimi minkä olen kuullut

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 48 total)