Keskustelut Metsänhoito Metsätyön kilpailutus ja harmaa talous

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 48)
  • Metsätyön kilpailutus ja harmaa talous

    Uuden Teollisuusliiton jäsenlehden, TEKIJÄ, numerossa 2 /2018 on iso artikkeli koskien metsätyön harmaata vyöhykettä.  Tämä ja työturvallisuus oli ay aktiiviurani ajan ykkösteemoinani. Tuntuu niin pahalta, että metsähallitus etunenässä avasi pandoran lippaan ja hyväksyy epäsuorasti orjatyön. Laitoin noi lainaukset, tuttua. Ihan samaa olen itsekin sanonut Puuliiton valtuustoaikoinani. Näennäisyrittäjyydestäkin.

    ****METSÄHALLITUSLAKI AVASI KÄYTÄVÄN

    Suomen suurin metsänomistaja on valtio. Sen metsien hoidosta vastaa Metsähallitus, jonka metsätalousliiketoiminta siirrettiin huhtikuussa 2016 valtion omistaman osakeyhtiön Metsätalous Oy:n haltuun.

    Metsähallituksen työsuojeluvaltuutetun ja Teollisuusliiton hallituksen jäsenen Reijo Kontisen mukaan harmaa talous Metsähallituksen ulkoistamissa urakoissa lähti liikkeelle tai se lisääntyi merkittävästi sen jälkeen, kun osakeyhtiö aloitti toimintansa.

    – Metsähallituslaki uudistui niin, että työllistämisvelvoitetta ei enää ole siinä muodossa kuin se oli aikaisemmin. Se mahdollisti työnantajaa käyttämään hankintayrityksiä. Metsätalous määritteli yhtiön linjan johtajan suulla niin, että jatkossa tullaan käyttämään ulkomaisia yrityksiä ja työntekijöitä.

    Uudistus johti Kontisen mukaan ulkomaisen työvoiman tuloon työmaille taimikon hoitoon ja istutuksiin. Samalla Metsähallituksen omiin metsureihin kohdistettiin toistuvia kolmen kuukauden lomautuksia, jollainen on parhaillaankin käynnissä.****
    <h2>****IHMISTEN HYVÄKSIKÄYTTÖÄ</h2>
    Ulkomaisten työntekijöiden lisäksi harmailla markkinoilla käytetään kotimaista työvoimaa.

    – On paikallisia yrityksiä, jotka käyttävät kausityövoimaa ja sellaisia ihmisiä, jotka ovat työmarkkinoilla huonossa asemassa: heikolla ammattitaidolla varustettuja, tietämättömiä ja järjestäytymättömiä.

    – Siellä on sukulaisia ja naapureita mukana. Osaa pidetään töissä säälistä. Käsittämätöntä on, että ihmiset alistuvat sellaisiin ehtoihin.

    Velvoitteitaan laiminlyövien yrittäjien toimintatavat ovat monet. Työntekijöiden palkat maksetaan puutteellisesti. Yleistä Vertasen mukaan on se, että kulkemiskorvauksia eli työntekijän kilometrejä työmaalle ja sieltä pois ei makseta lainkaan. Toisinaan palkka maksetaan sahakorvauksena ja toisinaan pimeästi setelirahalla.

    Yleistynyt ilmiö on myös se, että työntekijöitä painostetaan firman alihankintaa tekeviksi yrittäjiksi vasten tahtoaan ulkoistamalla työ.

    – Näennäisyrittäjyys on yksi yhteiskuntavelvoitteiden järjestelemismuotoja. Sekin aiheuttaa kestävyysvajetta, Vertanen mainitsee.***

    Kannattaa lukea koko juttu alusta loppuun. Kukin voi sitten miettiä, pystyisikö osaltaan tehdä jotain harmaan talouden karsimiseksi ja ihmiskauppamaisia piirteitä saaneen kilpailutuksen lainsäädännön muuttamiseksi, jotta metsätyöt toteutuisivat  reilun pelin säännöillä.

  • Jovain

    Halpatyö vierastyö jopa orjatyö, toivottavasti ei kuitenkaan itsetarkoitus Suomessa. Onhan näitä aloja, joita pyöritetään vierastyövoimalla jo Suomessakin. Toiminta on elintasoeroista johtuvaa, vierastyövoimalle tuottoisaa ja katsotaan tuottoisaksi myös Suomessa, mutta eihän se sitä välttämättä ole. Tuottaako esim. metsätaloudessa halpatyövoima lopulta yhtään mitään. Saavutettava hyöty ei ainakaan kertaannu puunhintaan tai metsätalouden tuotoksi, vaan mitataan ulos prosessin muissa vaiheissa. On kansantaloudellinen hyöty ja onhan siitä se hyöty, että saat tehdä esim. metsänhoidon töitä ja halpuutuksella määritellä oman palkkasi.

    Ei ole epäilystäkään etteikö harmaa talous rapauta metsätaloutta. Tuon aloituksen lisäksi tarjoillaan tällä hetkellä muutakin uutta. Mikä mahtaisi olla Työstäkieltäytyjäliiton määritelmä työn halpuutuksesta?

     

    Tolopainen

    EU:ssa on vapaa työvoiman liikkuvuus. Jos olette sitä mieltä että työn teettäminen on halpaa suomalaisella työvoimalla miksi ette käytä sitä.  Hakkuut voi teettää metsurityönä ei ole pakko käyttää yhtiöiden koneita. Vielä 70-luvulla Suomesta lähdettiin metsätöihin Ruotsiin. Olivatko suomalaiset siellä halveksittua halpatyövoimaa kuten nyt puhutte ulkomaalaisista. Ruotsissa palkkatso oli vielä 70-luvulla huomattavasti Suomea korkeampi siellä saivat kuukaudessa säästöön saman verran rahaa kuin täällä oli koko palkka. Suomesta on aina lähdetty ulkomaille töihin. Miljoona suomalaista asuu rajojen ulkopuolella. Oliskohan jo aika muuttaa asenteet 2000-luvulle. Meillä on paljon ulkomaalaisia täällä tekemässä töitä joihin suomalaiset eivät enää halua ja tulevaisuudessa heitä tarvitaan yhä enemmän. Suomalaista kortistoporukkaa ei saa töillä häiritä tai SAK suuttuu. Rahaa pitää antaa kotiin ja unohtaa heidät sinne.

    Jovain

    Tolopainen päinvastoin. Suomalainen työ ei ole halpaa, siitä syystä käytetään halpatyövoimaa ja tekijät tulevat pääasiassa EU rajojen ulkopuolelta. Suomalaiset ovat hinnoitelleet itsensä ulos, eikä kysymys ole enää suomalaisten halusta tehdä töitä, vaan työn hinnasta ja siitä työn määrästä, johon ”halpuuttajat” sitoutuvat ja ovat valmiit tekemään. Tässä mielessä Suomalaisilla ei ole enää piilaaksoa ja työttömätkin kannattaa maksaa kortistoon? Ja eihän Suomen työttömät enää kelpaa ”halpatöihin”, ruksi tulee jos vaikka ovat pyrkimässä?

    Vaikea on kuvitella, että metsätöitä tultaisiin pyörittämään halpatyövoimalla? Ennemmin uskon, että piilaaksossa on jotain vialla?

    Tolopainen

    Eiköhän todellista halpatyövoimaa löydy ihan muualta kuin Suomesta esim.Venäjältä. Siellä on metsätöissä Pohjois-Korealaisia joiden palkka menee suoraan valtiolle kotimaahan itse eivät saa mitään.

    MJO

    Keskustelun aiheena on harmaatalous tolppa. Lakisääteiset sotut yms. koskee latvianpoikiakin.

    Ei kukaan ole kieltämässäkään vapaata työvoiman liikkuvuutta.

    Tolopainen

    Minulta ryöstää julkinentalous verot nousee ja eläke pysyy samana. Meillä on liian korkeat työvoimakustannukset ja yritämme niitä paikata ottamalla 5mrd € velkaa vuosittain. Eikö olisi järkevämpää pudottaa kaikkien palkkoja vastaamaan sitä tuottavuutta mihin meillä on varaa. Loppuisi nuo höpinät harmaasta taloudesta.

    wanhajätkä

    Varsinkin nuoret kysyvät usein etkö voisi maksaa osan matkakuluina ja päivärahoina. Kun kerron mitä se merkitsee sairaspäivärahan ja eläkekertymäsi kannalta. Ei tiedä koska sairastuu tai vammautuu. Ymmärtävät ja hyväksyvät. En halua ryöstää heidän turvaansa. Pimeistä palkoista maksat itse veron!

    MJO

    Minulta ryöstää julkinentalous verot nousee ja eläke pysyy samana. 

    Tai sinä ryöstät julkiselta taloudelta. Virkamiehet, sairaanhoitajat, opettajat ym. tekevät työtä rahansa eteen. Sinä et. Meillä on liian suuret eläkkeet ja liian suuri elinikä.

    Jean S

    Itse olen erittäin varma siitä, että palkkatuloistani maksettava noin 25 % eläkemaksu menee iloisesti jo entuudestaan varsin varakkaiden suurten ikäluokkien eläkkeisiin ja että en tule todennäköisesti koskaan itse saamaan eläkettä senkään vertaa kuin mitä olen maksanut. Kaikella rakkaudella heitä kohtaan, joiden eläkemaksut olivat hiukan pienemmät silloin kultaisella 70-luvulla, jolloin töihin pääsi, kun oli suunnilleen kaksi kättä eikä ryypännyt yli 4 päivää viikosta.

    Itsekin olin pitkään oman eläketurvan maksimoimisen kannalla, mutta olen sittemmin tullut siihen tulokseen, että eläketurvajärjestelmä muistuttaa hiukan pyramidihuijausta. Se toimi(i) hyvin niin kauan, kun on varakkaita maksajia on paljon ja eläkkeensaajia on vähän ja he ovat pienieläkkeisiä (kuten siis kultaisella 70-luvulla). Jotta maksajien ja saajien välinen maksu- ja määräsuhde olisi nyt sama kuin silloin, Suomeen pitäisi laivata muutamia miljoonia maksukykyisiä maahanmuuttajia.

    Joten siis, toistaiseksi, kaikki päivärahat, kilometrikorvaukset ja pääomatulot, tervetuloa luokseni. Jos työnantajan maksuun laittamasta 1000 eurosta on 250 euroa eläkemaksua ja 375 euroa (50 % jäännöksestä) veroa, niin ei ehkä ole ihme, että erinäisiä töitä kannattaa ostaa Romaniaan tai Bulgariaan rekisteröidyiltä yrityksiltä.

    Timppa

    Kannattaa tosiaan huomata, ettei koskaan tiedä milloin joutuu eläkkeen maksajasta eläkkeen saajaksi.

    Minun tuttavapiiriini kuuluu entinen pankinjohtaja, jolle muodostui hyvänlaatuinen aivokasvain 40-vuotiaana.  Leikkasus vei muistia sen verran, ettei työ enää onnistunut.  Nyt kaveri on 70-vuotias.  Siis nostanut eläkettä jo 30 vuotta.

    Kaikkinainen temppuilu palkkojen maksussa saattaa tulla karvaasti vastaan.  Olin aikanaan silloisen LEL-eläkessan jossakin toimikunnassa, joka tarkaasteli mm eläkemaksujen suuruuksia.  Timpureilla oli usein aivan surkeat vaikka ansiotaso oli hyvä ja työllisyyskin.  Olivat tehneet ”kuutamokeikkaa” yksityisille ja rahat sitten tietysti hävinneet mihin sattuu.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 48)