Päivästä toiseen olemme saaneet kuulla suunsoittoa siitä. kuinka Venäjällä on käytetty 38 miljardia euroa Sotsin talviolympialaisten rakentamiseen.
Kovin helposti on täällä unohdettu, että käytännössä lähes velattomalla ja suurella valtiolla on siihen varaa.
Samaan aikaan on haluttu unohtaa, että Suomi tulee ottaneeksi tällä hallituskaudella jokseenkin saman summan uutta syömävelkaa.
Kuinka kauan meillä on varaa elää näin?

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) on laskelmoinut runsaiden hirvisaaliiden hyödyt metsästäjille. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) hirvitarkastuksessaan 100/2005 ilmoittaa hirven yhteiskuntataloudellisiksi hyödyiksi 30-120 miljoonaa euroa/vuosi, mikä perustuu RKTL:n laskelmiin.

Hirvistä koituviin yhteiskunnallisiksi menetyksiksi VTV ilmoittaa 130-175 milj. euroa, mikä koostuisi pääosin maanteiden hirvikolareiden aiheuttamista kustannuksista. Metsätaloudelle menetyksiä koituu hirvistä RKTL:n laskelman mukaan noin 15 milj. euroa/v.

Jostain kumman syystä näitä lukuja ei verottaja ole enemmälti verotuskaavailuissaan huomioinut. Hirvien aiheuttama metsätaimikkotuho luokitellaan luonnontuhoksi, joten alueelle ei tarvitse tuhon jälkeen tehdä mitään. Se alentaa suurilla alueilla puun tuotoksia ja siten tulevaisuudessa valtion verotuloja. Pinta-alaverotuksen aikaan alueelle sai määräaikaisen verovapauden. Miten verottaja sallii tämänlaisen toiminnan ja hirvestäjien ”vapaamatkustamisen”?

Hirvenmetsästyksen lihasaalis on käytännössä metsästäjille verosta vapaata, vaikka he ilmoittavat vuotuisen kaadettujen hirvien liha-arvoksi 50-60 miljoonaa euroa. Virkistysarvoksi he laskevat lähes samaa suuruusluokkaa olevan arvon. Miten molemmat arvot ovat jätetty verottamatta, vaikka hirvistä koituu mittavat yhteiskuntataloudelliset tappiot joka vuos?.

Eiköhän pitäisi asettaa kaikki tulo samalle lähtöviivalle? Onhan huviverokin eräs verotusmuoto. Olisiko tarpeen laajentaa veropohjaa hirviveron suuntaan, jonka maksumiehinä voisivat toimia hirvien pyyntilupiin perustuvan säätelyjärjestelmän luoneet eläkeläiset?

MOJ: ””Mehänpoika ajattelee, että hirvikanta alkaisi laskemaan ko. verolla:””

– Lähinnä ajattelin, että ryhdyttäisiin tosissaan ajattelemaan, miten epäoikeudenmukaiseksi metsänomistajia ja autoilijoita kohtaan pyyntiluvilla rajoitettu hirvenmetsästys on kehitelty. Hirvikannan alentamisvaatimuksiin vastataan epäsuorasti uhkailemalla.

– MOJ ajattelee ja kirjoittaa juuri niin, kuin hirvipolitiikan eläkkeellä nyt olevat pääarkkitehdit toivovat kaikkien hirvimiesten selittelevän, kun joku esittää hirvenlihasaalista tai hirvestyksen virkistysarvoa pantavaksi verolle hirvistä koituvien suurien yhteiskunnallisten kustannusten vuoksi. Pannaan aseet naftaliiniin…

Vastaushan tästä sohaisusta oli jo etukäteen hyvin monen tiedossa.

Heikolle hoidolle jääneille taimikoille voisi kyllä perustellusti suunnitella haittaveroa 🙂 … ja ihan jopa ilmastopoliittisista syistä .

….mehänpoika saisi joutessaan miettiä vastauksia siihen , miksi on pitäjiä , joissa ei tehdä vuosiin metsästyskorttiin vaadittavia suorituksia

..ja miksi seurat alkavat potea toimihenkilöpulaa ja yleistä veren vähyyttä ? Riistanhoitoyhdistyksetkin ovat tänä päivänä samojen ongelmien edessä .

..ja miksi helpotetun hirvikokeen onnistumisprosentti on tänä päivänä alhaisempi , kun silloin , kun ammuttiin liikkuvaan kuviookin? Nythän saa neljä laukausta ampua h###n isoon rinkulaan hyvältä tuelta suurempia kiirehtimättä .

…ja miksi hirviä haavoittuu metsästyksen yhteydessä nykyisin enemmän , kun niinä vuosina , kun metsästettävää oli puolta enemmän ?

… paraneeko tilanne siirtymällä pois pyyntilupamenettelystä ja kenties jopa verottamalla harrastusmuotoa ?

Mielestäni metsästäjät-maanomistajat vastakkainasettelu on täysin turhaa ja kummatkin siitä kärsivät. Ehkä vain muutamalla Suomessa on sen verran maata, että pystyvät oman hirviluvan hommaamaan. Metsästäjien ei kannata uhkailla pyssyjen laittamisella naftaliiniin, koska silloin tulee jotku toiset jotka alueen hirvet pyytää. Maanomistajat hyötyy metsästäjistä ja metsästäjät maanomistajista.