Keskustelut Puukauppa Metsäyhtiöt olleet passiivisia metsänomistajia kohtaan

  • Tämä aihe sisältää 46 vastausta, 18 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 vuotta sitten AvatarPokara toimesta.
Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 46)
  • Metsäyhtiöt olleet passiivisia metsänomistajia kohtaan

    Metsäyhtiöt valittelevat huonoa puuntarjontaa ja esittävät keppiä puunmyyntiin.
    Olisiko myös peiliin katsomisen paikka?
    Maaseudun Tulevaisuuden mukaan metsäyhtiöiden yhteydenotot metsänomistajiin ovat vähentyneet kolmasosaan kymmenessä vuodessa.
    Nyt enää 4-6% metsänomistajista ollaan oltu yhteydessä.
    Vastaavasti metsänhoitoyhdistysten aktiivisuus on kasvanut.
    Metsäyhtiöiden osto-organisaatiot ovat jo niin pieniä, ettei asiakasyhteydenpitoon ole enää riittävästi resursseja.

  • Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Kuka nostikaan älämölön viimeksi kun piti siirtyä markkinatalouteen? Metsänomistajat. Haketuki sai ankaraa kritiikkiä. Markkinatalous on vain keppihevonen. Tietenkään ei ole mitään järkeä siirtyä markkinatalouteen koska kotimainen pienpuuenergia ei ole nykyisellään kilpailukykyistä. Siitä pitäisi saada isompaa ja puunkasvua pitäisi lisätä, että sitä olisi mahdollista polttaa suoraan. Minä olen tehnyt tuplasti parempia ehdotuksia kuin kiinteistövero ja pakkomyynnit tai epärealistisiä tukia. Metsien kasvun lisäykseen pitää tukea ja siihen on oltava myös kuritusta, hoitamattomuudella pitää olla hintalappu mo:lle. Kansallinen etu vaatii sen, että kaikki otetaan irti.

    Joskus on mainittu pohjois-korea mistä tulee heti mieleen, että menisikö Pohjois-Korealla paremmin jos jokainen saisi itse valita viljeleekö riisiä vai ei?

    Visakallo Visakallo

    Aika paljonkin paremmin menisi, sillä valta menisi silloin pois Kimin suvulta.

    jees h-valta

    Kyllä nuo kuritusjutut nyt vain on menneiden diktatuurien menetelmiä äläkä sinä A.R. yritä niitä vapaan demokratian ja omistusoikeuden maan tavoiksi tarjota. Olisiko itselläsi mukava löytää itsesi laiskuudesta tuomittuna seinältä kiväärin piippujen edestä?
    Jos se diktaattori haluaisikin juuri sinun rantametsääsi huvilan pykätä.

    oksapuu

    Kyllä noita soittoja tulee…

    Ostomies soitteli ja halusi hetikorjattavaa kelirikkoleimikkoa. Kelirikkoleimikon taksa on se plus viisieuroa ja siihen se sitten tyssäsi…
    Yhdistyksenmies kanssa soitteli ja sopi tapaamisen, oli vahvasti sitämieltä että jäsenmaksua kannattaa maksaa, katsotaan…

    Markkinataloutta on niin monenlaista…

    Pokara

    Et Raivooja onnistunut vakuuttamaan minua puun käytön lisäysfaktoillasi. Ne perustuvat edelleen huhuihin ja lööppeihin.

    Käy katsomassa http://www.forestenergy2020.org/openfile/271 Metlan Olli Salmisen esityksestä dia 10. Siinä näkyy sinisellä viivalla kuinka raakapuun käyttö Suomessa on ollut 2000 luvun alussa huomattavasti korkeammalla kuin nykyään. Se hipoi parhaina vuosina lähes 80 miljoonaa, kun nykyisin ollaan 60 miljoonan kuution paremmalla puolella. Eikä silloinkaan ollut puupula! Metsien kasvu on kiihtynyt vielä lähes 10 milj. mottia per vuosi.

    Ja muista se mitä kirjoitin johonkin toiseen viestiketjuun – hoitamatonkin metsä tuottaa kuitupuuta sellutehtaille.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    2006 käytettiin kotimaista puuta 57 miljoonaa kuutiota 2007 59 kuutiota kotimaista puuta. Puuta tuotiin maailmalta 2006 18 miljoonaa kuutiota ja 2007 16 miljoonaa kuutiota.

    2013 kotimaista puuta käytettiin 53 miljoonaa kuutiota ja tuotiin 10miljoonaa kuutiota. Puuta ei tarvitse kohta enää tuoda niin paljon kun hoitamattomat pusikot kasvavat kotimaista koivua. Teollisuus panostaa nyt siihen puunkäytön lisäys kohdistuu juuri kotimaiseen havupuuhun.

    Eikait Pokaran mielestä puupulaa pitäisi torjua ulkomaisella puulla? Veronkevennykset puunmyyntituloihin tehtiin juuri sen takia kun puupula meinasi yllättää kun puuntuonti Venäjältä meinasi loppua. Viimeksi Suomi on ollut puupulassa 50-luvulla kun hakkuut ylittivät kasvun metsäteollisuuden investointien takia.

    Vuonna 75 tehtiin taimikonhoitoja 500 000 hehtaaria kun nyt tehdään 150 000 hehtaaria. kotimaisen puunlisäys 100 miljoonaan kuutioon vaatisi taimikonhoitojen yli kaksinkertaistamista.

    Totta on, että hoitamattomasta metsästä tulee paljon kuitua. Paljon pieniä runkoja, keräily kalliimpaa, jonka aktiiviset sitten osaltaan maksavat kun velkarauta tekee hommia tehottomasti.

    suorittava porras suorittava porras

    #”Jokainen hoitamattoman metsän myyjä maksaa itse sen hinnanalennuksen. Niinhän se menee.
    Ei siinä jonkin toisen leimikon hinta sen takia laske. ”#

    Vaan kun ei mene ihan näin . Hankalammissa kohteissa siirrytään usein tuntiveloituksen käyttöön . Kasvaneet kulut huomioidaan vasta myöhemmin alentamalla yleisesti kantohintaa .

    Hoitorästien lisääntyminen näkyy vuosi vuodelta enemmän korjuukustannuksia nostavana tekijänä . Lehtipuun lisääntyminen leimikoilla ja järeä huonolaatunen puuaines lisäävät voimakkaasti hakkuun vaatimaa työmäärää . Esim. koivuvaltainen ylispuuhakkuu
    vaatii saman kuutiomäärän valmistamiseen kaksin- jopa kolminkertaisen työpanoksen verrattuna hoidetun ja samankokoisen männikön harvennukseen . Lisäksi ylispuutyömailla joudutaan käyttämään entistä järeämpiä koneita , kun poistettavan puuson koko näyttää kasvavan koko ajan . Ennustan , että koivukuidun hinta tulee laskemaan nykyisestään , kun koivua aletaan korjata enemmässä määrin metsänhoidollisesti heikommilta kohteilta .

    jees h-valta

    Suorittavan ison yhtiön koivikko noissa kuvaosioissa olikin oikein malliesimerkki hyvin yhtiön hoitamasta metsästä. Pitääkö sekin tuhtaaminen suorittava mielestäsi ottaa meiltä yksityismetsänomistajilta laskemalla meiltä hintaa?
    Minulla ei vain ole haluja myydä alle nykytaksojen kuitua firmoille joten eipä sen sitten niin väliä miten pitää.

    albre

    Suorittava ihan oikeilla jäljillä edellisessä viestissään. Hoitamattomat metsät aiheuttavat kuluja, joita isot firmat eivät tosiaankaan maksa omasta pussistaan.

    Mutta palatakseni otsikon aiheeseen, niin metsäyhtiöt ovat varmaan jo monta vuosikymmentä sitten todenneet, että heidän ei tarvitse ostaa kaikkia Suomen leimikoita. Isojen firmojen ei tarvitse soitella tuntemattomille metsänomistajille, sillä markkinoilla on tarpeeksi hyviä, korjuukelpoisia leimikoita. Jos puusta on pulaa soitellaan sopimusasiakkaille tai nostetaan hieman puun hintaa., jolloin markkinoille virtaa lisää leimikoita. Jos hoitaa metsiään hyvin, niin varmasti osaa myös hoitaa leimikkonsa markkinoille.

    Huonot ja hoitamattomat metsiköt jatkavat eloaan rauhassa, kunnes MHY tarjoaa korjuupalveluitaan ja hoitaa metsän kuntoon tai palsta vaihtaa omistajaa, joka osaa asiansa.

    jees h-valta

    Eivät ne maksakkaan vaan koneurakoijat jotka aliurakoivat järjestään hakkuut. Harvoin aiheuttaa uutta neuvottelutarvetta vaan lähinnä rytmitetään ehkä hiukan eri aikataulutukseen. Parhaat puulajitarpeet ensin ja sitten vähemmän kiireelliset ja suttuiset.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 46)