Keskustelut Puukauppa Metsäyhtiöt olleet passiivisia metsänomistajia kohtaan

  • Tämä aihe sisältää 46 vastausta, 18 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 vuotta sitten AvatarPokara toimesta.
Esillä 6 vastausta, 41 - 46 (kaikkiaan 46)
  • Metsäyhtiöt olleet passiivisia metsänomistajia kohtaan

    Metsäyhtiöt valittelevat huonoa puuntarjontaa ja esittävät keppiä puunmyyntiin.
    Olisiko myös peiliin katsomisen paikka?
    Maaseudun Tulevaisuuden mukaan metsäyhtiöiden yhteydenotot metsänomistajiin ovat vähentyneet kolmasosaan kymmenessä vuodessa.
    Nyt enää 4-6% metsänomistajista ollaan oltu yhteydessä.
    Vastaavasti metsänhoitoyhdistysten aktiivisuus on kasvanut.
    Metsäyhtiöiden osto-organisaatiot ovat jo niin pieniä, ettei asiakasyhteydenpitoon ole enää riittävästi resursseja.

  • Visakallo Visakallo

    Albrelle vastaan, että sehän se tässä ihmetyttääkin, että ne kymmeniä vuosia rauhassa olleet metsät ovat monesti ihan hyvässä kunnossa, ja puuta yli yli neljäsataa mottia hehtaarilla, ettei tarvitsisi muuta kuin laittaa moto laulamaan.
    Jokainen meistä on varmasti näitä metsiä auton ikkunasta nähnyt, ja vielä paljon enemmän, jos on muuten metsissä liikkunut.

    Metsuri motokuski

    No ei se nyt ihan noin taida olla. Kyllä ne hoitamattomat metsät eivät nyt niin mahdottomasti sitä kuutioita kasva runkoja kylläkin. Itse valitettavasti olen noita yhtiöille myymättä jääneitä ryteköitä hakannut ja tiedän hyvin mistä on kyse.

    albre

    Noh, kyllä minäkin olen nähnyt ja omistanut parikin hehtaaria,näitä 400 mottia hehtaarilla olevia hoitamattomia metsiä. Mutta kun valtaosa näistä kuvioista on ollut 95 prosenttisesti ropsivoittoisia.Siitä ei tule kuin paha mieli, kun on nähnyt 400 mottia hehtaarilla olevan hoidetun metsikön, jossa tukkiprosentti on yli 80.

    Se ei vielä riitä että näissä hoitamattomissa metsissä tukkiprosentti on paljon pienempi, mutta niissä pääasiallinen puusto on yleensä koivua ja ropsilaatuisia havupuita, joiden kantohinnat ovat pienemmät.

    Vielä lisäyksenä, että yleensä näitä kuvioita ruvetaan vielä tuossa 400 mottia hehtaarilla vaiheessa harventamaan ikänsä puolesta. Silloin joudutaan poistamaan puita yltä ja alta, joka hankaloittaa korjuuta ja lisää korjuuvaurioita.Sen jälkeen kuvio on yleensä koivuvaltainen ja kasvunsa jo kasvanut. Koivuja pidetään pystyssä vielä 20 vuotta, jonka aikana osa koivuista on kuivunut pystyyn tai poistunut tuulenkaatoina

    Pokara

    Raivoojalle – en toivo puun tuonnin lisääntymistä. Mutta en ole myöskään niin sinisilmäinen, että uskoisin teollisuuden satsaavan vain ja ainoastaan kotimaisen puun käytön lisäämiseen. Juhlapuheen on juhlapuheita. Se on nähty, että vaikka kotimaassa puuta on ja on ollut yllin kyllin sitä tuodaan silti myös ulkomailta. Eikä sieltä tule vain koivukuitua!

    Oli hyvä kun otti esiin tuon taannoisen veroporkkanan puukaupan piristämiseksi. Se on erinomainen esimerkki teollisuuden passiivisuudesta. Silloinkin apuun huudettiin valtiovalta puukaupan käynnistämiseksi. Vaan mitä teollisuus teki itse? Ei silloinkaan yksikään firma ottanut yhteyttä tai riiannut tosissaan puukaupoille.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    ”Suomessa havukuitupuun hakkuita voidaan kestävästi lisätä 7 milj. m³ ja koivukuidun 4 milj. m³ vuodessa”

    Metsä Fibren sivuilta. Tuosta osaa jo jokainen laskea, että puupula on todellisuutta niille, jotka tekevät bisnestä.

    Pokara

    Mediakriittisyyttä kiitos. Kannattaa muistaa kenen sivuja lukee.

Esillä 6 vastausta, 41 - 46 (kaikkiaan 46)