› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 1,111 - 1,120 (kaikkiaan 8,559)
1 2 3 … 111 112 113 … 854 855 856

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Metsuri motokuski 5.7.2019, 17:23

    Olen kyllä samoilla linjoilla. Kokoajan puhutaan maksimi hakkuumääristä. Uskon että ei ole kovinkaan monta vuotta vuosikymmenessäsä että puun menekki on niin hyvää että hakkuumäärät tulee vastaan. Aina on jokin tavaralaji jonka menekki takkuaa ja hidastaa puunostoa.

    Puuki 5.7.2019, 18:00

    Niin se on . Tänä vuonnakaan ei tod.näk. hakata yhtä paljon kuin esim. viime vuonna, jolloin oltiin huolissaan hiilinielun pienenemisestä lisääntyneiden hakkuumäärien takia.  Paras ja halutuin puulaji olisi  ostajille nyt kuulemma kuusitukkipuu josta lähtisi latvasta mäntykuitua ja leimikko kesäkorjuukelpoisena pikitien varressa hyvällä kääntöpaikalla varustettuna.  Muista kohteista ei olla niin kovin kiinnostuneita.

    nuori isäntä 5.7.2019, 21:56

    Tätähän me ollaan huudettu. Oltaisiin heti kysytty meiltä ?

    https://yle.fi/uutiset/3-10863916

     

     

    nuori isäntä 5.7.2019, 22:42

    Vielä tuohon ylen juttuun. Nyt syötetään MTK:lle suoraan lapaan tehdä edunvalvontaa julkisesti kaikille. Kiinnostavaa nähdä reagoidaanko tähän siltä suunnalta mitenkään.

    Tuossa nyt uutinen jota kompata ja tuoda esiin metsityksen ja lannoituksen mahtavuutta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.7.2019, 22:56

    Positiivinen tutkimustulos, mutta vaatisi paljon kannustimia, jotta istutetut metsät säilyvät. Aiemmin ei ole metsityshankkeissa aina päästy hyviin tuloksiin. Homma onnistuu maissa joissa on hyvä hallinto ja joissa ei ole laittomia hakkuita.

    Potentiaali on ehkä vieläkin isompi, jos huomioidaan se, että tropiikissa ruuan tuotanto jopa kohenee kun puita istutetaan varjostamaan viljelyksiä.

    Puuki 6.7.2019, 11:33

    Brasiliassa puuhataan uuden peresidentin tultua valtaan lakimuutosta, joka sallisi metsien avohakkuiden lisäämisen. N. 5 x Suomen pinta-alan laajuinen lisäavohakkuu olisi tulossa, jos ei tilanne muutu.   Hiilipäästöjen vähentämiseksi siellä voisi olla hyvä kohde koettaa markkinoida jotain muuta kuin kaivosten ja papuviljelmien perustamista sademetsien tilalle.

    Suomessa tutk.mukaan päästöt kivennäismaapelloilta on n. 220 kg/ha /v, kun maa kynnetään , äestetään ja korjataan satoa ym.    Suopelloilta enemmän.  (Niitä päästöjäkin voidaan vähentää  ja muuttaa peltoja jopa hiilinieluiksi).    Metsämaan päästöihin sitä ei suoraan voi verrata, koska olosuhteet on erilaiset.  Mutta jos verrataan maankäsittelyjä, niin oikeaa suuruusluokkaa voi arvioida.

    Esim. laikkumätästyksessä maanpintaa paljastuu vain n. 20 % koko pinta-alasta .  Istutustaimet kasvaa muokkauksen, jalostuksen ja myös lämpötilan (+C02:n lisääntymisen )  takia ehkä n. 30-35 % paremmin/kiertoaika kuin aiempi puusukupolvi on kasvanut. Pintakasvillisuus alkaa hetimiten sitoa hiiltä myös päätehakkuualueelta, jolta aluksi haihtuu CO2:a.  Vesakko kasvaa muutaman vuoden sisällä ja sitoo hiiltä sekin merkittävän määrän . N. 10 vuoden ikäinen taimikko on ehtinyt siihen mennessä sitoa ~ 2000 kg hiilidioksidia ja vesakko suunnilleen saman verran vaikka varhaishoito olisi tehty, koska kantovesat kasvaa hyvin nopeasti.       30 %: n lisäkasvu tarkoittaa sitä, että kasvatettava puusto ehtii kerätä Co2:a esim. 70 vuoden kiertoajalla n. 150 t enemmän kuin aiempi puusukupolvi samassa ajassa (MT kuusikko ).     N. 70 ikävuoden jälkeen metsän vuosikasvu alkaa hiipua ja on esim. 100 vuotiaana enää n. 70 % 50 vuotiaan metsän kasvusta, joten kiertoajan jatkaminen ei ole hyvä keino lisätä hiilinielua. Lisäksi luonnonpoistuman määrä kasvaa jatkuvasti ja sitä enemmän mitä vähemmän metsää hoidetaan harvennuksin.

     

     

    Scientist Scientist 6.7.2019, 16:38

    Ylen artikkelissa puhutaan pinta-alasta, joka on noin 30 kertaa Suomen suuruinen. Melkoinen urakka ja vaikuttaa vasta muutaman kymmenen vuoden päästä kunnolla.

    Olen nähnyt huonosti onnistuneita metsityksiä mm. Turkissa Ankaran lähellä (liian kuivaa kesällä) ja Islannissa. Ainakaan Islannissa ei ole huono hallinto, mutta jostain syystä metsät eivät vain tahdo levitä istutusalueiden ulkopuolella. Viime kesänä näki melko paljon myös kellastuneita kuusia (Sitkan kuusia ?). Onkohan Islannissa ongelmana väärät amerikkalaiset puulajit vai mikä. Ehkä se, että siellä saattaa talvella tulla yllättäen pitkä lämmin jakso ja puiden kasvu käynnistyä. Alaskalainen poppeli (musta poppeli ?) näytti siellä kyllä menestyvän melko hyvin.

    sitolkka 6.7.2019, 17:09

    Vieraat lajit voi koitua ongelmaksi. Sitkankuusesta pyritään eroon Norjassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.7.2019, 13:08

    Metsitys vaikuttaa maapallon albedoon eli kykyyn heijastaa auringon säteilyä, siis yleensä alentaa sitä. Tämä pitää huomioida laskelmissa, joissa arvioidaan metsityksen avulla saatavaa ilmastonmuutoksen torjunnan tehokkuutta.

    Auringon aktiivisuuden vaihtelun vaikutus maapallon lämpötilaan jää ilmeisesti vähäiseksi (jos oikein ymmärsin):

    http://hannusinivirta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/278095-perustietoa-maapallon-sateilytasapainosta-ja-lampotiloista

    Metsälehden kolumnin mukaan Islannissa on saatu hyviä kokemuksia lehtikuusen metsityksistä. Pitäisi varmaan valita mereinen alkuperä sinne.

    sitolkka 7.7.2019, 14:53

    Käsittääkseni Islannissakin on joskus ollut metsiä. Olisi parempi pysyä vain niissä puulajeissa mitä siellä on kasvanutkin.

Esillä 10 vastausta, 1,111 - 1,120 (kaikkiaan 8,559)
1 2 3 … 111 112 113 … 854 855 856