› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 1,121 - 1,130 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 112 113 114 … 855 856 857

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Timppa 7.7.2019, 16:17

    Moni puuhan tarvitsee kasvaakseen myös ne maassa olevat sienet.  Esimerkiksi Islannissa tuhkasateet ovat< varmasti vaikuttaneet siihen, että maaperän eliöstö on muuttunut sellaiseksi, ettei puu kasva.

     

    Scientist Scientist 7.7.2019, 18:42

    Islannissa kasvaa kyllä  luontaisesti jonkinnäköistä tunturikoivua, jota ei ole istutettu. Kyllä istutetut havupuut (lehtikuusi, Sitkan kuusi) siellä jotenkin kasvavat, mutta eivät näytä leviävän istutusalueiden ulkopuolelle. Maan pinta-alasta on metsää vain 2%.

     

    Kurki Kurki 7.7.2019, 23:36

    Suomessa tutk.mukaan päästöt kivennäismaapelloilta on n. 220 kg/ha /v, kun maa kynnetään , äestetään ja korjataan satoa ym.

    Onko tuossa mitattu vain päästöjä?

    Nielua tulee 5000 kg/ha rehu (vilja…heinä) sadosta noin =0,25*5000*3,67 kg/ha= 4588 kg/ha. Kun rehu syötteään karjalle ja kynnetään lietelanta 20cm syvyyteen maahan, niin nielua tulee hehtaaria kohden 4588-220= 4,368 tn/ha.

    Ihmisten syömiset taas menevät vesivessasta (luojan lykky) jäteveden puhdistamoille, jossa niistä voi valmistaa kaasua ja jätteen (mukana hiili) haudata.

    Suomen peltopintala on 2,3 milj.ha.

    Näin menetellen Suomen peltojen hiilinielu olisi 2,3*4,4= noin 10 Mtn/v, joka on n. 18% Suomen kaikista kasvipäästöistä 55 Mtn/v.

    Tätäkään ei ole laskettu mukaan Suomen kokonaishiilinieluun.

    harrastelija harrastelija 8.7.2019, 05:09

    Vihreät eivät ota mukaan ”kunnianhimoisiin” ja ”esimerkillisiin” laskelmiinsa muuta kuin suurella äänellä äänestäjilleen huutamia haluamiaan faktoja. Tavoitteena on estää asiallisia metsän hakkuita ja saada mahdollisimman paljon lisää suojelualueita vaikka Suomessa niitä on jo eniten Euroopassa. Kysymys on määrättyjen tyyppien oman imagon nostaminen, jolloin saa mainetta ja kunniaa GB:ssa.

    Suomi, oikein laskettuna ja kaikki päästöt ja nielut jo tämän hetken tietämyksellä mukaan otettuna, on hiilineutraali jo nyt! Tämä kesä taas jo näyttää siltä, että saisi tuo ilmasto meilläkin olla vähän lämpimämpi!

    Puuki 8.7.2019, 06:33

    Suomessa tutk.mukaan päästöt kivennäismaapelloilta on n. 220 kg/ha /v, kun maa kynnetään , äestetään ja korjataan satoa ym.

    Onko tuossa mitattu vain päästöjä?

    Vain maaperän päästöjä.  Suopelloilta joita on 10 % pelloista, päästöt on sen tutk,mukaan n. puolet kaikkien peltomaiden päästöistä.  Niitä suopeltoja pitäisi metsittää,  ja tehdä lisää kivennäismaapeltoa.

    Tarkoitushakuista se hiilitaseen laskenta ja varsinkin uutisointi on useimmiten koska ei lasketa kokonaisvaikutuksia.  Fossiilisten raaka-aineiden korvaajina puuperäiset tuotteet on hyviä mutta se vaikutus  unohtuu yleensä kokonaan.

    Varsinkin rakentamiseen käytettävä puu on hyvä hiilivarasto.  Kun esim. vanhoista hirsistä tehdään uusiorakennuksia, hiili säilyy vuosisatoja seinissä.  100- 200 vuotta vanhoista hirsistä voidaan vielä tehdä rakennuksia jota kestää uusiokäytössä  vielä pitkään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.7.2019, 08:37

    Puuki, korvausvaikutysta ei voida huomioida päästöraportoinnissa, koska ei varmuudella tiedetä mihin tuote käytetään.

    Puuki 8.7.2019, 09:05

    Vaikea se korvausvaikutus varmaan olisi laskea vaikka se kuitenkin on olemassa . Jotain suuntia voisi kuitenkin miettiä , jotta ei menisi vain pelkästään jonkin laskentatavan mukaan eikä tod. tilanteen mukaan hiilitaseen määritys.   Kun nyt on kehitetty esim, keinokuitujen ja puuvillan korvaavia tuotteita koemielessä (koelaitoksia on jo olemassa), niin niistä voisi tulla hyviä korvaavia tuotteita suuremmassa mittakaavassa tulevaisuudessa, jos hankkeita ei torpata täällä sillä perusteella, että metsiä ei saa hakata koska luonnonsuojelua ja hiilensidontaa pitää lisätä .    Kuitenkin todellisuudessa hiilinielu ei kasvaisi jos ja kun hakkuut siirtysi huonomman metsähoidon alueille ja esim. betonin ja teräksen käyttö rakentamisessa lisääntyisi puun käytön kustannuksella , kuten on selvityksissä todettu .     Muutenkin hakkuiden ja muun metsänhoidon vaikutuksista hiilinielun kertymisestä on monella  erilainen käsitys kuin useimmilla  lehtien toimittajilla ym. muilla asiasta mielellään tiedottavilla. Kierrätettävän muovittoman kartongin käyttö kuppeina ja pakkauksissa on jo pidemmällä ja luultavasti lisääntyy jatkossa, kun muovipakkausta vähennetään monessa paikassa.   Sitä en ymmärrä miksi muovista ja sen käytöstä ei ns. ympäristötietoiset ole niin kovin huolissaan vaikka se on luultavasti suurin uhka luonnolle jo nyt.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 8.7.2019, 09:30

    Jos Suomen metsien kasvua saataisiin lisättyä esim. reiluun 150 miljoonaan kuutioon (noin puolet lisää, 100 > 150), kokonaishakkuupoistumaa (runkopuu ja hukkapuu) voitaisiin kasvattaa kestävästi ainakin 25 miljoonaa kuutiota (noin kolmannes lisää, 75 > 100). Hiilinieluksi jäisi vielä vertailutasolaskelmassa vaaditut 30-40 miljoonaa ja loput  luonnonpoistumalle (lahopuu). (Korjattu versio 8.7.)

    Olen Puukin kanssa samaa mieltä: fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen on kiireisin tehtävä. Uutisoinnissa puhutaan koko ajan hakkuiden lisäämisen ’ilmastohaitasta’, eikä lainkaan ilmastohyödystä, joka saadaan Puukin esillä pitämällä korvausvaikutuksella. Samoin pidetään pahana sitä, että muilla sektoreilla joudutaan tekemään suuria ja kalliita päästövähennyksiä, kun vaihtoehtona olisi joidenkin mielestä se, että päästövähennysten sijaan otetaan metsänomistajilta hiilinielua ilmaiseksi. Tosiasiassa fossiilisten raaka-aineiden päästövähennykset on joka tapauksessa tehtävä.

    Puuki 12.7.2019, 09:40

    Hiilinielulaskelmiin liittyvän Sll:n Hiilipörssin sivuilla kävin . Siellä kerrotaan mm. että soiden ennallistamislaskelmissa ei enää (2019 06. lähtien) oteta huomioon muuta kuin hiilidioksidin väheneminen ennallistamiskohteilla.  Eli muiden kasvihuonekaasujen vaikutusta ei noteraata enää ollenkaan (ilmeisesti koska metaanin vaikutus on suurempi kuin ovat arvioineet) .

    Ennallistamisen sopivia soita on kuulemma n. 1 – 3 milj ha 5 miljoonasta ojitetusta turvemaa-alasta.   Karuimmat suot on vähäpuustoisia ja sopivimpia kohteita .    Muistaakseni kuitenkin juuri karuimman pään suot on ojitettuina kasvihuonekaasunieluja eikä -lähteitä  (Esim. Ojasen tutkimuksen  mukaan).

    Esimerkkinä on annettu, että 1 ha ojitettua suota haihduttaa (välisuomessa) n. 1500 kg hiiltä ja 5550 kg CO2:a /vuosi .     Puuston sitovaa vaikutusta ei ole otettu huomioon eikä myöskään esim. metaanin lisääntyvää haihtumista enallistamisen jälkeen.      Metaanihan on kymmeniä kertoja haitallisempi kasvihuonekaasu kuin CO2 ja sitä haihtuu hapettomasta pinta-kerroksesta kun pohjaveden pinta nousee ojien tukkimisen jälkeen. Hajoaa tosin ilmassa mutta se kestää 12 vuotta.  Mutta silti kun kasvihuonekaasuja pitäis alkaa sitoa heti eikä vasta aikojen päästä, niin mihin tuo johtaa ?

    Hehtaarin ”ennallistamisane” maksaa 800 €, josta 70 % käytetään ennallistamistyöhön eli lähinnä ojien tukkimiseen . (Loput menee muihin kuluihin mm. markkinointiin ja kahvitteluun yms.)

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.7.2019, 11:18

    En laittaisi lanttejani ennallistamiseen kuin erittäin harvoissa kohteissa, kun suo ennallistuu hiljalleen itsekseenkin. Kelpuuttaisin ennallistettaviksi esim. suojelualueiden osana olevat tai sellaisiksi lisättävät suot ja riekon hyväksi ennallistettavat kohteet. Rehevät suot yleensä kasvavat sen verran puuta että homma ei kannata.

    Risto Sulkava Luonnonsuojeluliitosta esittää Hesarin mielipidekirjoituksessa (12.7.), että kaikki turvemaiden ojitus pitäisi kieltää. Tilalle jatkuva kasvatus, mikäs muu. Kategorinen kielto on tässäkin haitaksi. Olosuhteet vaihtelevat kentällä niin paljon. Jos metsä ei sovellu jatkuvaan kasvatukseen, ojien kunnostaminen ja ojitusmätästys pitäisi olla mahdollista. Aina ei jk-puusto välttämättä riitä pitämään pohjaveden tasoa riittävän alhaalla. Erityisesti tämä ongelma saattaisi tulla eteen Pohjois-Suomessa, jossa on humidi ilmasto, eli sadannan ja  haihdunnan ero on suurempi kuin etelässä.

Esillä 10 vastausta, 1,121 - 1,130 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 112 113 114 … 855 856 857