Metsien hiilinielu

Turvemaa maatalousmaana tietenkin maatuu, kun sitä muokataan, ohut turpeisista maista tulee joskus yllättäen savikoita vuosikymmenien kuluessa. Turvetta myös lähtee pölynä ilmaan, kun keväisin pellot on kuivia, kun niitä muokataan. Tietenkin monivuotinen kasvipeitteisyys vähentää päästöja ja siirtyminen suorakylvöön, vähentää myös päästöjä ja eroosiota.

WWF:n Liisa Rohwederi Ylellä 29.7.2019: ”Metsätalous on myös ollut liikaa avohakkuisiin perustuvaa”.

” Metsien monimuotoisuuden hoitaminen on myös ilmastonmuutoksen torjuntaa”.

”Mitä monimuotoisimmat ja terveemmät metsät ovat, sitä enemmän ne sitovat hiiltä.”

Tässäkö nyt on se ehdoton totuus?

Eikö kukaan oikaise näitä väitteitä joita voidaan tulkita, että avohakkuut ovat pahasta ja pilaavat monimuotoisuuden ja hiilinielut.

Montakos % Suomen metsistä avohakataan? Paljonkos hoidettu tasaikäiskasvatettu metsä kasvoikaan ja sitä kautta sitoi hiiltä enemmän kuin esimerkiksi luonnontilainen ryteikkö tai jatkuvan kasvatuksen metsä???

Monimuotoisuutta tasaikäiskasvatettuun metsään kyllä saadaan. Ei niistä tarvitse välttämättä tehdä monotonisia puupeltoja, kuten lukijankuvissakin on viimeaikoina hyvin keskusteltu.

Joillakin vihreiksi itseään tituleeraavilla on pakonomainen tarve nähdä maaseutu mieluiten vain luonnonreservaattina, jossa ei saisi olla mitään taloudellista toimintaa. Oma toiminta perustuu kaupungistumisen suosimiseen ja sen näkeminen aina pelkästään positiivisessa valossa.  Ja sieltä katsottuna nähdään vika aina muualla vaikka luonnonsuojelu olisi hyvinkin aiheellista ulottaa myös omalle asuinalueelle,  ja usein varsinkin sinne.

Ylen kuva  autonromusta avohakkuuaukon reunasta katsottuna on se kuvakulma , joka halutaan näyttää yleisölle.   Paljon rumempaa kuvaa saisi esim. jätevedenpuhdistamoiden ylivalunta-aikaan ja jäteputken päästä Suomenlahdella vaikka keväällä .

Maaseudun alasajohan on ainakin osittain järjestetty juttu.  Maaseutuelinkeinojen tuottavuus on laskenut ennätysmäisen paljon viimm. vuosikymmenten aikana. Metsäpuolella kantohintojen reipas laskeminen ja verojen nousu yhtäaikaa on yksi syy . Verotulot on kohdistettu entistä enemmän valtion eikä kuntien pussiin ja firmojen hallintopaikkakuntien tuloiksi.

Sitten itketään sitä kuinka maaseutua pitää tukea valtion varoista liiaksi.   Slummiutumista ei kannattaisi kyllä tukea, päin vastoin.   Kun esim. Helsingissä eläminen tulee paljon kalliimmaksi kuin keskimäärin muualla ja on muita sos.ongelmiakin paljon, ei ole helppoa elää sielläkään jos ei tyhjentyvällä maaseudullakaan.

Tukien tarve on maataloudessa lisääntynyt vaikka tehokkuus on tietysti parantunut.  Joskus aiemmin kun tukia ei ollut tai ne oli minimaalisia nykysiin verrattuna, tulot oli pienehköjä mutta niin oli menotkin. Ehkä olisi parempi puhua suhteellisesta tuotosta ilman tukia eikä tuottavuudesta.   Pienikin karjatalous riitti elättämään perheen. Nykyään yksi tila vaatii pärjätäkseen vähintään 10 kertaa suuremman yksikön.

Ruokohelpiähän kokeiltiin jo biopolttoaineen raaka-aineena mutta ei onnistunut , kun ei toiminut kattiloissa kunnolla. Puu olisi varmaan siihen sopivampi .

Artikkelin mukaan ”energiapuut kasvaisi kohtuullisesti vehnänviljelyrajan pohjoispuolellakin”. Niinhän ne pajut varsinkin kasvaisi, ehkä jopa paremmin kuin etelässä. Mahdollinen kuivuus olisi suurin este kasvulle, jos maan ravinnesuhteet ja- määrät on muuten kunnossa.  Puun vuosikasvun ennätys Suomessa on muistaakseni vesipajun yli 4 m /vuosi.  Mm. se kasvaa hyvin esim. Rovaniemen korkeudellakin .

Turvemaiden suojelukin olisi pöhkö hiilinielun lisäämisyritys, kun vanhat puuta kasvavat turvemaat on jo maaperän puolestakin hiilinieluja eikä lähteitä.

Sademetsiä hakataan aukeiksi muistaakseni 8 jalkapallokentän kokoinen alue minuutissa. Sieltä ne metsäpäästöt tulee eikä Suomesta, jossa uutta puuta kasvaa aina tilalle .