› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 1,251 - 1,260 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 125 126 127 … 855 856 857

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Puuki 11.9.2019, 07:05

    Avohakkuun jälkeen puuston haihdunta loppuu ja turvemaan pohjaveden pinta nousee.

    Sama juttu ennallistamisessa. Kun pohjaveden pinta nousee , se saa aikaan metaanipäästöjä.

    Ongelma ratkeaa, kun avohakkuun jälkeen ojitus tehdään heti eikä vasta harvennusten jälkeen. Matalat ojat jotka ohjaa liiat pintavedet puiden juuriston kasvualueelta pois. Samalla metaanin haihtuminen estyy kun ojat kaivetaan vain 30-40 cm syvyisiksi.

    Riittävän vanhojen ojitusalueiden turvemaista ei enää hiilidioksidia haihdu. Se oli nähtävissä esim. Ojasen tutkimuksesta.  Sen tyyppisten maiden ennallistaminen olisi tilanteen heikentämistä kahdella tavalla ; puuston hiilensidonta vähenisi ja maaperän metaanin haihdunta lisääntyisi.

    Terv. ojitussuunittelija Puuki.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.9.2019, 07:22

    Ei turvemaan hiilipäästö ja ravinnepäästö riipu niinkään ojituksen iästä vaan käsittääkseni turpeen ominaisuudet ja ojituksen kunto ratkaisevat. Kokonaisuuteen vaikuttaa myös puuston sidonta.

    Puuki 11.9.2019, 07:34

    Muistaakseni se meni jotenkin niin, että vanhoilla turvemailla ojituksen ollessa kunnossa, hiilidioksidia ei enää haihtunut maaperästä rehevilläkään turvemailla. Karut oli muutenkin hiilinieluja eikä lähteitä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.9.2019, 12:43

    https://dissertationesforestales.fi/article/1959

    Ojanen P. (2014). Estimation of greenhouse gas balance for forestry-drained peatlands.

    ”Maaperän CO2-tase määritettiin maahan karikkeena tulevan ja hajottajien hengityksessä vapautuvan hiilimäärän erotuksena. Rehevien koealojen (ruoho- ja mustikkaturvekankaat) maaperä oli keskimäärin CO2-lähde (190±70 g/m2 vuodessa). Karujen koealojen (puolukka- ja varputurvekankaat) maaperä oli CO2-nielu (70±30g/m2 vuodessa). N2O-lähde oli sitä pienempi, mitä karumpi koeala oli (0,185–0,029 g/m2 vuodessa). Hyvin kuivuneet koealat, joilta suokasvillisuus oli kadonnut, olivat pieniä CH4-nieluja (0,28±0,04 g/m2 vuodessa). Märkinä pysyneet alat, joilla suokasvillisuutta oli vielä jäljellä, olivat CH4-lähteitä (1,16±0,48 g/m2 vuodessa). Kun kasvavan puuston CO2-nielu otettiin huomioon, lähes kaikki koealat olivat kasvihuonekaasunieluja.

    Karut metsäojitusalueet eivät näytä olevan merkittäviä kasvihuonekaasulähteitä. Metsätalous voi niillä olla ilmastollisesti yhtä kestävää kuin kivennäismailla. Rehevillä alueilla turve hajoaa vähitellen, ja maaperä on CO2-lähde todennäköisesti kunnes kaikki turve on hajonnut.”

    Tuo on suora lainaus väitöskirjan suomenkielisestä selosteesta. Mitä soiden ennallistamiseen tulee, karuilla soilla siitä ei liene suurta hyötyä. Rehevillä soilla ennallistamisen järkevyys riippuu puuston kasvusta: jos puusto kasvaa hyvin, kasvihuonekaasutase on todennäköisesti lyhyellä aikavälillä kunnossa. Jos puusto kasvaa heikosti ravinne-epätasapainon vuoksi, sitä voitaisiin parantaa tuhkalannoituksella.

    Ennallistamalla saadaan säästettyä suon hiilivarasto ja vähennetään ravinnepäästöjä, joten paksuturpeinen rehevä suo voisi olla otollinen ennallistamiskohde. Lisäksi parannetaan monimuotoisuutta (vrt. kivennäismailla METSO-kohteissa säästetään puuston hiilivarasto ja edistetään monimuotoisuutta). Lisäetuna ennallistamisessa on typpioksiduulipäästöjen loppuminen, mutta vastaavasti riskinä on metaanipäästöjen nousu. Ennen kuin soiden ennallistamista kannattaa tehdä laajassa mittakaavassa, pitäisi oppia tunnistamaan ne kohteet, joissa edut ovat suuremmat kuin haitat.

    sitolkka 11.9.2019, 13:30

    Mitäs jos keitetään kahvit ja unohdetaan koko hiilihöpötys. Ja palataan normaaliin elämään ja normaalin elämän ongelmien pariin. Katomma ensin muutaman kymmenen vuotta miten Kiina ja USA noiden päästöjen kanssa pelaa. Eikös sitä sanota, että mitä isot edellä sitä pienet sitten perässä.

    hemputtaja 11.9.2019, 13:42

    Sitolkka puhuu asiaa. Olisi viisasta palata peruasioihin eli hiilidioksidi on elämälle välttämätön kaasu. Taitaa olla lisäksi niin, että sen vahingollisuudesta on enimmäkseen huhuja eikä pitävää tietoa.

    Greta kyllä kuulemma näkee hiilidioksidin, mutta antaa lapsen nähdä.

    Puuki 11.9.2019, 13:50

    •metsäojitusalueet eivät todennäköisesti ole tällä  hetkellä suuri päästölähde •laajamittaisella ennallistamisella tuskin saataisiin  aikaan nopeaailmastoa viilentävää vaikutusta, koska  todennäköisesti: •puustobiomassan CO2‐nielu pienenisi huomattavasti •CH4‐päästö kasvaisi (lyhyellä aikavälillä erittäin voimakas  ilmaston lämmittäjä) •vältetty N2O‐päästö pieni •turpeen kertyminen on hidasta. (Ojanen)

    Samaisesta tutkimuksesta ilmenee, että myös rehevät turvemaat (Rtkg, Mtkg) voi olla myös hiilinieluja (metaaninielun lisäksi), kun pohjaveden pinta on  alempana kuin ~ 70 cm.  Puuston sitomiset sitten vielä suurimpana lisäksi.    Ojikot voi päästää yli 100 kg/metaania/ha/v.  Kun kuivattava vaikutusta ei vielä ole . Sama juttu tapahtuu ennallistetuilla alueilla.

    Metaanin puoliintumisaika on 8 v. Mutta ei Co2:kaan säily kuin osittain , jonkin fraktion puoliintumisaika on vain 1,2 v, osan muutamia kymmeniä vuosia, vähän yli 20 % säilyy aina. Jos siis ei kierrä uudestaan esim. puun kasvuun.

    Kurki Kurki 5.10.2019, 08:04

    https://areena.yle.fi/1-4558936?autoplay=true (15 min. kohdalla)

    YLE-uutisissa eilen esitettiin Suomen hiilineutraalitavoite vuodelle 2035 ja esimerkkinä tämän hetkisestä tilanteesta oli Luken hiilitaselaskelma vuodelta 2016:

    Hiilinielut 16 milj.tonnia ja päästöt 57 milj.tn.

    Harhaanjohtamistako?

    Onko Lukella olemassa tuoreempia laskelmia?

    Todellisuudessa Suomen metsien hiilinielu on moninkertainen, joka on jo jokaisen todettavissa yksinkertaisilla laskutoimituksilla ja jo nyt voidaan sanoa, että Suomi on tällä hetkellä hiilineutraali.

    Lukestakin vuosi sitten jo väläyteltiin, että hiilinielu olisi jopa noin 40 milj.tn/v.

    Tolopainen Tolopainen 5.10.2019, 08:50

    Ei noissa hiilipäästölaskelmissa ole mitään järkeä. Jos Suomessa teollisuustuotannosta 90% menee vientiin, miten päästöt voidaan kohdistaa Suomeen. Ruuasta suuri osa on tuontitavaraa päästöt siitä kuitenkin lasketaan Suomen piikkiin, kun lasketaan kuluttajakohtaista hiilijalanjälkeä. Ruisleipätaikakin tulee pakastettuna Puolasta.

    Teollisuus on muuten vähentänyt päästöjä jo 50v, kun tekniikka on kehittynyt. Mitään toista todellisuutta ei ole olemassa, johon poliitikot voisivat meidät siirtää ei ole olemassakaan, muutos on hidasta, vaikka mitä päätettäisiin.

    Puuki 5.10.2019, 09:28

    Teollisuuden päästöt 19 milj.t, liikenne 16, äpylit 5 …    Metsäkato ?  Mikä metsäkato Suomessa on ?    Vuotuiset hakkuusäästöt ~ 17 milj.m³, luonnonpoistuma ym. ~ 15 milj.m³.    Metsien museointihan lisää luonnonpoistumaa.

    Olisiko hakkuiden jälkeiset uudistamisen aikarajat muutettava takasin entiselleen , jotta kok.kasvu ei vähenisi liiaksi ?  Ei sovi oikein nykykehitykseen sekään. Miten silloin voisi tehdä esim. pienaukkohakkuita ?

Esillä 10 vastausta, 1,251 - 1,260 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 125 126 127 … 855 856 857