Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 1,261 - 1,270 (kaikkiaan 8,568)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsäkato on Suomessa se kun rakennetaan jotain niin aina joudutaan kaatamaan metsää. Pienemmässä määrin peltojen raivausta. Määrä on noin 10000 hehtaaria vuodessa.

    Vienti ja tuonti on varmaan jätetty yksinkertaisuuden vuoksi pois päästölaskelmista. Metsien tilanne raportoidaan vuosittain, ja laskelmat tarkentuvat joka vuosi tutkimustiedon myötä.

    Kurki Kurki

    Vuotuiset hakkuusäästöt ~ 17 milj.m³,

    Miten tuo on laskettu?

    Suomen omat hakkuut teollisuudelle 2018 olivat n.65 milj.m3 ja polttopuukäyttö oli n. 7 milj.m3 ja metsien kasvu 110 milj.m3.

    luonnonpoistuma ym. ~ 15 milj.m³

    Mikä tämä on? Itselläni enkä kyllä muidenkaan metsissä ole nähnyt yhtään kuollutta tai kaatunutta puuta. Jos tuuli kaataa enemmän puita yhteen paikkaan, niin ne paikat hakataan ja tulevat hakkuukertymään. Talousmetsissä yksittäisistä tuulenkaadoista ei juuri kerry luonnonpoistumaa.

    Remie

    Paljonko saisi hiili sidonta rahaa jos kaikki 1000 ha laittaisi metsälle.  joka neliölle yksi taimi. Olisiko tuottavampaa kuin mallas ohra. Jos tuosta ei makseta samaa tuottoa kuin mallasohran viljelystä niin hyvästi hiilinelupuheet. Myydään vaan metsämme silloin kuin huvittaa. Kerran perää pyhkäistään ja koko puu muuttuu paskaseksi hiileksi joka kasvaa entistä kovemmin. Hiiltähän puu luovuttaa kun lahoaa. Timpurit ympäri suomen syytteeseen ypäristörikoksesta. Tekevät itsestään uusiutuvia töllejä jotka mätänee 4 vuodessa käyttökelvottomaksi. Heillä on tuo työllisyys taattu  siinä he ovat ammattimiehiä.

    Tolopainen Tolopainen

    Joutavaa propakandaa puhua metsäkadosta, meillä on viimeisten vuosikymmenten aikana metsittynyt paljon uusia alueita, joita ei tulla koskaan hakkaamaan. Eli vanhat niittyalueet vesistöjen varsilta, ne kasvavat nykyisin leppää ja koivua ja monesti jyrkät penkereet estävät alueiden hyödyntämisen, kukaan ei aja motoa rinteeseen, josta se saattaa luisua vesistöön. Noiden vanhojen niittyalueiden omistuskin on usein epäselvää. Kyllä hiilinieluja riittää pilvin pimein ja lisää tulee joka vuosi, kun typpilaskeuma on rehevöittänyt maaperän. Ero on valtava kun vertaa 60-luvun maisemiin.

    Per Ä Reikäs

    Metsäkatoo ellei oteta joutomaita hyötykäyttöön,eli kaivurit töihin.

    Ojitusta levittäen kaivuumaat (ei siis kasalle ojan viereen ) tulee jo luontaista taimikkoa ja lisää voi itse istuttaa.

    Kurki Kurki

    Totta nuo ojittajan tekemät korkeat ja kuivat maakasat ojan varressa, joissa ei tahdo kasvaa mitään.

    Itse levitän aina ojamaat tasaisesti ojan molemmin puolin. Turvemailla ravinteet suurimmaksi osaksi  ovat pintasammaleessa. Kun sen päälle levittää ojamaat, ravinteet vapautuvat pintakerroksen lahotessa ja koko ojan varsi  molemmin puolin on taimien kasvua  edistävä aivan kuten pienialaisessa kääntömätästyksessäkin ja ottaa vielä hyvin luonnon taimia. Lisäksi kun siihen saisi ojasta vielä kivennäismaata mahdollisimman paljon pintaan, niin kivennäisravinteitakin riittää jatkossa, kunhan tuo pohjamaa ei ole alunamaata.

    Visakallo Visakallo

    Suomessa kiinnitetään ilmastoasioissa tarkoituksellisesti huomio aivan epäolennaisiin seikkoihin. Ei meillä oikeasti ole metsäkatoa. Aivan suurimpien kaupunkien liepeillä hieman rakennetaan, mutta se on kansainvälisesti vertaillen pienimuotoista. Koko muu maa metsittyy lisää tai ainakin pusikoituu. Kun lähestyy ilmasta käsin Suomen päälentokenttää, muista maista tulevat kysyvät aina samaa, eli asuvatko  suomalaiset metsässä, kun mitään muuta ei järvien ja parin peltotilkun lisäksi näy. Yksityisautoilu on toinen, johon jatkuvasti kiinnitetään huomio, mutta senkin merkitys on Suomessa vähäinen ja vähenee yhä. Jos jotain oikeasti haluttaisiin tehdä ilmaston hyväksi, pitäisi puuttua ihmisten asumiseen ja harrastustoimintaan. Jo yhden asteen sisälämpötilan pudotus tekisi ilmaston hyväksi enemmän kuin kaikki muut toimet yhteensä. Ympäri eteläistä Suomea puuhataan uusia hiihtoputkia ja lumivarastoja, jotta hiihtokautta saataisiin aikaistettua. Yhä uusia sisäliikuntatiloja tehdään, vaikka kaupungeilta ja valtiolta on rahat loppu. Suomen suurin kauppakeskus Tripla avataan Pasilassa, vaikka lähellä olevaan Rediinkään ei riitä asiakkaita. Monilla isoimpien kaupunkien asukkailla ei ole enää kunnon ulkovaatteita, kun niitä ei juuri koskaan tarvitse.

    Puuki

    Vuotuiset hakkuusäästöt ~ 17 milj.m³,

    Miten tuo on laskettu?

    Suomen omat hakkuut teollisuudelle 2018 olivat n.65 milj.m3 ja polttopuukäyttö oli n. 7 milj.m3 ja metsien kasvu 110 milj.m3.

    luonnonpoistuma ym. ~ 15 milj.m³

    Jostain julkaisusta, ( lähdettä en muista.)  Voi olla että mukana on luonnonsuojelualueiden lahopuu, muutenhan ei luonnonpoistuma olisi noin suuri.   Metsien kok. kasvu oli viime-inventoinnin mukaan 107 milj. mottia mutta se on ollut nousussa jo vuosikymmenten ajan, joten voi olla jo enemmänkin.  Tänä vuonna kok.hakkuumäärä on pienempi kuin viime vuonna jolloin se oli keskimääräistä suurempi.

     

    Rane

    Tämän hepun mukaan kaupungeissa kulutetaan 80% energiasta ja tuotetaan lähes saman verran kasvihuonepäästöjä.Stadin kivihiilen ja maakaasun polttajat näyttävät hänen mukaansa esimerkkiä.

    https://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/kolumni-puolet-maailman-vaestosta-asuu-kaupungeissa-ja-osuus-kasvaa-nopeasti-siksi-niilla-on-ilmastonmuutoksen-hidastamisessa-keskeinen-rooli/827786/

    Puuki

    Fossiilisia energialähteitä tuetaan Suomessakin tänäkin  vuonna kymmenillä milj.euroilla.  Ei oikein edistä uusiutuvien käytön lisäämistä.  Teollisuus aiheuttaa yli 70% päästöistä, liikenne ja kotitaloudet paljon pienemmän osan.

    Kalevan linkin kolumnisti kehuu Helsingin, Espoon ja Turun toimia esimerkillisiksi. Mitähän toimia ne on sitten tehneet ? Eikös se ollut Lahti jossa siirryttiin kokonaan uusiutuviin lämmityksesssä ?

    Metsien hiilinielun lisääminen on otettu pääosaan, kun muualla olisi enemmän tekemistä. Lisäksi metsän hiilensidonnan lisäämisestä esitetään usein toimia , jotka ei todellisuudessa lisää kokonaisuutena hiilen sitoutumista. V.Niinistökin kuulemma mainostaa EU:ssa miten pitäisi siirtyä jatkuvaan kasvatukseen ja jättää avohakkuut tekemättä. Se menee tietysti täydestä pääosalle muiden maiden edustajia vaikka todellisuudessa se vähentäisi kokonaiskasvua ja hiilensitoutumista huomattavasti.

    Sama tilanne hakkuiden vähentämisessä; aluksi biomassa vähän lisääntyy mutta sitten metsien pusikoituessa puuta kuolee ja lahoaa yhä enemmän  ja hiiltä haihtuu ilmoille entistä enemmän. Lisäksi hakkuiden siirtyessä muualle ja osin puun käytön korvautuessa betonilla ja teräksellä, hiilitase heikkenee eikä parane.

Esillä 10 vastausta, 1,261 - 1,270 (kaikkiaan 8,568)