› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 1,291 - 1,300 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 129 130 131 … 855 856 857

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Puuki 6.10.2019, 20:05

    Osa juurikarikkeen hiilestä jää pysyvästi maaperään ja painuu syvälle maahan ainakin turvemailla. Siitä asiasta on saatu tutkimustuloksia jo vuosikymmeniä sitten .  Jossain oli puun hienojuurista juttua, että niitä kasvaa luultua paljon enemmän kasvukausien aikana.  Osa juurista on lyhytikäisiä osa pidempi-ikäisiä mutta hiili on niidenkin pääasiallinen rakennusaine.

    Metsien hiilitaseet on laskennallasia arvioita , koska ihan tarkkaan niitä ei voi kukaan määrittää. Mutta jotenkin on jäänyt kuva, että kaikkia siihen vaikuttavia tekijöitä ei ole ainakaan vielä selvitetty tähän mennessä riittävästi .

    Kurki Kurki 6.10.2019, 22:05

    https://tem.fi/documents/1410877/2772829/LUKE_selvitys_2016/30f2b546-2eb9-40ba-8ce2-1eb3f729d617/LUKE_selvitys_2016.pdf

    Jos ymmärsin oikein, niin Luken ”suurin kestävä” skenaario linkin mukaan onkin päästö eli vähentäisi maaperän hiilivarastoa vuoteen 2045 mennessä n. 6 milj.tn, vaikka tuosta vuosittaisesta ”suurimmasta kestävästä” hakkuumäärästä jää jo kantoina ja juurina hiiltä n. 50..60 milj.tn maaperään eli noin tämän hetken kaikkien Suomen kasvihuonepäästöjen verran. Silloinhan maahan  varastoituneesta hiilivarastosta joka vuosi pitäisi vapautua n. 56..66 milj.tn hiiltä?

    En ymmärtänyt oikein. Kuvan 9 plus-merkki tarkoittaakin päästölähdettä (sen kertoo kuva 7).

    Korjaan tuonne ylle.

     

    Remie 6.10.2019, 22:10

    Näin ajattelin , mutta nuo luvut? Näkymättömän kaasun mittaus vapaassa ilmassa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 7.10.2019, 08:09

    Voidaan kyllä laskea, että ’hukkapuuta’, latvusmassaa ja maanalaista biomassaa kertyy vuosittain metsiin ainakin saman verran kuin on hakatun runkopuun määrä, siis esimerkiksi 2018 noin 60 miljoonaa mottia. Eikä se hajoa heti, kuten kuka tahansa metsässä käynyt tietää; vain hienojuuret ja ohuet oksat hajoavat nopeasti. Hakkuut tietenkin lisäävät tätäkin päästöosiota, koska nuo puuston osat olisivat säilyneet pitempään varastoituina elävissä puissa kuin hakatuissa puissa.

    Siitä en tiedä miten nuo biomassat käsitellään laskelmissa.

    Yleensä kaasuja ei mitata ilmasta (paitsi tutkimuksissa analysaattoreilla). Sen sijaan mitataan puun kasvu ja muunnetaan se alkuaineiksi puun koostumuksen perusteella. Puu sisältää puulajista riippuen hiiltä noin puolet kuivapainosta. Kuivapaino on männyllä 400 ja koivulla 490 kiloa/motti yhden lähteen mukaan, eli motti puuta sisältää 200 – 250 kiloa hiiltä ja hiilidioksidina 3.67 kertaa tämän verran eli 700 – 900 kiloa. Kasvavan puuston ollessa kyseessä tähän voidaan lisätä saman verran juuria, oksia ja lehtiä. Näin ollen voidaan käyttää karkeana muistisääntönä, että yksi kuutiometri runkopuun kasvua sitoo vähintään yhden tonnin hiilidioksidia ilmasta, käytännössä enemmän, vaikka osa tuotetuista hienojuurista ja oksista kuoleekin ja muuttuu karikkeeksi.

    MaalaisSeppo 7.10.2019, 08:47

    Metsiin jäävät hakkuutähteiden, juurien ja kantojen merkitys hiilinieluna on pitkässä juoksussa olematon. Jatkuvuustilassa (vakohakkuumäärillä) vanhat, vuosien saatossa syntyneet hakkuutähteet ym hajoavat yhtä nopeasti kuin uutta syntyy. Jonakin vuonna voi tietysti olla vaihtelua suuntaan tai toiseen, mutta ilmaston kannalta siinä ei ole merkitystä.

    Sama se on puiden osalta. Jos hakkuut lopetetaan, niin muutamassa vuosisadassa metsät saavuttavat tasapainotilan eli hiiltä vapautuu yhtä paljon kuin sitoutuu. Tästä syystä on järjetöntä jättää puut hyödyntämättä ja korvata ne uusiutumattomilla raakaaineilla. Ainoa järkevä tapa on edistää puuston kasvua. Jotta tämä on mahdollista, tulee hyväksyä kasvuun käytettyjen panostusten hyödyntäminen.

    Remie 7.10.2019, 09:10

    Kyllä ymmärrykseni mukaan hakattu puu lahotessaan vapauttaa yhtä lailla hiiltä kuin hakatun puun juuristot lahotessaan. Tulikin mieleen metsän uudistus jossa käännetään kivet ja kannot ja metsän pohja on kuin sotatoimi aluetta. Eikös tuo juuri aiheuta hiili päästöä runsaasti lyhyessä ajassa kun kaikki lahoava muttuu hiileksi äkkiseltään.  Eikö olisi parempi että jätettäisiin metsä päälle ja annettaisiin pohjan olla koskematonta jolloin aluskasvillisuus säilyy. Kaikesta päätellen pitäisikin alkaa kasvattamaan ikihonka metsiä , mänty kun kasvaa satoja vuosia vaivatta toisin kuin muut puulajit. Mänty kun on kelvotonta lähes kaikkeen käyttöön , se heikkoa ,painavaa, lämmönjohtokyky on kuin raudalla. Lisäksi puupinta muuttu ruskeaksi. Suurin epäkohta männyssä on sen murtolujuus joka ei pääse puoleen kuusen murtolujuudesta.

    Puuki 7.10.2019, 09:16

    Karike alkaa hajota heti maaperään jouduttuaan, samoin juurikarike. Mutta  vain osa hajoaa nopeasti ja täydellisesti. Osa vain muuttuu kostumukseltaan ja kerrostuu maan pinnalle tai siirtyy syvemmälle maahan muodostaen hitaasti hajoavan eloperäisen aineksen, jossa hiiltä voi sitoutua maaperään jopa tuhansiksi vuosiksi. ( Turvemaalla varsinkin toimii, kivennäismailla ei ehkä niinkään/ ei ole tutkittu).

    Kioton sopimuksessa on aikoinaan sovittu, että metsien kaikkia hiilinieluja ei huomioida täysimääräisinä, jotta maat ei voisi täyttää kaikkia päästövähennystavoitteitaan metsien hiilinieluilla ja etteivät huomioitavat nielut ole ympäristömuutosten aiheuttamia (metsän kasvun lisääntymiseen vaikuttavien) .  ( Mäkipää &  Tomppo , 1998 Metsätieteen aikakauskirja ) .

    Tolopainen Tolopainen 7.10.2019, 09:22

    Miksi Suomelle joka asiassa tuputetaan samat vaatimukset kuin Keski-Euroopalle, joka on ilmastollisesti edullisempi ja väestöä huomattavasti tiheämmässä. Suomessa kolmannes päästöistä tulee asuntojen lämmittämisestä. Tietenkin päästöissä pitäisi ottaa huomioon pohjoinen sijainti.

    Remie 7.10.2019, 09:37

    Kun luin alla olevaa niin alkoi selittyä metsistä huoli aivan turhaksi, hiili palautuu metsiin kun ihminen tulee niin laiskaksi ettei viitsi enää hakata niitä tai hakkaaminen tulee turhanpäiväiseksi mitä juuri nyt onkin.  Wiki kertoo asiasta toisenlaista tietoa. Porukka tukkimaan kraaterit tulivuorista, huolet ovat ohitse.
    <div class=”pre-content heading-holder”>
    <div class=”page-heading”>
    <h1 id=”section_0″>Karkaava kasvihuoneilmiö</h1>
    <div class=”tagline”></div>
    </div>
    <nav class=”page-actions-menu”>
    <ul id=”page-actions” class=”page-actions-menu__list”>
    <li id=”language-selector” class=”page-actions-menu__list-item”>Lue toisella kielellä
    <li id=”page-actions-watch” class=”page-actions-menu__list-item”>
    <li id=”page-actions-edit” class=”page-actions-menu__list-item”>Muokkaa

    </nav>
    <div class=”minerva__subtitle”></div>
    </div>
    <div id=”bodyContent” class=”content”>
    <div id=”mw-content-text” class=”mw-content-ltr” dir=”ltr” lang=”fi”>
    <div class=”mw-parser-output”>
    <div id=”mf-section-0″ class=”mf-section-0″>

    <b>Karkaava kasvihuoneilmiö</b> (engl. <span lang=”en”><i>runaway greenhouse effect</i></span>) on tapahtumasarja, jossa planeetan kasvihuoneilmiövoimistaa itseään. Joidenkin mielestä kasvihuoneilmiö alkaa varsin matalissa lämpötiloissa, toisten mielestä vasta hyvin korkeassa.

    Lähtötilanteena on vetinen planeetta, joka on kuumempi kuin Maa. Silloin merivesien haihtuminen vesihöyryksi planeetan kaasukehään lisää kasvihuoneilmiötä, koska vesihöyry on kasvihuonekaasu. Tämä nostaa planeetan lämpötilaa, mikä haihduttaa lisää vesihöyryä meristä kasvihuoneilmiötä ja lämpötilaa nostamaan ja niin edelleen. Myös mahdollinen klatraattikivien metaani vapautuu kaasukehään kuumentamaan planeettaa. Niin sanotussa kosteassa kasvihuoneessa ilmakehän yläosiin noussut vesihöyry hajoaa ilmakehän yläosissa hapeksi ja vedyksi, ja hajoaa avaruuteen. Planeetta kuumenee edelleen, sillä sen kaasukehä on täynnä tulivuoren purkamaa hiilidioksidia, joka on kasvihuonekaasu, ja jota yhteyttäminen ei hajota, koska elämää ei voi kuumuudessa enää esiinny. Tämä prosessi kuumentaa planeetan pinnan lopulta hehkuvaksi pätsiksi, jossa planeetan karbonaattipitoisiin kiviin, muun muassa kalkkikiviin sitoutunut hiilidioksidi vapautuu.<sup><i><abbr title=””>lähde?</abbr></i></sup>

    Näin on käynyt ehkä 3–4 miljardia vuotta sitten Venuksessa, joka on yli 400 °C kuumempi kuin mitä sen pitäisi olla.<sup><i><abbr title=””>selvennä</abbr></i></sup>Tällöin planeetan lämpötila on yöllä ja päivällä 460 °C. Venuksen kuumassa kaasukehässä kaikki vesimolekyylit nousevat lämpöliikkeen voimasta korkealle ilmakehään ionosfääriin, jossa hajoavat niin että niiden toinen osa vety karkaa avaruuteen. Maan ilmakehässä tropopaussi estää tämän.

    </div>
    </div>
    </div>
    </div>

    Puuki 7.10.2019, 09:40

    …männyn saheista luokan C30 eli normaalin hyvän lujuuslaadun vaatimukset Kainuussa vajaat 60 %, Länsi- ja Itä-Suomessa noin 55 %, mutta Vologdasssa ja Novgorodissa vain runsaat 10 %. Erot olivat suuret Suomen ja Venäjän alueiden välillä myös tavoiteltaessa korkeampien luokkien vaatimuksia: C40-saheita oli Suomessa 20–30 % mutta Venäjällä vain noin 5 % ja C50-vaatimukset täytti saheista Suomessa 6–9 % ja Venäjällä noin 1 %. Alennettaessa lujuusluokan vaatimuksia tasolle C24 eli tavalliselle rakennusahatavaralle oli hyväksyttyjä saheita Suomessa 65–70 % ja Venäjällä noin 35 %. Kuusen saheista täytti C30-vaatimukset LänsiSuomessa yli 70 %, Kainuussa ja Vologdasssa 65 % ja Itä-Suomessa 60 %, ja Venäjän Karjalassa runsaat 40 %. C40-saheita oli Kainuussa vajaat 30 %, Vologdassa ja Länsi- ja Itä-Suomessa 20–25 % ja Venäjän Karjalassa runsaat 10 %. C50-vaatimukset täytti muilla alueilla 4–8 % saheista, mutta Venäjän Karjalassa vain 2 %. Alennettaessa lujuusluokan vaatimuksia tasolle C24 saatiin Kainuussa ja Länsi-Suomessa ja Vologdassa hyväksyttyjä saheita runsaat 80 %, Itä-Suomessa ja Venäjän Karjalassa vastaavasti 70 % ja 65 %.  ( M-tieteiden aikakauskirja 2012)

    Remiellä on nähtävästi kokemusta vain venäläisestä männyn sahatavarasta. Lujuusluokkavaatimukset on samat kuusella ja männyllä noissa testeissä. Joten mitään käytännön eroja ei ole ellei puut ole huonolaatuisia jo ennen sahausta.

Esillä 10 vastausta, 1,291 - 1,300 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 129 130 131 … 855 856 857