› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 1,381 - 1,390 (kaikkiaan 8,589)
1 2 3 … 138 139 140 … 857 858 859

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Remie 24.10.2019, 17:52

    Palstalla ei ole edes mitään puolustuspuhetta vaan selvää asiaa. Kuten kerroin miljoonia vuosia puu on palanut tai lahonnut mutta hiileksi muuttuu aina. Puun poltto on kiertotaloutta eikä vahingoita ilmastoamme. Mistä nuo ääri ajatteliajat ottavat virtansa kun heillä syttyy näitä lyhyen näkemyksen ideoita. He ilmeisesti ovat joskus olleet juhannuskokolla ja tuuli on tuonut savua silmiin, kirvelleet silmät ovat kertoneet että puun poltto tappaa pystyyn, se pitää kieltää. Joka helvatin Suomalainen ajattelee ympäristöä joka armas päivä. Lajitellaan ja sortteerataan sitä sun tätä. Suomi on osansa tehnyt kun muu maailma tekee saman niin jo on paljon parempi tulevaisuus edessä seuraavalla sukupolvella. Muistan elävästi 1970 luvin mitä oli , kuin viimeistä päivää solkattiin, minäkin kaivoin saveen lapiolla kuopan johon talousjätteitä haudatttiin, nyt nekin on poltettu ja kaatopaikalla.

    Puuki 26.10.2019, 10:59

    Hiilinielua voitaisiin lisätä nopeasti mm. puun lyhytkiertokasvatuksella. Pitää kaivaa uudestaan esiin jo 70-luvulla tehtyjä tutkimuksia nopeakasvuisten puiden kasvatuskokeista.    Esim. Rovaniemellä on tehty 70-luvun alussa öljykriisin aikoihin eri pajulajien, harmaalepän ja hybridihaavan kasvatuskokeita energiapuun kasvatusta varten.   Parhaat pajulajit kasvaa jopa 60 t/ha/vuosi biomassaa, kun istutetaan sopivan tiheään hyvin lannoitettuun turvemaapeltoon.

    Toivoa sopii, että EU:ssa pohjoismaisesta metsänhoidosta tietämättömät ei pääse päättämään yhteistä metsäpolitiikkaa omilla ehdoillaan.  Hiilensidonnan lisääminen ei kokonaisuuden kannalta onnistu sillä, että hakkuut kiellettäisiin. Se olisi poliittinen päätös, jolla ei olisi paljon mitään tekemistä todellisen tilanteen edistämisen kannalta.

    sitolkka 26.10.2019, 11:21

    Pohjoisessa turvemaapellot ovat porojen laitumia. Ei niissä yksikään lehtipuu pääse nostamaan päätään. Etelässä taas muut sorkkaeläimet estävät lehtipuun kasvatuksen.

    Remie 26.10.2019, 11:32

    Ei haittaisi vaikka lepät syötäisiin mutta koivut ja haavat saisi säästyä. Mikään ei onnistu niiin kauan kun päättäjät ei eroita metsää puupellosta. Puulajitkin pitäisi tuntea mutta lienee liikaa pyydetty. Minulta joku aika sitten  kysyttiin näin. Miksi puu ei ole kurainen tuolta alhaalta kun se työntää tuota jöötiä maasta. Kerroin että täällä sataa niin paljon että kura valuu pois. Pääsin näin paljon helpommalla.

    Puuki 26.10.2019, 11:40

    Lepät lisää typpeä maahan. Jos puolet viljelypuista on leppiä, muuta typpilannoitusta ei tarvita.

    Pitää sitten kasvattaa niitä energia-hiilenkeräyspuita keskisessä Suomessa, kun muualla ei pystytä. Tai sitten aidata elikot erilleen / viljelykset erilleen elikoista. Varat siihen voidaan kerätä esim. lentoveroista, joita aletaan periä hipstereiden lentomatkoista lähialueille, mm. Berliiniin , jonne mm. cityvihreät tekee kuulemma paljon lentomatkoja.

    Persut ehdotti juuri lyhyiden lentojen päästöverotusta, koska niitä tehdään paljon ja muitakin kulkuvälineitä voitaisiin paremmin käyttää lyhyillä matkoilla.  Ei päästöt vähene sillä, että autoilu tehdään entistäkin kalliimmaksi maaseudulla.  Se on muutenkin epäoikeudenmukaista. Fossiilisia polttoaineita pitää verottaa; h-autoilussa se on toteutettu jo aikoja sitten melko raskaallakädellä.

     

    Puuki 29.10.2019, 08:45

    Hiilidioksidin lisääminen kasvihuoneissa kasvattaa satoa tomaatilla jopa 50 %, salaatin sato kasvaa n. 30 % , jne.    Normaali CO2 -pitoisuus on n. 340 ppm.  Optimaalinen taso kasvun kannalta on noin 600 – 1000 ppm.  Suht. nopein kasvun lisä saavutetaan norm. 340 ppm :n jälkeen , jos CO2-määrä nousee vähintään 600 ppm:ään  (käyrän mukaan) .  Sopivin lisäysmäärä vaihtelee kasvien mukaan.  Kasvun lisääntymisen ohella kasvien laatu paranee.

    Miten lienee huomioitu puun kasvun lisääntyminen hiilitaselaskelmissa, kun CO2-pitoisuus nousee ? (saako tästä puhua ?) .

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.10.2019, 09:58

    Näkyy aikanaan metsien inventoinneissa, jos hiilidioksidin nousu auttaa kasvua.

    sitolkka 29.10.2019, 10:47

    Kylläkai sitä hiilirioksiitia on joskus ollut ilmassa paljon enemmän ja sademetsäpöheiköt on kasvanu aivan eri malliin. Kehäkukassaki oikein värit kirkastuu ja pelekuut ei meinaa pysyä ruukussaan kun kuulevat että v8 hörähtää.

    Remie 29.10.2019, 10:59

    Olen sitä mieltä että 1,6 promillea on ylimitoitettu.

    https://yle.fi/uutiset/3-10578332

     

    Puuki 29.10.2019, 11:12

    Näkyy aikanaan metsien inventoinneissa, jos hiilidioksidin nousu auttaa kasvua.

    Auttaahan se . Ja näkyy inventoinnessakin, kuten moni muukin puun kasvua lisäävä  asia jo pidemmän aikaa on näkynyt. Vaan vaikuttaako  lisääntyvät hakkuusäästöt mitenkään poliittiseen hiilinieluvääntöön hakkuiden sopivasta tasosta?

Esillä 10 vastausta, 1,381 - 1,390 (kaikkiaan 8,589)
1 2 3 … 138 139 140 … 857 858 859