› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 1,401 - 1,410 (kaikkiaan 8,843)
1 2 3 … 140 141 142 … 883 884 885

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Metsänmies 31.10.2019, 06:08

    Tolopainen on taas herännyt aamuunsa tyylilleen uskollisena( vai liekö saanut ollenkaan nukuttua). Työväki ja AY-liike tulevat taas pilaamaan hänen päivänsä, kuten jokainen aamu tapahtuu.

    uudehko metsänomistaja 31.10.2019, 23:56

    Olen ajatellut metsien  hiilinielun määrittämistä ainakin itselleni uudella tavalla.  Onko oikein ajatella vain sitä, sitoutuuko hiiltä enemmän vai vähemmän metsiimme?

    Olisikohan mahdollista määritellä metsillemme ja siellä kasvavalle puulle hiilen sitomistapahtumaa siten, että ei keskityttäisi ainoastaan hiilen sitoutumiseen puiden kasvaessa, vaan huomioitaisiin myös vastakkainen tapahtuma. Tarkoitan puuhun sitoutuneen hiilen vapautuminen takaisin ilmakehään puun hajotessa ja tietysti tämä ajan funktiona. Näiden molempien tapahtumien yhteisvaikutuksen ilmoittaminen yhdellä numerolla olisi tavoitteeni.

    Ilmaston muutoksen kannalta lienee selvää, että näiden yhteisvaikutus on todella merkittävintä. Jokaiselle metsälle pitäisi arvioida kasvuaikana tapahtuvä hiilen sitoutuminen. Sen arviointi lienee varsin tuttua ja tunnettua tekniikkaa.

    Lisäksi metsän puusta tehdyille tuotteelle pitäisi kyetä arvioimaan hajoamisaika, toisin sanoen paljonko hiiltä aikayksikössa vapautuu puusta takaisin ilmakehään. Tämä aika riippuu paitsi puulajista myös puun käyttötarkoituksesta hakkuun jälkeen. Tuon käyttötarkoituksen voisi ehkäpä päätellä hakkuun mitoista ja hakatun puun suuruusluokista. On selvää, että paperi hajoaa varsin nopeasti, kun taas painekyllästetty puutavara hajoaa suhteellisen hitaasti.

    Mikäli nykyisen hiilinielun tilalla opeteltaisiin ymmärtämään ja käyttämään tälläistä uutta suuretta, sanottakoon vaikka ”puun hiilen sidontakykyä”, tulisi käsitys metsän hiilinielusta merkittävästi selkeämmäksi ja kokonaisvaltaisemmaksi.

    Minusta vaikuttaa, että tuo uusi suure olisi periaatteessa kuin aika, jona puuhun kasvuvaiheessa sitoutunut hiili on vapautunut kokonaan takaisin ilmakehään. Hiilen määrähän on molemmissa sama. Uusi suure kertoisi eri tuotteiden ”hyväksyttävyyden” hiilen sidonnan näkökulmalta.

    Tälläisen uuden suureen käyttö antaisi mahdollisuuden siihen, että yhteiskunta voisi paremmin palkita tuotteita, joilla tuo aika on pitkä ja rankaisisi tuotteita, joilla tuo aika on hyvin lyhyt. Sen parusteella saattaisi olla mahdollista alentaa tai korottaa joitakin yhteiskunnan tukija tai veroja metsätaloudelle ja varmuudella tälläinen aikaa myöten edesauttaisi metsiemme hiilensitomiskyvyn nousemista. Varmuudella tuon suureen käyttäminen myös suuntaisi metsiemme jalostusta ja käyttöä uuteen suuntaan eli auttaisi metsien hiilinielun kasvamista.

     

     

     

    Remie 1.11.2019, 08:58

    Hiilen määrä puustossa ei vaihtele muulloin kuin silloin kun puusto joko lisääntyy tai vähentyy. Puun kierron päättyminen on lähes vakiintunut. Ainoa millä voidaan vaikuttaa on lisätä puun käyttöikää eikä lainkaan käytettäisi lyhytikäisiä puutuotteita. Mitä enemmän viemme puuta kaatopaikalle yhden käyttökeran jälkeen niin hilli vapautuu tuota pikaa ilmaan.Eikä yksin puu vaan lähes kaikki lahoava materiaali. Näyttäisi siltä että kululutusjuhlat ja porsastelut tulisi lopettaa. Kestäviä kulutustuotteita pikään säilyviin kohteisiin sidotaan hiiltä , samalla säästytään turhalta koohottamiselta alennusmyynien perässä jotka  todellisuudessa ovat ylennysmyyntejä joiden hintoja on laskettu myynnin takaamisekski.

    Puuki 1.11.2019, 09:10

    Jossain oli se hiilen sitoutumisaika laskettu olevan kuitupuutuotteissa 3 vuotta ja sahatavarassa taisi(?) olla 30 vuotta.   Mutta kokonaisuus unohtuu, kun tuijotetaan vain yhtä asiaa kerrallaan.

    Mm. hakkuiden siirtyminen muualle ja korvausvaikutukset, kun muoveja korvataan puupohjaisilla tuotteilla.

    Tahvonen puolustaa omaa näkemystään is:ssa sanomalla, että hiilinielu on metsään kertyvä hiilivarasto, jota hakkuut pienentää.  Se tosiasia , että vaikka viime vuonna hakkuut oli tavallista suuremmat, ne on  tänä ja seuraavina vuosina tod. näk. paljon pienemmät ei tullut esille.

    Luke:n  esittämä viime vuoden metsien hiilitase ei kelpaa Tahvoselle jostain syystä.  Kun Hakkuut oli vajaat 80 milj. mottia ja muu poistuma (hakkuutähteet + luonnonpoistuma) yhteensä oli vähän alle 94 milj. mottia ja kokonaiskasvu 107 milj m. oli lisäkertymä eli hakkuusäästö 13 milj. mottia isosta hakkuumäärästä huolimatta.   Ihme juttu miksi ei kelpaa. Arvovaltakysymys tai jokin muu eturistiriita täytyy olla kyseessä, kun jokainen laskutaitoinen voi laskea 1 +1 yhteen ja professorit ei osaakaan.

    Remie 1.11.2019, 09:22

    Jokin ulkopuolinen vakavasti vaikuttava tekijä on olemassa jota ei voida tuoda julki.Tuntuu että melua pidetään mutta toimiin ei vain tosissaan ryhdytä. Annetaan keskustelun lainehtia valtoimenaan kunnes koko aihe lätsähtää kasaan. Kun ulos katselee ikkunasta niin tuntuu aika kylmältä ja normaalilta syksyiseltä säältä joten eikö se ilma nyt lämpiä. Näin oli 1950 luvulla ja meno näyttäisi olevan samalla tolalla. 26 C lapissa . Ei ole lämennyt ei.

    nuori isäntä 1.11.2019, 10:15

    Mielestäni valtio ei saisi lainkaan käyttää laskelmissaan yksityisten omistuksissa olevia nieluja vain ainostaan omassa omistuksessaan olevia. Metsänomistajan tekemä kasvu on metsänomistajan omaisuutta näin myös se nielu.  Mikäli valtio tarvitsee nieluja voi se niitä ostaa.  Markkinat määrätköön ostaako valtio nieluja Suomesta tai kompensaatiota ulkomailta. Metsänomistajan näkökulmasta markkinat ohjatkoon sitä, että myydäänkö puuta vai nieluja.

    Mikäköhän taho tätä selvittäisi tarkemmin? Tällaisen kansalaisaloitteen minä allekirjoittaisin…

    MaalaisSeppo 1.11.2019, 10:26

    Puuston määrän ja kasvun jakautuminen metsien omistajatahojen mukaan tulisi tuoda paremmin esiin. Nyt tuodaan esiin vain metsäalojen jakaumaa.

    Ehkä ei haluta paljastaa, että puuston määrän ja kasvun ovat pääasiassa tehneet yksityiset metsänomistajat. Nyt ko tahojen työ halutaan omia koko kansakunnalle unohtamalla ne, jotka nykyisen nielun ovat tehneet. Metsänomistajista annetaan nykyään julkisuudessa kuva ahneina luonnonraiskaajina.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.11.2019, 10:27

    Vuoden 2018 hiilitaselaskelma on kai ihan uskottava, koska siinä on isojen hakkuiden parina pieni hiilinielu. Sen sijaan Luken vertailutasolaskelma ei vielä kelpaa Tahvoselle:

    https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/professori-olli-tahvosen-kannanotto-luken-toiminta-eun-vertailutasolaskennassa-rapauttaa-tutkimuksen-uskottavuutta

    Riippumatta miten vertailu tehdään, lienee selvää, että noilla viime vuoden ennätyshakkuilla ei todennäköisesti tultaisi saavuttamaan EU:n vaatimaa ”hiiinielun vertailutasoa” tulevalla laskentakaudella. Jos puuta käytetään noin paljon, tarvitaan avuksi lisää puun tuontia. Puuntuotannollinen kestävyys ei ylity, ongelmana on ilmastokestävyys ja metsien monikäytön ja ekosysteemipalvelujen turvaaminen.

    Lisää aiheesta:

    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/fe9ccf56-5dc6-461a-8210-efd347a03601

    ”Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Kari T. Korhonen huomauttaa, etteivät kaikki viisi suurta hanketta olisi toteutumassa heti, eivätkä ne vaikuttaisi puun käyttöön välittömästi.

    Puuntuotannollisesti kestävä hakkuumahdollisuus nyt menossa olevalla kymmenenvuotiskaudella (2015-2024) on 84 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.Viime vuonna hakkuut olivat noin 76-77 miljoonaa kuutiometriä. Jos metsien kasvu jatkuu hyvänä, olisi Korhosen mukaan puuntuotannollisesti kestävä hakkuumahdollisuus yli 90 miljoonaa kuutiometriä kymmenvuotiskaudella 2025-2034.

    2020-luvun loppupuolella ovat paitsi hakkuumahdollisuudet lisääntyneet, niin varmasti myös olemassa olevia sellukattiloita on tullut elinkaarensa päähän eli uusille investoinneille tulee tilaa sitäkin kautta, Korhonen arvioi.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.11.2019, 10:38

    Kohti hiilipörssiä -julkaisu.

    http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161719/YM_2019_17_Kohti_hiiliporssia.pdf

    Remie 1.11.2019, 10:55

    Hiilestä kauppatavaraa? Sillä tavoin ilma tietysti puhdistuu pika vauhtia. Ei siinä tarvita kuin pari valtiota jotka kaiket päivät käyvät kauppaa keskenään. Muut voivat hakata metsät pois. Tuohan on loistava ratkaisu.

Esillä 10 vastausta, 1,401 - 1,410 (kaikkiaan 8,843)
1 2 3 … 140 141 142 … 883 884 885