› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 1,411 - 1,420 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 141 142 143 … 855 856 857

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • uudehko metsänomistaja 1.11.2019, 12:17

    Yriti saada aikaan hiilinielun konkretisointiin jonkun numerollisen suureen, joka mittaa kasvussa sitoutuvan hiilen lisäksi myös puun hajoamisessa vapautuvan hiilen syntymisnopeuden. Tämä termi kuvaisi mielestäni parhaiten metsän/puun ominaisuuksia ilmaston muutoksen torjunnassa.

    Remie esitti selkeän yksinkertaistuksen. Siinä puusta tehdyt tuotteen jaoitellaan sen mukaan miten pitkään puun hiili pysyy tuotteessa ennen vapautumista ilmakehään.  Vaikuttaa järkevältä. Tarvitaan vain luotettavia arviointitaulukoita (kaikille) puuta materiaalina hyödyntäville tuotteille, joista saadaan vertailuarvona  tuo hiilen pysyvyys puussa. Jos tämä kyetään vielä sitomaan metsiin esimerkiksi hakkuutulosten ja -tarkoitusten keinoin, voitanee metsän hakkuun ilmastovaikutusta arvioida likimain luotettavasti, ainakin numerollisesti vertaillen.

    Nykyinen puute on juuri siinä, ettei ole tutkittua, kaikkien käytettävissä olevaa spesifoitua tietoa puusta lähtöisin olevan hiilen vapautumisnopeudesta takaisin ilmakehään. Siksi määritteet ovat luokkaa paljon tai nopeasti. Olisi merkittävästi selkeämpää, mikäli kykenisimme puhumaan selkeästi määritellyistä vertailukelpoisista tuotekohtaisista hiilen vapautumisajoista.

    Kyseisen määritteen käyttöönotto mahdollistaisi puun (metsän) hiilensitomiskyvyn numerollisen arvioinnin. Tämä puolestaan saattaisi aiheuttaa uusia raikkaita tuulia arvioitaessa metsän hakkuun vaikutuksia ilmaston muutoksen hillintään.

     

    uudehko metsänomistaja 1.11.2019, 12:27

    Puuki esittää sinänsä oikeita huomioita puun mahdollisuuksista muovisten tuotteiden korvaajana ja hakkuiden mahdollisista siirtymisestä muualle. Nämä ovat mielestäni tärkeitä kysymyksiä, mutta säistä huolimatta mielstäni olisi tärkeää saada käyttöön numerollisen määre, jolla puun hiilen sitomiskyky ajan funktiona määritellään.

    Mitä tulee Tahvosen väitteisiin Luken laskelmiin nähden uskon, että juuri esittämäni numeraalisen hiilen vapautumisajan käyttöönotto saattaisi pienentää eroja tuloksissa ja siten kiistaa.

    uudehko metsänomistaja 1.11.2019, 12:47

    A jalkanen esitti Luken vuoden laskelmat vuoden 2018 Suomen metsien hiilinielusta, Kiitokset.

    Luken ennustukseen sisältyy myös kysymys puuntuotantomme kestäväst hakkuumahdollisuudesta vuosina 2015 -2024 ja se on 84 miljoonaa kuutiota.

    Viitsisikö joku asiaan syventynyt kertoa, mitä tuohon lukuun huomiodaan. Mitä on metsiemme kestävä hakkuumahdollisuus? Sisältyykö siihen metsiemme hiilensitomiskyky? Sisältyykö siihen hakatun puun mukana poistuva hiilimäärä? tai mitä muuta? Mikä rajoittaa arvon juuri 84 miljoonaan kuutioon?

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.11.2019, 12:55

    uudehko mo. Hyviä pohdintoja, mutta ei aivan uusia. Kasvihuonekaasujen inventaariossa on jo Lukessa käytössä ns. puutuotteiden hiilinielu, jonka arvioinnin pohjatyötä on tehnyt mm. Kim Pingoud VTT:ssä. Sitten jos näkymää haluaa laajentaa vielä tästäkin, on syytä ottaa käyttöön eri raaka-aineiden ja hyödykkeiden elinkaarianalyysi, jossa katsotaan esimerkiksi rakennusten rakentamisen ja käytön aikaiset päästöt. Hyvin tunnettu esimerkki on vaikkapa puutalo vs. betonitalo. Automaailmassa on laskettu, että auton valmistuksen päästöt ovat vain noin kymmenesosa sen koko päästöistä, joten uuden vähäpäästöisen uusiutuvaa polttoainetta käyttävän auton hankkiminen on tuosta elinkaarinäkövinkkelistä yleensä ympäristömyönteinen teko. Samoin puuperäisestä eli sellupohjaisesta raaka-aineesta valmistettu laadukas pitkäikäinen vaate on parempi kuin puuvillasta valmistettu halpatuontivaate, vaikka puuvillan kierrättäisi jatkokäyttöön.

    Timppa 1.11.2019, 12:56

    Vertailuna metsien hakkuisiin voi ottaa nykytilanteen, jossa sumeilematta puretaan uusia ja täysin käyttökelpoisia rakennuksia ja tilalle rakennetaan uusia kivirakennuksia.  Tästä puuhasta aiheutuu taatusti kasvihuonekaasuja ja todella paljon.

    Esimerkkinä meikäläisen asuntoa vastapäätä ollut 42-vuotias peruskorjattu suuri tiilinen omakotirakennus.  Purettiin ja tilalle tulee kolme pienempää asuntoa.  Jo maa- ja louhintatyöt aiheuttivat valtaiset päästät, kun 1600 m2:n tontti myllättiin uusiksi.  En ole huomannut keskusteluissa kiinnitetyn mitään huomiota tähän järjettömään vimmaan.  Viime vuonna minun piti käydä Tapiolassa Nordean konttorissa, joka sijaitsi toimirakennuksen alakerrassa.  Hämmästyin, kun koko rakennus oli hävinnyt ja tilalla oli suuri kuoppa.  Tällaisia esimerkkejä on koko Ruuhka-Suomi täynnä.

    Metsänomistajat, jotka huolehtivat metsiensä kasvusta niin, että se kaikin mahdollisin keinoin paranee, syyllistetään.  Todelliset päästöjä aiheuttavat saavat mellastaa rauhassa.  Eivätkä ne uudet rakennukset ole ainakaan energiatehokkaita.  Esimerkkinä vaikka Helsingin maineikas Oodi-kirjasto valtavine lasi-ikkunoineen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.11.2019, 13:00

    https://mmm.fi/metsat/metsatalous/metsatalouden-kestavyys/kestavyytta-koskevat-laskelmat

    Timppa: mäkin koetin käydä Nordean konttorissa, mutta sitten huomasin ettei niissä ole enää kassapalvelua lainkaan. ? Kaikki hommat, isotkin laskut mukaan lukien, pitää itse hoitaa netissä. Jotain neuvontaa saa ja asuntokauppoja pääsee tekemään ainakin ajanvarauksella. Tapiolan Nordea on nykyisin Tuulikinsillalla, käynti ulkoa ravintola Sandron lähistöltä.

    Noissa lasitoimistoissa tulee kesäisin kuuma ja talvella kylmä. Siinä mielessä Oodi ei ole vielä pahimmasta päästä.

    Visakallo Visakallo 1.11.2019, 14:05

    Ikkunoista puhuttaessa, järjettömyyden huippu tällä hetkellä taitaa olla sähkölämmitteiset lasit. Kun lähes koko ulkoseinä on lasia, pakkasella sisäpuolelle syntyy epämiellyttävä kylmä vedontunne. Tähän vaivaan kehitettiin sähkölämmitteiset lasit, eli mitä kylmempi ilma, sitä enemmän ikkunat kuluttavat sähköä!  Juuri tuohon aikaan sitä sähköä ei ole tuotettu ainakaan aurinkovoimalla eikä juuri tuulivoimallakaan. Rakennuksen energiatehokkuus on kyllä saatu näyttämään hyvältä, mutta todellisuus onkin aivan toinen.

    uudehko metsänomistaja 1.11.2019, 17:02

    Kiitos Annelille positiivisesta asenteesta puun elinikäiseen hiilinieluun. En tiennyt asiaa jo pohditun ja ongelman ratkaisun jo löytyneen.

    Luin vähän aikaa sitten, ettö MH hakkauttaa lapissa 30 – 40 vuotiasta nuorta männikköa kuitupuuksi. Varmuudella siellä hakataan myös 90 vuotiasta järeää mäntyä tukiksi ja ohuet osat tietysti kuiduksi. Viitsisitkä katsoa taulukoistasi, miten nuo puun elinikäiset hiilinielut  eroavat toisistaan näissä tapauksissa. Vastaus mielellään kahtena  lukuarvona jotta siitä selviäisi myös tulosten eron suhteellisuus. Lisäksi vastauksen yksikkö mahdollisimman selkeästi ja täysimittaisesti esitettynä, jotta laskentaan käytetyt perustekijät olisi mahdollista yksilöidä.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.11.2019, 22:53

    Hiilinielulla tarkoitetaan puuston kasvun ja hakkuiden erotusta, joten yhden puun kohdalla se ei ehkä ole paras mittari. Sen sijaan voidaan laskea puuhun sen eläessä sitoutunut hiili eli biomassa, jakautuen runkopuuhun, latvukseen ja juuristoon.

    Remie 1.11.2019, 23:07

    Latvuston sidonta jää kovin lyhyt aikaiseksi ja päästöjä syntyy VC paperin valmistuksesta kun energiaa kuluu tuhottomasti. Käyttö rajoittuu muutamaan sekuntiin. Näitä ovat muutkin pehmopaperituotteet. Sanomalehtipaperi säilyy sentään kuukausia. Näitä tulisikin käyttää niukalti.

Esillä 10 vastausta, 1,411 - 1,420 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 141 142 143 … 855 856 857