› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 1,491 - 1,500 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 149 150 151 … 855 856 857

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Tolopainen Tolopainen 4.11.2019, 04:19

    Remie on tainnut ym,ärtää jotain väärin, Hesan jätevedet puhdistetaan erittäin hyvin, vuodessa käsitellään 130 milj m3 jätevesiä ja fosforia menee mereen vain 20t, sehän ei ole paljon mitään.  Paljonko lienee Pietarin fosforipäästö, olisko satakaertaa isompi. Jos Suomessa myydään vuodessa 1milj t lannotteita, niissä on fosforia 20000t, jos 5% huuhtoutuu vesitöihin, se on jo 1000t.

    Remie 4.11.2019, 07:52

    Ei ollut kysymys minun ymmärtämisestäni. En muista miehen nimeä mutta ohjelma lienee vielä katsottavissa jostain kanavan arkistosta. Kummastelin asiaa , hetken päästä mies kertoi syyn ja se liittyi vahvasti kustannuksiin. Ravinteiden poisto on todella kallista jonka myös itse juuri huomasin käynistäessäni jätevesijärjestelmäni. Monet kotitaloudet ei sitä joudu tekemään mutta meitä on joukko jotka joutuu. Sähköä kuluu jo mieletötön määrä kuukaudessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.11.2019, 11:27

    Kurki kyseli aiemmin biomassan laskennoista. Sen verran sain itse kaivettua tietoa että hiilinielulaskennoissa käytetään Jaakko Repolan biomassamalleja (Silva Fennica 2008, 2009). Ihan suoraa kerrointa ei siis noista monimuuttujamalleista saa käyttöön, kun biomassaositteet lasketaan erikseen eri kokoisille puille. Katsoin julkaisujen tuloskuvista kuitenkin suuntaa antavat esimerkit (yksikkö kiloa kuivapainoa per puu, lopputulos oksat + juuret / runko).

    Mä lpm 20 cm: runko 100, oksat 25, juuret 30 => 55/100.

    Ku lpm 20 cm: runko 100, oksat 40, juuret 40 => 80/100.

    Ko lpm 18 cm: runko 100, oksat 40, juuret 30 => 70/100.

    Lähteet

    Mänty ja kuusi:

    https://www.silvafennica.fi/pdf/article184.pdf

    s. 636 kuva 2 ja 3

    Koivu:

    https://www.silvafennica.fi/pdf/article236.pdf

    s. 615 kuva 3

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.11.2019, 11:58

    Kuivapainot

    Virtuaaliarboretumin mukaan männyn keskimääräinen kuivatuoretiheys on 390-420, kuusella keskimäärin alle 400, koivulla 640 kg/kuutiometri. Muita lähteitä: ku 380-400, mä 450-500, ko 500-600 kg/m3.

    Vaihtelee siis lähteestä riippuen, mutta 450 kilolla pääsee aika lähelle, koska puusto painottuu meillä mäntyyn ja kuuseen. 225 kiloa hiiltä/kuutiometri (korjattu; mistähän se tonni tähän pomppas) puubiomassaa olisi siis aika lähellä, koska biomassasta on keskimäärin puolet hiiltä. Biomassan hiilisisältöä (huom. ei kuivapainoa) hiilidioksidiekvivalenteiksi muunnettaessa siis kerroin 0,225 x 3,67 olisi aika lähellä oikeaa?

    Puulajit

    https://www.timberpolis.fi/calc-timber-weight.php#goToPage

    http://www.helsinki.fi/metsatieteet/arboretum/puulajit/betula_pendula.html

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.11.2019, 12:48

    Nuo edelliset pohdinnat ja muut Kurjen kysymykset on nyt lingottu Lukeen. Kerron sitten kun selviää miten lähelle osuin ja mitä muuta selvisi hiilinieluista.

    Kurki Kurki 4.11.2019, 12:54

    A.J.   — kuivatuoretiheys on 390-420

    Kiitos. Alla olevasta linkin taulukosta otin i-m3, joka varmaan on ilma-m3 ei kuivapaino (tai en tiedä), joka olisi keskimäärin  n. 200kg/m3  ja laskin puun hiilisisällön sillä. Mutta ei tuokaan p-m3 liene kuivatiheys eli 300…410 kg/m3, joka keskimäärin voisi pääpuulajeilla olla n. 350kg/m3.

    Eli 1 m3 puuta tuon mukaan olisi sitonut ilmasta hiilidioksidia (CO2)  …..  350kg* 3,67= 1,3 tn, joka on kyllä vähän liikaa, kun kirjallisuudessa mainitaan, että lukema olisi 0,8..0,9 tn.

    Siksi halusin tietää mika Luken käyttämä kuivapainoarvo on.

    Jos laskee 0,8..0,9 tonnista kuivapainon, se olisi 0,8..0,9/3,67= 220…245 kg/m3.

    Sen tiedän, että jyrsinturvekuution kuivabiomassa on 200 kg ja sen ilmasta ottama hiilidioksidin määrä on n. 0,7 34 tn.

    http://www.halkoliiteri.com/?id=587

    Puuinfon linkistä alla:    Noin puolet puuaineksesta on hiiltä. Nyrkkisääntö on, että 1 kuutiometri puuta varastoi 1 tonnin hiilidioksidia.

    https://www.puuinfo.fi/puutieto/ymp%C3%A4rist%C3%B6-ja-resurssitehokkuus/puuhun-sitoutuu-hiilt%C3%A4

    Kuitupuunkasvattaja 4.11.2019, 13:08

    Kurki tarkkana!

    i-m3 on tietenkin klapintekijän irtokuutio. Hiililaskennat ja heittokuutiot kannattaa pitää nyt erillään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.11.2019, 15:34

    Korjasin tonnin edellä kuutiometriksi.

    Jos laskisi esimerkiksi kertoimella 1,65 (elävän puun runkopuu + oksat + juuristo, kuutiometriä) x 0,225 (keskimääräisestä kuivapainosta hiiltä) x 3,67 (hiilidioksidiksi) = 1,36 tn hiilidioksidiekvivalenttia per elävän runkopuun puukuutiometri kun lasketaan koko puun biomassa.

    Kurki Kurki 4.11.2019, 17:25

    Mä lpm 20 cm: runko 100, oksat 25, juuret 30 => 55/100.

    Ku lpm 20 cm: runko 100, oksat 40, juuret 40 => 80/100.

    Ko lpm 18 cm: runko 100, oksat 40, juuret 30 => 70/100.

    Jos noista lukemista hakee havupuille keskiarvon, niin puun koko biomassan kerroin voisi olla 1,65. Juuriston olisi 35% runkopuusta.

    Silloin keroin hiilidioksidin sitoutumiselle tonneina 1m3 puuhun olisi  1,65* 0,225*3,67= 1,36.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.11.2019, 18:18

    Katsoin Repolan käppyröiltä sopivalta 18-20 cm läpimitan kohdalta, että runko painoi 100 kiloa. Sitten toisilta käppyröiltä vastaavasta läpimitan kohdasta juuristojen ja latvusten painot kiloina. Laskelman puusta ei puutu mitään: kanto sisältyy tässä juuriin.

Esillä 10 vastausta, 1,491 - 1,500 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 149 150 151 … 855 856 857