› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 1,521 - 1,530 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 152 153 154 … 855 856 857

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • MaalaisSeppo 6.11.2019, 09:05

    Cleantech:iä Suomen uudeksi veturiksi on rummutettu jo vuosikausia. Toistaiseksi ei merkittävää tulosta ole saatu.

    Suomen markkinoiden varaan ei suuremmin kannata rakentaa. Surullista jälkeä on syntynyt. Esim paskalaki. Miljardien sisämarkkinat saatiin aikaan pakolla, mutta hyöty olematon. Vientiä ei suuremmin. Tuulivoimamyllyistä toivottiin menestystä – ne ostetaan Tanskasta. Toistaiseksi saatu aikaan lähinnä varojen tehotonta käyttöä (vrt paskalaki). Myös latauspisteiden rakennuspakko kuuluu tähän kategoriaan. Saksassakin sitä suunnitellaan, mutta vain murto-osan laajuudessa Suomeen verrattuna.

    Pakolla ei saada aikaan muuta kuin tehottomuutta, joka ei sitten pystykään kilpailemaan markkinoilla. Vrt Itäsaksa.

     

    Planter Planter 6.11.2019, 09:47

    Älä Seppo vähättele ”paskalakia”, se on boostannut puhtaan teknologia liikevaihdon reippaasti yli metsäteollisuuden liikevaihdon. Nyt kun saatiin Sitran johtoon Jyrki Käteinen, niin hän varmaan editoi Sitran sivuille vielä muhkeammat luvut.

    ”Yhteenlaskettu ympäristöliiketoiminnan liikevaihto Suomessa oli vuonna 2017 lähes 41 miljardia euroa. Henkilötyövuosia ympäristöliiketoiminnassa tehtiin samana vuonna reilut 136 000. Arvonlisäys oli yli 13 miljardia euroa, eli noin seitsemän prosenttia koko kansantalouden arvonlisäyksestä.

    Vertailuksi: metsäteollisuuden liikevaihto oli Tilastokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteisen tietokannan mukaan noin 30 miljardia euroa vuonna 2017. Työllisiä metsäteollisuudessa oli samana vuonna noin 41 500.”

    https://www.sitra.fi/artikkelit/cleantech-on-jo-merkittava-suomen-taloudel/

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.11.2019, 10:00

    Jos joku on kiinnostunut pitkän aikavälin hiilinieluista ja osaa englantia, niin voi lueskella tämän lyhyen artikkelin. Jutun otsikko on: ”Carbon accumulation in Finland’s forests 1922-2004 – An estimate obtained by combination of forest inventory data with modelling of biomass, litter and soil”. Google scholar löytää netistä ellei tuo suora linkki toimi. Jutun pääviesti on, että hiilen kertymisessä on suurta vuosien välistä vaihtelua johtuen paitsi hakkuutasoista myös säästä. Kylminä vuosina puut kasvavat vähemmän, mutta maan hiili vastaavasti hajoaa vähemmän ja toisin päin: ilmaston lämmetessä puut kasvavat enemmän mutta maan hiilivarastokin hupenee nopeammin. Tässä yksi syy lisää siihen, että metsä ei välttämättä ole kovin hyvä eikä pysyvä hiilivarasto.

    https://www.afs-journal.org/articles/forest/pdf/2006/07/f6070.pdf

    Planter Planter 6.11.2019, 10:19

    ”Toisaalta hyvinvointia voi tuottaa myös……….”

    Onko olemassa määritelmä, mitä on hyvinvointi? Miten sitä voin tuottaa? Kun perustarpeet on tyydytetty, niin alkaako ”materiaalisen hyvinvoinnin” tavoittelu kääntyä itseään vastaan?

    Voinhan esimerkiksi olla ostavinani uuden mersun ja kiihdyttää sillä ”me keskustellaan taas” kaistalle kiilamaan muiden ohi viattomalla autolla, jonka renkaat kuluvat tasaisesti.  Voi tuntea ylemmyyttä ilman päästöjä, kun palvelinkin pyörii tuulisähköllä.

    Puuki 6.11.2019, 10:44

    <button class=”termi__button js-termi__button theme-background-secondary-color” data-term=”59648″>Cleantechillä</button> tarkoitetaan lyhyesti sanottuna sellaisia teknologisia tai muita ratkaisuja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja pienentävät ympäristöhaittoja. Kaikissa maailman maissa etsitään ratkaisuja resurssien riittävyyteen, ilmastonmuutokseen, ympäristön pilaantumiseen – ja monilla alueilla myös puhtaan veden saatavuuteen

    Vaikea määritellä mikä kuuluu ”cleantechiin” ja mikä ei.  Esim. sähköauton akkujen ja lataustolppien pakkorakentamien ei siihen kuulu em. määrittelyn mukaan.  Toisaalta sellusta tehty vaate kuuluu siihen koska se korvaa puuvillan tuotantoa joka vaatii vettä monikymmenkertaisen määrän kuin puuperäinen tuote.

    Tuulimyllyjen rakennuspaikoiltakin hakataan isot alat metsää ja vähennetään samalla hiilinielua. Onko kestävää touhua sekään?   Jos polttaa klapeja varaavassa takassa jonka hyötysuhe on esim. 85 % , niin se on kestävämpää, jos sytyttää kuivat klapit oikein ja istuttaa sitten metsään uusia taimia keräämään sitä CO2:a , joka on haihtunut ilmoille puulämmityksen aikana.

    sitolkka 6.11.2019, 10:50

    Kun rahaa on tarpeeksi niin hyvinvointia alkaa tuottamaan se että saa lisää. Aina vain lisää. Ensimmäisen miljoonan jälkeen on riittämätön olo. Haluaa toisen. Se tuottaa hyvinvointia. Toisen jälkeen ajattelee, että kymmenen miljoonaa pitää saada. Sen jälkeen sata. Ihmisluonnossa on se, että se tottuu äkkiä kaikkeen eikä ole koskaan tyytyväinen. Hyvinvointi on kyllä käsite, jota ei pitäisi käyttää. Ei sitä voi järkevästi määritellä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.11.2019, 11:28

    Voinhan esimerkiksi olla ostavinani uuden mersun

    OOH… Nyt kyllä Planter keksi ihan uuden kuluttamisen tavan: olla ostavinaan. On pitkään puhuttu, että pitäisi siirtyä tavaroista kuluttamaan palveluja, mutta tämä vie homman ihan uudelle levelille. Ollaan ostavinaan ja matkustavinaan ja laitetaan kulutuksesta someen päivityksiä!

    MaalaisSeppo 6.11.2019, 11:39

    Mitähän tähän ympäristöliiketoimintaan lasketaan. Maanrakennus kai. Sisämarkkinapakot eivät paljoa lämmitä. Vientiä – tuonti ratkaisee.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.11.2019, 12:07

    Maailman ostovoimaisin sisämarkkina kuitenkin tämä meidän oma EU?  Vai onko se US of A tai Kiina?

    Metsäalalla voittajat ovat selvät: Kanadassa ja Venäjällä on suuret metsävarat ja niiden kasvu nousee ilmaston muuttuessa.

    Puuki 6.11.2019, 12:55

    Ympäristöliiketoiminnan vienti kuitenkin metsäteollisuuden vientiä pienempi. Jos täällä tehdään rakentamisessa ”ympäristötekoja” rakentamalla energiaystävällisemmin ja tuulimyllyjä pystytetään, ei se välttämättä kohenna kovin paljon tuonnin ja viennin suhdetta. Velkaantumista se voi lisätä, kun tehdään kalliita ratkasuja esim. juuri rakentamalla kalliisti energiaa säästäviä taloja.

    Kanadassa ja Venäjällä on ollut suurimmat metsätuhot lähiaikoina.  Siperiassa tais palaa Belgian kokoinen  alue .  Jos kasvu lisääntyykin, niin  näyttää että luonontuhotkin tekee samaa.

Esillä 10 vastausta, 1,521 - 1,530 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 152 153 154 … 855 856 857