› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 8,571 vastausta, 159 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten KurkiKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,541 - 1,550 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 154 155 156 … 855 856 857

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 7.11.2019, 12:46

    Olen kanssanne samoilla linjoilla. Ehdottomasti kiireelliset kasvatusmetsien harvennukset pitää hoitaa! Toivottavasti kaikki metsänomistajat ymmärtäisivät tämän.

    Olen myös samaa mieltä kuin te ja Petteri Taalas siitä että kiireellisin tehtävä on pienentää fossiilisia päästöjä, ja tarkastelukulma pitää olla maapallonlaajuinen eikä EU:n laajuinen puhumattakaan Suomesta. EU:n yhteiset päästötavoitteet on kuitenkin päätetty hoitaa osittain hiilinieluilla – siitä tämä vatulointi pääosin johtuu.

    Perassic Park Perassic Park 10.11.2019, 20:14

    Pessimisti ei pety! -sanotaan.

    Jos joku oikeasti uskoo tarinoita joissa metsien hiilinieluna pitämisestä syntyisi mielekäs vaihtoehto puun myynnille, hän saattaa pettyäkin .

    Oikeastaan kukaan ei ole tuonut esiin hiilinielujen budjettivaikutusta valtion talouteen.

    Jos valtio alkaisi korvaamaan hiilinieluja metsänomistajakunnalle tavalla joka vertautuisi puunmyyntituloihin, ei tähän valtiolta rahaa löydy.  Ei nyt ja vielä vähemmän tulevaisuudessa. Puunmyyntitulosta valtio kerää veroja ja hiilinieluista kuluja.

    Fiskaalinen logiikka vertautuu joukkoliikenteeseen ja liikenteen verottamiseen yleensä.

    Yksityisautoilu on todellisen himoverotuksen perinteinen kohde. Sen sijaan joukkoliikennettä pitää tukea . Niinpä kaikista hyvistä puheista huolimatta joukkoliikenne on sattumalta retuperällä maassamme. Em.  tilanne merkitsee fiskaalista säästöä valtion kassan näkökulmasta .

    Jopa autoilun turvallisuutta edistävät-, ihmishenkiä säästävät lisävarusteet verotetaan autoverolla. Fiskaaliset syyt menevät aina kaiken edelle.

    Itse siis uskon vakaasti että hiilinielujen maksajaksi ei valtio suostu. Maksajaksi jää metsänomistaja, jos homma ei jää vapaaehtoiseksi.

     

    Tolopainen Tolopainen 11.11.2019, 06:08

    Taitaa näitä hoitorästejä olla jo 1,8milj hehtaaria, kun kuitupuulle ei tässä maassa ole riittävästi kysyntää. Venäjältä pitää tuoda puuta niin paljon, että sadaan hintaa painettua alas Suomessa. Puunostoa jarruttaa teollisuus, ei vihreät ei hallitus tai SAK. Suuremmilla kuitupuuhakkuumäärillä hiilinielut olisivat paljon isompia, hakkuut alkavat olla jo vuosikymmeniä myöhässä monilla kohteilla, eli onkenvapojen kasvatusvaihe menossa.

    jees h-valta 11.11.2019, 06:25

    Joillain kuvioilla itelläkin on hoitorästejä mutta aina kun aikaa on niin tehdään. Mitenkään päivän tai vuoden päälle en ongelmaa ala märehtiä. Kyllä niistä aina metsän saa jalostettua.

    Mottimasa Mottimasa 11.11.2019, 07:11

    Pakko on taas lähteä hiilinielua tekemään, hoitorästejä on ja seuraava vaihe on ongenvapa jos ei mitään tee. Puita on annettava huonommallakin hinnalla jos meinaa mukana pysyä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.11.2019, 10:31

    Viimeaikaista valtakunnan metsien kasvun kiihtymisen vaimenemisen on ajateltu johtuvan hakkuurästeistä (puustojen ränsistymisestä), mutta se voisi johtua osaltaan myös viime vuosien huippuhakkuista (puustopääoman keskimääräisestä alenemisesta). Seuraavan inventointien jälkeen ollaan syyn suhteen viisaampia: kun vuotuiset hakkuut vähenevät, elpyykö kasvun kiihtyminen vai jyrkentyykö vaimeneminen? Kesän eli kasvukauden säissä en osaa vielä nähdä mitään systemaattista muutosta; kuivat ja kosteat kesät vuorottelevat.

    Puuki 11.11.2019, 11:58

    Viime vuoden (edellisen kesän)  lämpimän ja kuivan sään vuoksi esim. Ruotsissa kirjanpainajatuhot lisääntyi ja niitä tuli 9 milj. ha .  Metsien hoitamattomuus lisää tuhoherkkyyttä yhdessä lämpimien ilmojen kanssa.  Suomessa hakkuut oli viime vuonna n.78,2 milj. kuutiota, tänä vuonna aika paljon vähemmän ja ensivuonna ennusteen mukaan n. 8 milj kuutiota vähemmän kuin  v.- 18 .

    Hoitamaton metsä kasvaa alkuun hyvin puuta ja hiili lisääntyy mutta sitten melko pian hiilinielun kertyminenkin lässähtää.   Maastullin metsäliitteessä oli hyvä esimerkki kahdesta vierekkäisestä metsäkuviosta, jossa toisessa oli jätetty vanha kuusikko pystyyn ja toisessa avohakattu ja istutettu mäntyä 1990-luvun alussa.  Kuusikossa oli puuta 85 m³/ha ja männikössä yhden 60 motin/ha poist. harvennuksen jälkeen 110 kuutiota. Kasvut oli kuusikossa 1 m³/ha/v ja männikössä 9-10 m³/ha/v.   Ei ole epäselvää kumpi kuvio sitoo paremmin hiiltä, vaikka osa hakatusta puusta oliskin käytetty kiinalaisten vessapaperin tekoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.11.2019, 12:35

    Juuri noin. Lopputulos riippuu metsien ikärakenteesta ja siitä millaisia metsiä hakataan. Nuoressa metsässä harvennuksella on usein kiire, hoidetun metsän päätehakkuun kanssa ei niinkään. Paitsi jos kaarnakuoriainen on tuloillaan kuusikkoon… Teitä on varoitettu.

    Jätkä 11.11.2019, 13:27

    Nytkin voisi sanoa, että ”Jokainen” metsäammattilainen on käynyt – tai ainakin olisi pitänyt käydä SEDU:n metsäoppilaitoksen opetusmetsässä, joka tosin siirtyy Metsähallituksen ”hoitoon” näinä aikoina ja sen seurauksena varmaan kaikki havaintokoealat tuhotaan. Yleensä kaikille vierailijoille ja kurssilaisille on esitelty pari koealaa, joista toinen on nimeltään ”Varoituskuusikko”. Sen historia ja mitatut tunnusluvut ovat kyllä nähtävissä ja luettavissa.

    Vieressä on vertailukoeala, jossa on tehty alan käsittely sen mukaan, kuin on tiedetty olevan oikein.

    Yleisesti voisi todeta, että jos ei ole niitä nähnyt, niin tästä aiheesta ei ole vielä nähnyt yhtään mitään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.11.2019, 13:57

    Yksi vastaava on pohjoisessa Kivaloiden koealueella. Oli koivun uudistusaloja kaksi, toinen panssariaidan sisällä ja toinen ulkopuolella. Sisäpuolen alueella on hyvin kasvava koivikko ensiharvennusvaiheessa, ulkopuolella kituliaita kuusentarreja. Tässä tapauksessa ”taimikonhoidon” suoritti poro.

Esillä 10 vastausta, 1,541 - 1,550 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 154 155 156 … 855 856 857