› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 8,571 vastausta, 159 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten KurkiKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,551 - 1,560 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 155 156 157 … 855 856 857

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Remie 11.11.2019, 15:20

    Näkyy olevan ymmärrys niin että hitaammin kasvavat metsät tuottavat hiiltä eivätkä niele hiiltä. Pidän ajatusta kierona, jos puut ovat vihreitä ja elävinä. Varmemmin puusto luovuttaa hiiltä jos se kaadetaan ja käytetään paperin raaka-aineena. Koneet syytää hiiltä taivaalle ja mätänevä paperi luovuttaa hiiltä. Jokin ei täsmää mielipiteissä , vai onko kysymyksessä talouspoliittinen näkemys hiilinielussa vaikuttava tekijä.Kun tulee rahaa niin että ropina käy niin se nielee silloin hiiltäkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.11.2019, 15:30

    hitaammin kasvavat metsät tuottavat hiiltä eivätkä niele hiiltä

    Ei vaan kyllä kasvava metsä on yleensä aina hiilinielu. Jos puita kuolee paljon, voi se olla joskus hiilen lähdekin, mutta silloin on kyse jo selkeästä metsätuhoalueesta. Vanha metsä, esimerkiksi suojelualue, voi olla erinomainen hiilivarasto, mutta yleensä se ei ole erinomainen hiilinielu.

    Remie 11.11.2019, 15:35

    Asia oli kuten sen oletinkin. Meillä oli kova kiista asiasta. Kiitos vahvasta tiedosta.

    Puuki 11.11.2019, 16:13

    Mikä siinä on epäselvää ?  Kun vajaatuottoinen kuusikko kituuttaa esim. kuivalla kankaalla niin sen hiilensidontakyky on huono. Kun sitä verrataan avohakattuun metsään, jossa hakatusta puustosta osa on tukkipuuta ja osa kuitupuuta, niin se hiilivarasto säilyy osittain sahapuussa ja hakkuutähteissäkin.  Jos vielä sellusta tehdään fossiilista alkuperää olevien tuotteiden korvaavia tuotteita, niin kokonaisvaikutus paranee entisestään.    Uusi metsä kasvaa nopeasti mäntyä ja sitoo hiiltä n. 10 x enemmän vuodessa kuin kuusikko.

    Tuon ed. esimerkin kasvuero on sitä luokkaa, että n. 11 vuodessa männikkö sitoo kasvuun jo enemmän hiiltä kuin kuusikon hiilivarasto on.   Maanmuokkaus lisää maaperä päästöjä tutkimusten mukaan max. n. 20 t .  ennen kuin viljellyn puuston ja muun kasvillisuuden kasvu riittää kuittaamaan sen.  Kun muutama vuosi on kulunut istutuksesta, alkaa hiiltä kertyä  niin nopeasti vesakkoon ja kasvatettaviin taimiin, että se n. 20 hiilitonnia  on melko pian  puustossa.

    Turvemailla on usein parempi käyttää ”pehmeämpiä” menetelmiä, kun siellä puun kasvu voi olla heikompaa ja turpeen hiilivarasto haihtuu helpommin kuin kangasmailla.

    uudehko metsänomistaja 11.11.2019, 19:49

    Remie näyttää olevan ainoa, joka ymmärtää hiilen kierron merkityksen. Muut näyttävät vähän välittävän siitä, mitä puuaineelle tapahtuu hakkuun jälkeen, säilyykö siihen sitoutunut hiili sidottuna vai vapautuuko se nopeasti takaisin ilmakehään.

    Eipä ole sattunut silmään yhtään pohdintaa metsän kasvatusmenetelmän vaikutuksesta puuston elinikäiseen hiilensitomiskykyyn. Ainoa asia, joka kiinnostaa näyttää olevan mahdollisimman suuren hiilimäärän sitoutminen puuhun sen kasvuvaiheessa ja mahdollisimman nopeasti. Se kait yleensä tällä palstalla koetaan tasaikäiskasvatuksena. Mielestäni olisi vähintäin kohtuullista ajatella tasaikäiskasvatuksessa väkisinkin syntyvään suureen paperipuumäärään sitoutuvan hiilen lyhyttä säilymistä paperissa ja verrata sitä ehkäpä hitaammin kasvavan jatkuvan kasvatuksen synnyttämään tukkisaannon hiilensitomiskykyyn ajan funtiona. Saattaisi jopa ilmetä, ettei kaikkien vaatima nopeakasvuinen paperipuun kasvattaminen olekaan se hiilen sitomisen kannalta metsän edullisin menetelmä.

    Vaikuttaa, että vanhat tunnetut kasvatusmenetelmät, aukko, muokkaus uudistaminen, harvennukset ja hakkuu ja todetaan aina edullisimmiksi. Kokonaisuus ei näytä kiinnostan. Metsän omistajien oletetaan kannattavan ilman epäilyjä kasvatusmenetelmää, joka antaa suurimman puuäärän ja siis rahamäärän pankkitilille.  Sehän antaa suurimman metsästä poistettavan puusadon.  Ja ehkäpä myös suurimman lisän pankkitiliin. Tarpeetonta ajatella enempää hiilinielua.

     

     

    Remie 11.11.2019, 19:56

    Uudehko metsänomistaja Tarpeetonta ajatella enempää hiilinielua.

    Terve tuloa kööriin, aikani pohdin mutta en sekaantunut mutta tukia tuli silti. Kiitos siitä.

     

    jees h-valta 11.11.2019, 20:02

    Todella, ne vanhat tunnetut varmasti todetaan edullisimmaksi koska ne vain sitä ovat ja totuutta on turha yrittää vängällä muuksi.

    Jätkä 11.11.2019, 20:13

    On kadehdittu muiden maiden tekemää metsiensä tuhoamista ja itketty sitä, kun meillä puu kasvaa niin pirusti ja sitä hoitohakataan jonkin verran, josta lasketaan ”päästöjä” syntyvän. Kuitenkin puunjalostusteollisuus vie jopa kaukomaille sekä sahatavaraa, että sellua , kartonkia ja paperia.

    Silloinhan hiilipäästöt menevät esim Kiinalaisten piikkiin, kun he käyttävät meidän tekemiä kartonkeja ja sellua-Eikö vain? Ei meidäm Meppien ja edustajien olisi kannattanut kaikkea syntiä haalia Suomen piikkiin, mitä vain on tarjolla, muiden maiden edustajat ovat kyllä toimineet täysin päivastoin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.11.2019, 21:35

    Jatkuvat kasvattajat pyrkivät hekin mahdollisimman nopeaan kasvuun. Hitaasta kasvusta ja mahdollisesti hiukan suuremmasta puun tiheydestä ei kasvattajaa tällä hetkellä palkita parempana puun hintana. Puun käytössä pitää pyrkiä lisäämään pitkäikäisiä tuotteita ja fossiileja korvaavia tuotteita. Puun käyttö on elinkaarikokonaisuudessa selvästi merkityksellinen asia.

    Tuontiin ja vientiin sisältyvät päästöt käsitellään päästölaskennassa siellä missä niiden päästöt syntyvät. Esimerkiksi meille tuotava raakaöljy ei näy päästönä ennen kuin se käytetään energiaksi. Samoin kiinalaisten käyttämä sellu ja kartonki ei kaiketi näy heidän päästönään ennen kuin se esimerkiksi poltetaan.

    Kurki Kurki 11.11.2019, 21:37

    Jätkä: Kuitenkin puunjalostusteollisuus vie jopa kaukomaille sekä sahatavaraa, että sellua , kartonkia ja paperia.

    Aivan kuten Norjan viemän öljyn päästöt lasketaan kuluttajamaan kontolle, niin Suomen puunjalosteiden päästöt (sahatavara, sellu, kartonki ja paperi)  vientiin menevältä osuudelta tulee laskea niiden käyttäjämaiden kontolle. Sama myös tuontipuun jalostuksessa. Se  jalostetaan Suomessa ja lasketaan vienniksi. Lisäksi Suomessa poltettu puu, joka on uusiutuvaa energiaa, nollautuu pois hiilipäästöistä, kun korvaa fossiilisia polttoaineita.

    Suomen oma puujalosteiden käyttö koko jalostuksesta taitaa olla luokkaa 10% koko. Sahatavarassa oma kulutus noin 1 m3 per asukas ja papereissa 200 kg asukas?

    Suomen metsien hiilinielu pitäisi laskea tältä pohjalta?????

    Näin Suomen metsien hiilinielun laskentakaava vuosille 2021-25 olisi:

    KASVU – luonnollinen poistuma – 0,1*hakkuupoistuma :

    Eli  0,9*115- 0,9(10- 0,1*85)= 103,5-=0,9(10-8,5)=103,5-16,65= 86 milj.tn/v

    Ja Suomen kaikki kasvihuonepäästöt ovat vain 56 milj.tn /v.

     

Esillä 10 vastausta, 1,551 - 1,560 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 155 156 157 … 855 856 857