Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

  • Tämä aihe sisältää 8,571 vastausta, 159 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten KurkiKurki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,791 - 1,800 (kaikkiaan 8,568)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Puuki

    Hakkuusäästöt on painottuneet pohjoiseen. Lapissa ja vähän etelämpänäkin on paljon 2-kehitysluokan metsiä ja vuotuiset harvennusrästit/hakkuusäästöt on talousmetsämailla olleet n. 40 % kasvusta.  (Lisäksi eritavoin suojeltujen metsien kasvu) .  Liki 50 % p-tal. käytössä olevista metsistä on esim. Lapissa 2 -khl:aa.  Taimikonhoitoja on rästissä moninkertaisesti se mitä on vuosittain tehty. Samoin harvennuksia on saatu tehtyä vain murto-osa tarpeesta.  Suuri osa perustetuista metsistä on menossa siis pilalle hoitamattomuuden vuoksi.   Jos ne jää pääosin harventamatta, laskennallinen hiilinielu lisääntyy lyhyellä tähtäimellä mutta melko pian se alkaa pienetä  samalla kun tukkipuusaanto pienenee.    Se on vikana monien poliitikkojen pyrkimyksissä tässäkin asiassa, että ei katsota asiaa realistisesti kuin korkeintaan lyhyellä tähtäimellä ; lähinnä vain oman kannatuksen /oman puolueen kannatuksen varmistamiseksi.

    Luken julkaisemassa  tutkimuksessa tämän vuoden alkupuolella oli esillä jo kuinka kokonaiskasvu ja varsinkin kokonaispuuston määrä kasvaa uusien inventointitulosten mukaan.

    Seuraavan jakson kestävähakkuumäärä olisi n. 84 milj. mottia/ v. ja sitä seuraavan n. 91 milj. mottia/v.   Sitten alkoi mediassa eräiden tahojen pelottelu hupenevista metsistä vertaamalla vain yhden vuoden (-18) hakkuumäärän perusteella hetkellisesti laskevaa laskennallista hiilensitoutumista .  Yleisö saa aivan väärän kuvan kokonaistilanteesta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No ei ihan pelkästään yhden vuoden huippuhakkuiden perusteella, vaan pahana pidetään kasvuennusteiden lupaamaa hiilinielun notkahdusta ennen vuotta 2050.

    Puuki

    Vaan entä sitten sen jälkeen , jos saadaankin aluksi hiilinielulukemat kohoamaan hoitamatta metsiä ?

    Lisäksi unohtuu se puun käytön vähentämisen korvautuminen muualla tehtävillä hakkuilla ja muilla haitallisemmilla raaka-aineilla.      Jostain (RT-kortiston yhteydessä tms. taisi olla lähde)luin kerrostalojen elinaikakaaren vaikutuksia hiilen osalta. Massiivipuusta tehtyjen talojen kokonaisvaikutus (rakentaminen, lämmitys kaukolämmöllä, purku, ym.) oli n. 750 t /neliö ja betonikerrostalon yli 1200 t/neliö.  Melkoinen ero,  vaan ei sitä lasketa missään puun käytön eduksi vaikka se on olemassa.

    Remie

    Onko noissa pitäntähtäimen hiilinielu laskelmissa otettu huomioon väkiluvun kumulatiivinen kasvu. Kuinka hiilinielu pysyy mukana kiihtyvässä kasvussa ja kuinka kiihtyvyys ennakoidaan. Kiinasta poistui yhden lapsen maximiraja, sekin osaltaan vaikuttaa koska kyseessä on massiivinen ihmismäärä. Hirvittävän isosta asiasta on kysymys johon pitäisi saada kaikki maat kaikkialta mukaan. Tuntuu toivottomalta koska iso määrä ihmisiä näkee nyt jo nälkää jos vielä rajoitetaan metsien hakkuita noilla alueilla joissa pulaa elintarvikkeista niin ollaan huonolla asialla. Mikä taho puuttuu sademetsien polttoon nyt, ei kai kukaan. Kuinka paljon australia on saanut apua ulkopuolelta , ei kai yhtään. Ketään ei kiinosta, ainoat kiinostuneet löytyy metsälehden keskustelupalstala, muille tahoille koko hiilinielu on vain sana muiden mukana.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onhan EU pohtinut esimerkiksi pakotteita Brasiliasta tulevia tuotteita kohtaan metsäpalojen vuoksi. En tiedä miten lie onnistuu, kun kaupan esteitä ei nykyaikana saisi pystyttää. Pitää kai luottaa enemmän kuluttajien valistuneisuuteen etteivät osta brasilialaista pihviä ja soijaa. YK:n ilmastosopimuksen seurantakokouksissa Brasilia saa varmasti myös nuhteet.

    Puukin kanssa olen aivan samaa mieltä, että välttämättömät harvennushakkuut pitää silti hoitaa, vaikka metsäteollisuus ei kasvaisi puuntuotannollisen kestävyyden sallimaa maksimivauhtia. Huoli harventamattomuuden seurauksista on todellinen ja tätä viestiä olisi hyvä viedä myös EU:n vertailutasolaskelman mukana.

    Remie

    Harvennuksien tärkeyttä pitää voimakkaasti painottaa jotta metsä ei pääse ränsistymään. Kokemattomat uudet sukupolvet ei enää kykene hoitamaan asiaa jos me emme pidä heille mallimetsiä pystyssä, niin vanhoja kuin taimikoitakin ja siltä väliltä. Meillä on kokemusta  ja tietämys ei yksin riitä metsätaloudessa, tietoa meiltä jää riittävästi mutta soveltaminen käytäntöön on vaikeaa ja kynnys iso kun heti ei saa tiliä. Jos Kanadan luokan metsätuho pääsee meille leviämään niin maamme on pitkään lohduttoman näköinen ryteikkö. Olen ajanut noita metsäteitä kauhistuneena ja vielä kun kuulin että tuholaiset ovat asialla niin olo oli aika avuton ja tunsin itsen hyvin pieneksi.

    Kurki Kurki

    Puuki:  Nyt on kuitenkin uudet kokonaispuumäärälukemat taulussa ja 120 milj. mottia on enemmän puuta kertynyt metsiin 5 vuodessa kuin edellisen inventoinnin aikoihin. Silloin kokonaiskasvu on jo ~ 107 + 24 = 131 milj. m³/vuosi. Jos hakkuut olis lähivuosina vaikkapa 80 milj. mottia ( ne on aika paljon vähemmän käytännössä) , niin kokonaispoistuma olisi : n.80 + 14 = n. 94 milj. mottia , hakkuusäästöt olis n. 37 milj. mottia/vuosi. Hillitase riippuu siitä miten lasketaan , jos otetaan huomioon vain runkopuun hiilen lisääntyminen, niin c02 -lisä olisi n. 0,9 x 37 = 33,30 milj . co2 ekv t /vuosi. Siihen lisää sahatavaran osuus , josta tulis n. 10 milj. co2 ekv t/ vuosi. Juuret ja kannot sitoo myös lisää pidempiaikaiseen varastoon hiiltä mutta lehti-ja neulaskarikkeesta haihtuu toisaalta hiilidioksia myös ilmaan.

    Hyvä laskelma ja juuri näin, että hiilinielulaskelmat on tehtävä.

    Itse käyttäisin hakkuusäästölle muuntokerrointa 1,35 , jossa ovat runkopuun lisäksi mukana oksat ja kannot ja juuret.

    Lisäksi ottaisin linkin  (  https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2019/04/luke-luobio_20_2019.pdf ) taulukosta 3/sivu 20. jo kivennäis- ja orgaanisille maapohjille laskettuja nieluja ja päästöjä kuolleista puista karikkeesta. Esim. vuosille 2021-25 kiv.maat – 6,49 milj.tn/v ja org.maat + 1,71 milj.tn/v.  NIELU YHTEENSÄ= – 4,78 milj.tn/v. Lisäksi ottaisin ojituksen päästöjä laskelmaan n. +2,0 milj.tn/v ja puutuotteiden nieluja -6,49 milj.tn/v. Muut päästöt näyttäisi olevan merkityksettömiä.

    Suomen metsien hiilinielun laskelma menisi silloin.

    – 1,35* 34 milj.tn/v (hakkuusäästö) – 4,78 milj.tn/v + 2,0 milj.tn/v -6,49 milj.tn/v= -45,9 – 4,78 + 2,0 – 6,49 = -55,16 milj.tn/v.

    Joka olisi jo suurin piirtein saman suuruinen kuin kaikki Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 56 milj.tn/v.

    Lisäksi näkisin, että pitäisi hyvittää  jotenkin uusiutuvan puuenegian (polttopuu+ hake+ yms.) päästöt (poistaa kokonaan), kun eivät ole sama asia kuin fossiilisten päästöt samoin kuin metsäviennin hiilen osuus pitäisi ottaa pois Suomen päästöistä.

    Remie

    A.J :  En tiedä miten lie onnistuu, kun kaupan esteitä ei nykyaikana saisi pystyttää. ;  Mitä tuo lause tarkoittaa. Miksi ei saa kaupan esteitä pystyttää?
    Onko joku päätös tehty. Tuo päätös juuri on kaiken ongelman ydin. Kauppaa tehdään aivan liian paljon ja turhaan. Kaikkialla pitäisi alkaa tulemaan toimeen sillä mitä omasta maasta löytyy. Liikenne pitäisi juuri saada loppumaan , mieluummin vielä kokonaan. Mitään tuotetta ei enää tehdä siellä missä sitä tarvitaan, kaikkea raahataan ympäri planeettaa ties kuinka monta kertaa ennen kuin tuote päättyy kuluttajalle. Näinhän ei missään tapauksessa saisi olla. Kuljetukset juuri kuluttaa planeetan luonnonvaroja, saatuttaminen johtuu kulkemisesta. Liikuttamista pitää rajoittaa sillä tavoin että tehdään mahdolliuus tuottaa paikan päällä tuotetta. Tilanne muistuttuttaa hölmölän touhulta jotka kantoivat talvella vettä avannosta toiseen. Päättäjät näpertävät turhanpäiväisyyksiä kun lähtöasetelma on metsikössä. Onhan EU suuri pakotteiden asettaja ja aina ensimmäisenä niitä asettelemaan , EU on pykäläviidakko joka hetken kuluttua estää  ihmisen olemassa olon. Kaikesta humpuukista tulisi luopua välittömästi, hupuuki on roinaa ja röhnää joka aikansa lojuu kauppojen hyllyillä ja hävitetään kaatopaikoille tai polttolaitoksiin. Tulli kaataa alkoholia valtavat määrät viemäriin , kyllä siitäkin voisi bensiniä tai liuotinta tehdä.
    järkyttävän paljon tulli määrää tuhottavaksi tuoteita jotka pykälä kieltää täällä käytettäväksi ja kuitenkin tuotetta käytetään toisaalla täysin turvallisesti ilman ongelmia, yleensä on vielä kertakäyttö kapineesta kysymys. Mitä täkin hölmöily on. Ollaanko EU rajojen sisällä jotekin vajakkeja ettemme osaa noita tuotteita käsitellä mutta ulkopuolella osataan. Emmehän osaa huumeitakaan käyttää emmekä kylpysuolaa joka saa ihmiset raivoamaan mutta silti tuodaa joka päivä rekka kaupalla, estäisät noiden saapumisen maahan mutta mitään toimia ei noita vastaan saada aikaiseksi. Miksi Suomi pelastaisi planeetan jollain 0,7 promillen osuudellaan hiilinielun muodossa. Väestön kasvu on jo paljon enemmän. Kuljetusalan lakot ympäri planeettaa on ympäristöteko jos mikään. Öljyjalostamoiden lakot vielä suuremmat vaikutuksiltaan vielä isommat. Toimet pitää kohdentaa ongelmien aiheuttajien alkulähteille eikä kansalaisiin. Joku kansan osa vähentää ongelman aiheuttamista niin tuotteen hinta laskee ja kulutus nousee vastaavasti tuplaten kun tuote on halpaa. Tämä on markkinataloudellinen ongelma.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Remie. Viittasin vapaakauppa- eli WTO-sopimukseen, joka poistaa kaupan esteitä ja johon suuri maailman maista on sitoutunut. Tämän lisäksi on suuri joukko kahdenvälisiä ja alueellisia kauppasopimuksia kuten Tyynenmeren alue, Amerikan vapaakauppa-alue ja EU. Periaatteessa kaikki hyötyisivät, jos kauppa saisi olla melko vapaata. Tämä edellyttää kyllä että kuluttajat ovat valistuneita ja valtiot myös (työ- ja ympäristölainsäädäntö ajan tasalla).

    Esimerkkinä: pitäisikö asettaa kaupalle esteet, jos tavaran lähtömaa tuottaa paljon hiilipäästöjä kuten Amazonian sademetsän palaminen tai kiinalainen terästehdas? Hesarissa pohdittiin tänään maailman suurimpia hiilipäästöjen aiheuttajia ja sitä pitäisikö EU:n säätää hiilitulleja. Parempi ehkä olisi ostaa Kiinasta puhdasta teknologiaa kuten halpoja aurinkopaneeleita ja omasta maasta vastaavasti puhtaammin tuotettua terästä ja naudanlihaa. Jos kauppa on vapaata, puhtaammat ratkaisut yleistyvät ainakin periaatteessa nopeammin.

     

    Remie

    Kyllä kuluttajien on alettava ajattelemaan seurauksia kun ostoksia tekevät. Suomi on lähes lepotilassa oleva valtio. Paljon on tuotteita joita voitaisiin tehdä meillä kotona ja vaikka saada myytyä muihin maihin mutta lainsäädäntö jarruttaa pienimuotoista tuotanoa. Moni is yritys on lähtenyt pienestä alkuun kuten Nordel  aikoinaan Saloran kanssa josta Kasvoi Nokia.
    Nokia pääsi markkina johtoon joka johti  siihen että kehitys pysähtyi ja kilpailijat pyyhälsi ohitse. Tilanne oli hullu kakki kuvitteli että Nokia kestää mitä vain , lopetettiin Nokian puolustaminen kaikki tahot vain rahasti nokialla , rahaa jaettiin holtittomasti , eropakettien ja suunnattomien optioiden muodossa, eläkkeitä alettiin maksamaan ennätyssuuria joita työntekijät nauttivat edelleen minimaallisen työpanoksen ja suurien palkkojen lisäksi, kaikki oli vielä monessa tapauksessa hyvin lyhyt kestoista. Vaikutukset säilyvät vielä pitkään tulevaisuuteen. Suuret eläkkeet menevät väärille ihmisille ja vain siksi että yritys ajettiin väkisin perikatoon. Mainitsemasi aurinkopaneeli joka on hyvin yksinkertainen läpyskä , hyvin voitaisiin tehdä kotimaassa ja säästää kuljetus jolloin asia olisi ilmasto teko. Kaikkeen kuljettamiseen ja kulkuun liittyy aina tuo ilman pilaantuminen ja tähän puoleen kiinnitettävä huomiota. Planeetalle ei hetken päästä mahdu metsien muodossa niin paljon puita jotka nielisivät kaiken tuottamaamme hiilen. Myös kiinan ja Intian on vähennettävä kulkemista, enemmän pitää tuottaa paikallisesti. Ei voida ajatella että on vain yksi tehdas joka tuottaa yhtä tavaraa ja sieltä kujetetaan joka kolkkaan, ei siihen ei pidä tähdätä. Mieletöntä on että Brasiliasta tuodaan sianlihaa Suomeen kun sika kasvaa täälläkin, jos oma tuotanto ei riitä niin hinnan pitää antaa kohota jotta halukkaita tuottajia syntyy. Toimii joka tuotteelle ja joka paikassa. Markkinoita ei saa säädellä lyhytnäköisillä säädöksillä. Asiat pitää oppia ajattelemaan loppuun asti.

Esillä 10 vastausta, 1,791 - 1,800 (kaikkiaan 8,568)