Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 1,811 - 1,820 (kaikkiaan 8,568)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Scientist Scientist

    No nyt on vaan niin, etteivät metsät ole ilmastonmuutosta aiheuttaneet vaan ylenmääräinen fossiilisten polttoaineiden käyttö. Kumma kun luontoväkikään ei tunnu tätä oikein muistavan, vaan on melko kritiikitön kivihiilelle ja maakaasulle. Aiemmin se porukka oli sitä mieltä, että metsien nieluja ei pidä laskea mukaan. Nyt taas sama porukka yrittää hoitaa suuren osan metsän nieluilla ja vähätellä fossiilisia polttoaineita. Tästä on varoittanut mm. WMO:n Petteri Taalas.

    Edellä oli harhaanjohtava vertailu hiilivoimaloiden välillä. Helsingin voimala oli CHP/sähkön ja lämmönyhteistuotanto voima ja Puolan voimala (teho 40%) lauhdevoimala (vain sähkö). Ei näitä pidä verrata toisiinsa, kyllä Puolassa on tietääkseni myös CHP-voimaloita. Kivihiili on huono polttoaine CHP.voimaloille, niiden polttoineeksi sopivat myös kaikki biomassat ja maakaasu.

    Visakallo Visakallo

    Luulin jo, että risuparta on vaihtanut hiippakuntaa, kun ei kuulunut räkäpetäjistä yhtään mitään pitkään aikaan!

    Olen tavallaan toisen kautta risuparran kanssa samaa mieltä. Suomen metsien hoito ja suomalaiset metsänomistajat on vedetty mukaan asioihin, johon he eivät liity. Jos Suomi oikeasti aikoo tehdä ilmaston eteen, se pitää tehdä siellä, missä niitä päästöjä synnytetään. Metsä ei kuulu siihen joukkoon, eikä ole velvollinen muiden tekemiä päästöjä nielemään, saati olemaan täysin poliittisena syntipukkina.  Mitä Eurooppaan, Yhdysvaltoihin, Kanadaan  ja Japaniin tulee, olemme jo hävinneet ilmastopelin. Kiina, ja monet pienemmät Kauko-Idän maat, Intia, Afrikka, sekä Etelä-Amerikka lisäävät joka päivä kivihiilen, öljyn sekä maakaasun käyttöä, ja sitä kautta päästöjään moninkerroin sen, mitä läntiset teollisuusmaat saavat pienennettyä. Nyt on keskityttävä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ei sen jo hävittyyn torjuntaan.

    Puuki

    Puukin mainitsemista joustojen käytön rajoituksista kirjoittivat vastikään Ollikainen ja Seppälä (linkki jossain edellä tai ketjussa Ilmastonmuutos). Durbanin kokouksen jälkeen on käyty jo monet neuvottelut, ja käydään edelleen, joten voidaanko nykyisiä vaikeuksiamme enää laittaa Niinistön nimiin… Vaatimuksia on tullut sekä YK:n ilmastosopimuksesta että EU:n taholta.

    On hyvä että muistutatte, että kasvavan puuston biomassaa kasvattavat myös oksat ja juuret. Jos ne pidetään mukana kasvussa, niin sitten ne varmaan pitää olla mukana poistumassakin, tai sitten voidaan verrata runkopuun kasvua runkopuun poistumaan.

    En ole lukenut em. herrojen kirjoituksia vaan joskus aikoja sitten Kioton sopimuksesta muualta. V. Niinistön tekemä Suomen kannalta epäedullinen sopimus oli sekin aikoinaan yleisessä keskustelussa. Niistä neuvotteluista ja sopimuksesta nykyinen tilanne on lähtöisin.

    Maaperän päästöjen laskeminen voi olla melko haastavaa, kun ei ole kovin tarkasti tutkittukaan vielä ja vaihtelee varmaan paljon.    Juurikarikkeesta osa jää pysyväksi hiilivarastoksi maaperään ja osa haihtuu hiilidioksidina.  Kannot pitäisi laskea osaksi hiilivarstoksi koska ne säilyy pitkään maassa.  Hienojuuria syntyy  enemmän kuin muuta puubiomassaa yhteensä.  Niiden tarkempaa vaikutusta metsien hiilitaseeseen ei voitane ainakaan toistaiseksi laskea.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puuki, kannattaa omaksua myös uusimmat tiedot – tilanne elää koko ajan.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006314010.html?fbclid=IwAR1TWtsRjT0kVepmzrRic2uZkI6-fEtFiLyCHktAE0xHEnIrX5-hm1mkCok

    Hienojuuret uusiutuvat koko ajan, mutta ne eivät muodosta nielua, koska ne myös hajoavat nopeasti. Pitää myös paikkansa että maanalaisten tapahtumien kuvaus ei ole samaa tasoa kuin maanpäällisten, ja siksi niitä ei voida ottaa samalla tarkkuudella raportointiin mukaan. Osa viime vuosien raportoiduista hiilitasemuutoksista johtuu luultavasti juuri uusien tutkimustulosten ja/tai raportointiohjeiden soveltamisesta.

    Kurki, kysyin mutta en vielä saanut Lukesta vastausta siihen, miten hakattujen ja kuolleiden puiden karikkeet (latvukset ja juuristot, hukkapuu, luonnonpoistuma) käsitellään raportoinnissa. Oletan että ne sisältyvät metsämaan vuotuiseen nettonieluun, eli vajaaseen 5 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttitonniin. Sitä yritän vielä selvittää, kuinka pitkään niiden oletetaan säilyvän maassa.

     

    Kurki Kurki

    Luke on saanut ”kuolleet puut ja karike” poistumalle näinkin suuren nielun kuin -4,78 milj.tn/v.

    Yllättävän suuri hiilinielu, jos koskee vain maanpäälisestä kuolleesta biomassasta pysyvästi maahan jäävää hiiltä. Jos karikkeessa on mukana maan sisään jäävä biomassa (juuret,hienojuuret) niin paremmin ymmärtäisi.

    Perassic Park Perassic Park

    Valistakaapa Mitä eroa on normaalilla tonnilla (1000Kg) ja ekvivalenttitonnilla?

    Jälkimmäistä kun sujuvasti käytetään  siellä täällä.

    Termi ilmeisesti on  vertailusuure kaasumaisen hiilidioksidin ja näkyvän kasan hiiltä välillä…

    Puuki

    ”Helsingin herrat” kertoo uusimpia tietoja , että voidaan joutua rahoittamaan maankäyttösektorin hiilipäästöjen kasvaessa liiaksi, jos kaikki kaavaillut sellutehtaat rakennettaisiin (mitä ei tehdä) .  Mutta unohtavat kertoa, että suurin päästölähde ei suinkaan ole metsätalous vaan fossiiliset päästölähteet (n. 75 % päästöistä), hiilivoima etunenässä Helsingissä.

    Samoin unohtui kertoa, että jos ja kun uusia sellutehtaista tehtäisiin , niin vanhaa enemmän päästöjä aiheuttavaa kapasiteettia poistuisi käytöstä.

    Metsien hakkuista pelloiksi puhuvat. Se homma loppui jo v. 2005  isommassa mittakaavassa. Kaupunkikeskusten liepeillä tosin jatketaan metsien avohakkuita ja betonointia edelleen lisääntyvissä määrin.  Kätevää jos nekin hiilipäästölisät voidaan kaataa metsien käytön kontolle, kuten näyttää olevan tapana.    Peltopuolelle on olemassa päästöjä vähentäviä keinoja , jos olisi halua ottaa selvää ja soveltaa käytäntöön, niin ei tarvitsisi sen varjollakaan olla vailla uusiutuvien metsien käytön torppaamista.

    Kokonaiskuvasta puhutaan mutta unohtuu sekin, että mitä vaikuttaa kokonaiskuvaan , jos hakkuita vähennetään täällä ja sitten lisätään muualla vähemmän hyvän metsänhoidon alueilla.

    Nuo Hesariin annetut lausunnot edustaa lähinnä vain poliittista suhtautumista asiaan. Ei kovin paljon yhtymäkohtia todellisen tilanteen kanssa.

    Kurki Kurki

    Päästöistä puhuttaessa hiilidioksidiekvivalentit ilmaistaan massana (esim. kiloa tai tonnia vuodessa) siten, että muiden kasvihuonekaasujen vaikutus on muunnettu vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta eli globaalia lämmityspotentiaalia sadan vuoden tarkastelujaksolla. Metaanipäästöt kerrotaan tällöin kertoimella 21 ja typpioksiduulipäästöt kertoimella 310.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiilidioksidiekvivalentti

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tietenkin juuret ovat mukana, eihän hommassa muuten mitään järkeä olisi.

    Hiilidioksidin massa on sama oli se sitten pullossa tai ilmassa. Kasana sitä ei taida luonnossa esiintyä. Tuolla aiemmin selitettiin Remielle oikein laskutikun ja reaktioyhtälön kanssa tämä hiilidioksidiasia. Luitko jo ne osiot, PP?

    Hiilidioksidiekvivalenttia tarvitaan, kun esitetään eri kasvihuonekaasut (hiilidioksidi, typpioksiduuli, metaani) verrannollisina toisiinsa, ja kun esitetään biomassan käytön vaikutuksia. Puun sisältämä hiili muuttuu poltettaessa haitalliseksi hiilidioksidiksi. Hiilen massa pitää kertoa 3,67:llä että saadaan hiilidioksidin massa, koska hiilidioksidissa on lisäksi happea.

    Remie

    Hiilidioksidiksi Onkin luonnon oma kaasu joten ei ole huolen häivää. Luonnosta lähtee ja luontoon palaa jälleen. Jos hiilidioksidia ei olisi maa olisi autio ja tyhjä eikä vetten päällä liikkuisi yhtään mitään. Antaa rehottaa vihreys on paljon parempi kuin aavikoituminen. Ilmaston lämpeneminen sopii minulle mutta ei tarvitse olla näin pirun kylmä ja märkä kuin nyt on. Onko laskettu paljonko metsän tuotto laskee jos ilmasto saadaan 4 astetta kylmemmäksi, silloinhan pitää hiilidioksidia olla paljon vähemmin ja kasvusto jää pienemmäksi. Riittääkö kaikille silloin edes syötävää kun nytkin tekee tiukkaa paikoin planeetalla. Tuleeko kenties nälänhätä.

Esillä 10 vastausta, 1,811 - 1,820 (kaikkiaan 8,568)