Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 1,831 - 1,840 (kaikkiaan 8,568)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Puuki

    Saattaa hyvinkin olla, että lisääntynyt kokonaispuusto (120 milj. lisää/ 5 v)  johtuu pääosin juuri lisääntyneestä säästöpuustosta.   MK :n mukaan (ML-u) tutkituissa 1700 ha;ssa päätehakkuumetsiin oli jätetty keskimäärin 25 kpl/ha puita, joista liki puolet järeitä yli 20 cm lpm:aan.      Jos sama on jatkunut jo 5 vuotta, lisäpuustoa on voinut kertyä säästöpuista ~ yli 100 milj. mottia.  Loput lisäyksestä sitten varmaankin uusilta suojelualueilta ja lisääntyneestä kok.kasvusta.

    Visakallo Visakallo

    Julkaisu vuodelta 1966 paljastaa, että Yhdysvaltain hiiliteollisuus ymmärsi jo tuolloin hiilen polton ehkä johtavan ilmaston lämpenemiseen.
    Alun alkaen hiiliteollisuuden ympäristöhaitoissa oltiin huolissaan rikkipäästöistä. Nykyäänkin se on suuri paikallinen ongelma kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa.
    ”Jos hiilidioksidipäästöjen määrän kasvu jatkuu nykyistä tahtia, on ennustettu, että koska hiilidioksidivaippa vähentää säteilyä, ilmakehän lämpötila nousee, mistä seuraa suuria muutoksia ilmastolle. Lämpötilamuutokset sulattavat napajäätiköt, mikä puolestaan johtaisi monien rannikkokaupunkien, kuten New Yorkin ja Lontoon, hukkumiseen.”
    HS

    Scientist Scientist

    Energiasektori, joka aiheuttaa 75% CO2-päästöistä on päässyt liian vähällä tässä viimeaikaisessa ilmastokeskustelussa. Ilmeisesti ajatellsaan niin, että päästökauppa hoitaa sen. Ei hoida, koska päästöoikeuksia jaettiin alunperin liikaa ja niiden hinta on tämän vuoksi matala. Fossiilinen energia on edullista, vaikka päästöoikeuksista maksetaankin. Niiden hinta pitäisi nostaa moninkertaiseksi. Saksa, Puola ja muut kivihiilimaat varmaan jarruttavat tätä kehitystä.

    Visakallo Visakallo

    Energiamarkkinoilla tulevaan talveen liittyy erityistä jännitystä. Kantaverkkoyhtiö Fingrid varoitti, että Pohjoismaat kärsisivät noin 5 000 megawatin sähkövajeesta, jos kylmä rintama osuisi yhtä aikaa kaikkialle Pohjolaan. Suomeen on aiemmin tällaisissa tilanteissa tuotu sähköä Ruotsista. Tulevana talvena Ruotsista ei välttämättä riitä sähköä myytäväksi Suomeen. Ruotsi on ajanut alas ydinvoimaa, ja tuulivoiman saanti on epävarmaa talvipakkasilla. Suomen sähkönkulutuksesta noin neljäsosa on tuontisähköä. Fingridin mukaan sähköntuonti Virosta, Venäjältä ja muista Pohjoismaista olisi kysyntähuipussa lähes täysillä. Tuontia olisi saatava myös Keski-Euroopasta. Sähköpula voisi pahimmillaan johtaa jopa sähkön säännöstelyyn Suomessa. Tilanne on helpottamassa, kun loppusuoralla oleva Olkiluoto 3 -reaktori reaktori kytketään valtakunnan verkkoon keväällä. Sen on määrä kattaa noin kuudennes koko Suomen sähköntarpeesta. Ennusteiden mukaan sähkönkulutus tulee kasvamaan merkittävästi tulevaisuudessa, vaikka energiankulutus laskisikin. Sähkö on korvaamassa fossiilisia polttoaineita energiatuotannossa, kotien lämmityksestä karsitaan päästöjä ja liikenne sähköistyy.  Suomessa myös teollisuus on erittäin energia­intensiivistä. Teollisuus käyttää karkeasti noin puolet sähköstä.  Brysselissä mietitään parhaillaan, mitkä energiamuodot lasketaan kestävän rahoituksen piiriin. EU-komissio ja Euroopan neuvosto ovat sitä mieltä, että ydinvoima olisi mukana, mutta parlamentissa osa maista haraa vastaan. EU:ssa tuotetusta päästöttömästä sähköstä noin puolet tulee ydinvoimasta. Ilman sitä ilmastotavoitteita voi olla vaikea saavuttaa. Suomessa Teollisuuden Voima mainostaa Olkiluoto 3:a Suomen suurimpana ilmastotekona.  Kauppalehti

    Puuki

    Uutisten mukaan Suomeen voidaan rakentaa lähivuosina liki 7500 uutta puukerrostaloa . 3-8 kerroksiset talot luetaan kerrostaloiksi.  Jos lasketaan puun käyttöä esim. keskimäär. 5 kerroksisen , 2700 asuinneliön talon mukaan, niin arviolta siihen voisi mennä CLT-rakennuselementtiä vähintään n. 9000 m² (ulkoseinät, isot väliseinät ja lattiat) . 30 cm:n paksuisiin elementteihin menisi puuta n. 2700 m³. Tukkipuuta niihin kuluisi n. 5700 k-m³.

    7500 x 2700 k-m³ = 20 250 000 k-m³ .   Se kerrotaan kertoimella jolla voidaan betonikerrostalon ja puukerrostalon  koko käyttöajan hiilipäästöjä verrata keskenään :  1,67 x 20 250 000  k-m³ = 33 817 500 k-m³. Saatu tulos on se puumäärä joka pitää kertoa kertoimella 0,9 , jotta saadaan puukerrostaloihin käytetyn puun hiilinieluvaikutus suhteessa siihen, että ne olisi rakennettu betonista.    Eli se on : 30 435 750  CO2 t .   Talojen käyttöikä on niin pitkä, että uusi tukkipuumetsä ehtii kasvaa rakentamiseen käytetyn tilalle hyvin.   Lisäksi jos uusi metsä saadaan kasvamaan mm. jalostettujen taimien avulla vaikkapa 20 % edellistä puusukupolvea paremmin , niin hiilinielu lisääntyy  huomattavasti.

    Puuki

    Ed. esimerkkilaskelma osoittaa, miten paljon voidaan hiilitasetta parantaa puun käytöllä parhaimmillaan.    Yle:ssä parhaillaaan haastatellaan GP:n asianhoitajaa ja S. Soimakalliota, jotka puhuu tietysti erilaista juttua asiasta.  Soimakallion mukaan kuulemma 1 milj. kuution lisähakkuut lisää CO2 päästöjä 1,5 milj. t . Ei kertonut perusteita väitteilleen.  Samaa tarinaa iski muutkin haastatellut. Hiilinielut oli vähentyneeet metsissä mutta ei sanoneet miten tänä vuonna; viime vuoden tilasto muuttuu erilaiseksi , kun hakkuut on vähentyneet ja vähentyvät arvion mukaan seuraavanakin vuonna.

    Soimakallion mukaan päästöjen vähentäminen tulee muualta liian kalliiksi, siksi niitä pitää tehdä metsäpuolelta. Toisten päästöjä minäkin  mieluummin vähennän kuin omiani.

    Tässä on vain sekin ongelma, että ympäristöfirmojen pomoilta puuttuu kestävät perusteet puheistaan metsän päästötilanteesta.

    EU:n päästövähennystavotteita on kiristetty entisestään. Vaarana on että aletaan säätää lakeja ja tehdä direktiivejä, joilla supistetaan tai muutetaan turhaan esim. Suomen hyvin toimivaa metsänhoitoa väärin perustein päästövähennykset keppihevosena.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Ylellä tosiaan höpinät jatkuivat,ilmeisesti eivät seuraa puumarkkinoita.Hakkuiden huippu takana,mutta siellä lisääntyvistä hakkuista jatkumona hiilinielujen syöppönä jatkuu.Uhanalaisia lajiakin kolmasosa ohjelmassa nainen tolkutti ja syy metsänhoidon.

    Remie

    Suomi polttaa sähköä ihan turhaan. Kaupungit voisivat pimentyä kello 20.00 ja kytkeä katu valot päälle kello 7.00 tunniksi. Kytkeä päälle kello 16.30 .

    Aivan turhaa polttaa valoja muina aikoina, kesällä ei valoja edes tarvita. Ihmisten turhamaisuus maksaa ihan hitosti. Jos ei näe ilman valon näyttäjää niin voi pysyä kotona. Meillä on sähköä aivan liikaa 20% tästä määrästä riittäisi kun turhat karsitaan pois.

    Kurki Kurki

    <<<Uutisten mukaan Suomeen voidaan rakentaa lähivuosina liki 7500 uutta puukerrostaloa<<<

    Aika paljon, kun yksi 2700 neliön kerrostalo sisältää noin 45 asuntoa ja Suomessa rakennetaan vuosittain runsaat 40 000 asuntoa vuodessa.

    Kurki Kurki

    A.J. :Olette te kovia inttämään.  Ei Luke voi laittaa laskelmiin kaikkea mitä mieli tekisi.

    Siinäpä se. Jonkun pitäisi tehdä metsien hiilinielulaskelmat vain tietoon perustuen ilman jo sovittuja poliittisia rajoitteita.

    A.J. :Kukaan (paitsi Kurki) ei väitä, että Suomen olisi mahdollista saavuttaa hiilineutraalius pelkillä metsänieluilla,

    Minun motiviini on tietoon ja laskelmiin vedoten selvittää, onko jo nyt Suomen hiilitase kunnossa. Tuskinpa kukaan sitä tietoa vastustaisi muut kuin ilmastohörhöt. Silloin ei tarvita ilmastoveroja fossiilisille polttoaineille eikä metsien käytölle mitään rajoituksia sillä perusteella, että Suomi lämmitää maapallon ilmastoa kasvihuonekaasupäästöillään. Perusteita ilmastoverolle sitten olisivat ne mitä kansa niiden epäilee olevan. Rahan keräämistä haittaveroilla ilmaston muutos keppihevosena jukisen sektorin pohjattomaan moolokin kitaan.

    Minun laskujen mukaan, joita ei rajoita mitään kansainväliset sopimukset, Suomen hiilitase on jo kunnossa.

    Jos uskomme Luken tietoja viimeiseltä 5 vuodelta, niin runkopuun hakkusäästö on ollut 24 milj.m3/v (yht 120 milj.m3). Luke linkissä  ( https://www.luke.fi/wp-<wbr />content/uploads/2019/04/luke-<wbr />luobio_20_2019.pdf ) taulukosta 2./ sivu 20 on jo laskenut kivennäis- ja orgaanisille maapohjille nieluja ja päästöjä kuolleista puista ja karikkeesta esim. vuosille 2021-25 kiv.maat – 6,49 milj.tn/v ja org.maat + 1,71 milj.tn/v.  NIELU YHTEENSÄ= – 4,78 milj.tn/v. Lisäksi ojituksen päästöjä n. +2,0 milj.tn/v ja puutuotteiden nieluja -6,49 milj.tn/v. Muut päästöt näyttäisi olevan merkityksettömiä.

    Nyt Suomen metsien hiilinielun laskelma menisi näin.

    – 1,35* 24 milj.tn/v (hakkuusäästö) – 4,78 milj.tn/v + 2,0 milj.tn/v -6,49 milj.tn/v= -32,4 – 4,78 + 2,0 – 6,49 =~-42 milj.tn/v.

    Lisäksi näkisin, että pitäisi hyvittää  jotenkin uusiutuvan puuenegian (polttopuu+ hake+ yms.) päästöt (poistaa kokonaan laskelmasta), kun eivät ole sama asia kuin fossiilisten päästöt samoin kuin metsäviennin hiilen osuus pitäisi ottaa pois Suomen päästöistä.

    Teen itse poliitisen päätöksen energiaksi käytetyistä 10 milj.m3 puuerästä, että vähennetään energipuun päästöjä  5 milj.tn/v, kun on uusiutuvaa.

    Lisäksi päätän tuosta metsäviennistä (kuten Norja tekee öljyn suhteen), että  markkinahakkuista 70 milj.m3/v  puolet eli 35 milj.m3/v menee käyttäjä maiden kontolle, joka vähentää Suomen hiilipäästöjä0,9*35 milj.tn/v= n.31 milj.tn/v.

    Näin Suomen metsien kasvihuonekaasu nielu olisi 42 milj.tn/v+5 milj.tn/v+31milj.tn/v=78 milj.tn/v.

    Vertailuna  kaikki Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 56 milj.tn/v.

Esillä 10 vastausta, 1,831 - 1,840 (kaikkiaan 8,568)