Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,401 - 2,410 (kaikkiaan 8,618)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Puuki

    Meidän vakikirjoittajien pitäisi anoa kimpassa MM-ministeriön apurahaa joka myönnetään käytännönläheisen tutkimuksen tekemiseen metsien hiilinielun parantamiseksi. Sehän on jo melkein kasassa tällä palstalla 🙂   Teoria on hanskassa ja viitteetkin varmaan löytyy . Muutama seurantakohde maastotyönä , tulosten mittaus , kooste niistä ja siinä se olisi.

    Kurki Kurki

    Suomi pääsee hiilineutraaliksi ilman luonnonsoiden kadonneita päästöjäkin

    Totta. Nythän metsien noin 1 milj.3 lisäkasvu vuosittain antaa nielua 2,25 milj.tn/v lisää, mutta vain avohakkuumalli uudistamisessä säilyttäen.

    Kun hakkuut ja poistuma pysynee tällä tasolla vielä vuosia, niin metsänielun kasvu on huimaa.

    Kurki. Ja kun nuo mahdollisimman tarkkaan ojotettaisiin ja perattaisiin säännöllisesti, niin uusia soita syntyisi tappavalla tahdilla, kun kaikki pikkujärvet soistuisivat turveaineksen avulla. Järvet häviäisivät, mutta hiilinielut kasvaisivat!

    Totta. Ojistusten kiintoaineen kulkeumien estämiseen pitää keksiä parempia menetelmiä ja siellä missä vahinkoja on jo tapahtunut aloittaa korjaustoimet. Esimerkiksi EUn korona-elvytyksestä voisi lohkaista osan tueksi vesialueiden omistajille, jotka ovat kiinnostuneita niitä kunnostamaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puuki. Suunnitelmia on helppo tehdä mutta se toteutus! Hiilinielujen tutkimus on aikaavievää ja työlästä. Pitää mitata kaasuja ja hiilen määriä maassa isolla otannalla, jotta saadaan suuriin vaihteluihin mitään tolkkua. Käsittääkseni Luke tekee tätä isolla panostuksella, tutkii siis ainakin käsittelyvaihtoehtoja turvemailla. Sitä en tiedä onko säätöojitus siinä mukana. Metsitettävien peltojen tuotoksia ja puulajivalintoja on myös tutkittu. MMM:n hiilinielututkimus hakee uusia avauksia, joita ei ole niin helppo keksiä kuin äkkiseltään luulisi. Veikkaisin että maatalouspuolelta tulee innovaatioita, esimerkiksi hiilen lisääminen maaperään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    No niin, taas mennään ja lujaa. Ei ole Petteri Taalasta taas kuunneltu!

    ”Puurakentamisen viherpesu on lopetettava”

    http://www.hs.fi/mielipide/art-2000007765915.html

    Visakallo Visakallo

    Miksi tekniikan tohtori ja metsätilallinen kirjoittaa tuommoista paskaa?

    Puuki

    Ministeri Lepän mukaan hankerahoitus on tarkoitettu käytännönläheiseen tutkimukseen  jossa    ” jalkautetaan tutkimustuloksia  käytäntöön” parempaan hiilensitomiseen pääsemiseksi.  Eli siis olisi tarkoitus pääasiassa  olemassa olevia tukimustuloksia soveltaa käytännön toimiin.  Niin minä tuon käsitin.  ”Maanviljelijöiden , yritysten ja kuntien yhteishankkeita”,  jtsnp. Alkuvaiheessa kuitenkin metsien  ja turvemaiden osalta .   Peltojen osalta kait sitten erikseen.

    Aika paljon on jo olemassa esim. maaperän ja metsän hiilipäästöistä /-sidonnasta tutkimuksia (paljon muutakin kuin Simolan yksi tutkimus) .   1-3 vuoden tutkimushorisontti joka on mainittu ei voi edellyttää kovin pitkää seurantaa ainakaan tutkimuksen aikana ; eihän sitä voi toteuttaa siinä ajassa.  Eiköhän tuossa haeta lähinnä käytäntöön sopivaa soveltamista yms. tutkimusten perusteella kerätyn  aineiston ja käytännön kokemuksen avulla.

    Tekniikan tohtorilla saattaa olla vaikka betonirakennusfirmojen osakkeita, kun noin erikoisia kirjoittaa. On selvää, että puurakentaminen on hyvä juttu. Tutkimusten mukaankin parempi tapa hiilitaseen kannalta kuin betonirakentaminen.

    Kuitupuunkasvattaja

    Metsäväen suurin ongelma on hiiliasioissa, että keskustelu päättyy metsään. Ei ymmärretä tuotteisiin sitoutuneen hiilen merkitystä. Osa sitoutuu tuotteisiin muutaman kuukauden tai vuoden ja osa hiilestä on tuotteissa satoja vuosia.

    Tohtorin kirjoitus pitää laittaa omaan arvoonsa. Yliopistot ovat täynnä tohtoreita, jotka ovat pihalla käytännön maailmasta ja jälki on senmukaista.

    Planter Planter

    Tekniikan tohtorilla lienee aika pieni metsätila. Suurempi lehmä on isossa omassa ojassa. Näkyy olevan Ruukki Construstions:in teknologiajohtaja.

    ”Ruukki Construction tarjoaa kestävän kehityksen mukaisia rakentamisen tuotteita ja palveluita, kuten kattoja, kuorirakenteita ja runkorakenteita. Ydinliiketoimintasegmentit ovat liike- ja toimitilarakentaminen sekä asuinrakentaminen.”

    Terästuotteiden valmistukseen kuluu kauheasti hiiltä, joten kirjoitti:

    ”Täytyy muistaa myös se, että puun poltosta syntyy tuotettua energiayksikköä kohden enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin hiilen poltosta.”….”Lisäksi puun rakenteisiin sidottu hiilivarasto loppuu aikanaan, kun rakennus puretaan ja käytetty puutavara poltetaan energiaksi ja hiilidioksidi palaa ilmakehään.

    Joten kaivetaan vaan hiiltä lisää kiertoon, teräksen valmitukseen, eikä kierrätetä jo olemassa olevaa hiiltä käyttäen uusiutuvia. Jätetään hakkuut tekemättä. Näin siis tekn.tri.

    Näkee puurakenteet Ruukin ”kestävän kehityksen” pahana kilpailijana ja ituttaa niin kovasti, että kirjoittaa puutaheinää.

    http://www.terasrakenneyhdistys.fi/fin/try/hallitus/

    Scientist Scientist

    Tekn tri Kestin mielestä siis puusta saatava sellu ja energia on hukkaan mennyttä ? Kuitenkin esim sellutehtaat tuottavat suuren osan Suomen uusiutuvasta energiasta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvää tutkivaa journalismia Planter.

    Lukekaa Hiilestä kiinni -hankehaun taustapaperi. Siellä on esimerkiksi tällainen otsikko: Sorkkaeläinten vaikutus metsien terveyteen ja kasvukykyyn ilmastotavoitteiden kannalta. Joku on tainnut lukea tätä palstaa, tai Luken selvitystä hirvien vaikutuksista?

    Menkää sivulle Metsälehden uutisista – en saa aikaan toimivaa linkkiä.

Esillä 10 vastausta, 2,401 - 2,410 (kaikkiaan 8,618)