Metsien hiilinielu

Rane: ”Perussuomalaisten metsäohjelmaa linjannut Jani Mäkelä kritisoi keskustaa kalliista maakaapeloinnista. Persujen vaihtoehto on että lunastetaan niin leveälti johtolinjaa ettei myrskytuhot enää vaikuta.”

Persut ovat niin äärioikealla  että ovat jo siirtyneet linjan yli äärivasemmistoon.

Minä olen toistakymmentä vuotta maksanut suomen korkeinta siirtomaksua (savon voima) enkä ruikuta. Maakaapelointi etenee ja linjat metsitetään. Enkä ole kepulainen. Tyypillinen holtiton persulainen heitto. Ei jatkoon.

Ilmeisesti jotkut metsänomistajat kuvittelevat persujen jotenkin sympatiseeraavan metsänomistajia.Tai sitten he vaan tykkäävät piiskaamisesta.Persujen vahvalla miehellä Matti Putkosella on valmis suunnitelma jolla raipalla saadaan puu liikkeelle ja kantohinnat laskuun.

Nurmijärven isäntä uskoo raippaan | Kaleva

Keksittiinkö hiilinielut sen takia että hakkuita voidaan, jonkin tekosyyn perusteella rajoittaa. Metsien käytön kontrollilla Suomessa on pitkät perinteet. Miksi kaupunkilaisilla on jokamiehenoikeudet, sehän on vanha paikalliseen maasetuasumiseen kuulunut perinne. Nykyisin se on liiketoiminnan väline, on väärinkäyttöä tuoda Thaimaasta Suomeen marjanpoimijoita.

Kyllä se tietenkin joitakin kirpaisee kun metsät otetaan yhteiskunnan haltuun piilososialisoinnilla, mutta eihän täältä kukaan mitään mukaan saa. Kaikki omistusarvot on pelkkää mielikuvitusta. Rahasta on tullut politiikan väline, sitä painetaan tarpeen mukaan lisää. Entiset talousopit on vanhentuneita. Rahasta ei tulla koskaan enää maksamaan korkoa. Se on pelkkä vaihdonväline ja sinänsä täysin arvotonta paperia.

Höbö taas päästää turpeella lämmitetyssä kaksiossaan aivopieruja.

lieneekö peräisin läheisen natzimarketin lihatiskiltä nuo salmonellaiset ulosteet.

Jospa palailtaisiin aiheeseen, pojat ja tytöt ja siitä väliltä olevat myös.

Planterilla hyvä raporttilöytö. Väliotsikointi minun.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162673/VNTEAS_2021_5.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Esimerkiksi tällainen havainto em. raportissa:

Markkinoiden ja seurannan kannalta on haasteellista, että LULUCF-sektorin nettonielun kokoon liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Suomen kasvihuonekaasutaseen kokonaisepävarmuudesta suurin osa johtuu LULUCF-sektorin nettonielun epävarmuudesta. Sen arvioitiin vuonna 2017 olleen noin ±60 prosenttia (Tilastokeskus 2019).

Terveisiä kompensaatioiden kauppamiehille:

Jotta hiilinieluilla voitaisiin täysimääräisesti korvata fossiilinen päästö, tulisi varmistua, että nielu, joka lasketaan hyväksi, on pysyvä laajemmassa mittakaavassa. Tämä on käytännössä mahdotonta pienellä alalla.

Hiilinielukaupasta:

Maankäyttösektorin sisäistä hiilivuotoa voi myös esiintyä, ellei nielukaupan toteutus sitä estä. Esimerkiksi yhden metsänomistajan kasvattaessa nielua hakkuita lykkäämällä saattavat näin vältetyt hakkuut siirtyä toisen metsänomistajan metsiin. Mikäli ohjauksen piirissä vähennetään puun tarjontaa, on mahdollista, että muualta hankittavissa olevan puun kysyntä ja markkinahinta kasvavat, jolloin nielujen ohjauksen ulkopuolelle jäävät tahot saattaisivat aiheuttaa ilmaston kannalta haitallisia hiilivuotoja purkamalla metsiensä hiilivarastoja entistä voimakkaammin (Kokko ym. 2006). Ongelmaa voidaan rajoittaa, jos kaikki puuta myyvät metsänomistajat joutuisivat maksamaan nielun vähentämisestä. On myös mahdollista, että nielukaupan seurauksena puun tarjonta vähenisi kauppaa harjoittavassa maassa, minkä takia puun hinta nousisi ja osa hakkuista siirtyisi toisiin maihin.

Esimerkiksi tuottamattoman maatalous- tai joutomaan metsitys tai maaperän päästöjen vähentäminen tai hiilensidonnan lisääminen tuotantoa heikentämättä eivät suoranaisesti aiheuta hiilivuoto-ongelmaa.

Tämä kuulostaa suunnitelmataloudelta:

Esimerkiksi järjestelmä, jossa valtio vastaisi nielukaupasta ja toimijat joutuisivat maksamaan nielun pienentymisestä ja saisivat hyvitystä nielun kasvattamisesta, voisi ehkäistä kaksoislaskennan.

PS Pisteet siitä että raportissa ei ole käytetty termiä ”hiilen sidonta”.