Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,471 - 2,480 (kaikkiaan 8,642)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Visakallo Visakallo

    Voisiko Haba kertoa meille, mistä sitä oikeaa tietoa sitten saisi?

    Puuki

    Hiilinielun lisäystä voi yrittää itsekukin melko edullisestikin.  VAPO:lla näytti oleva myynnissä -esim.  7 ha:n suopalsta ja huutohinta vain n. 500 €/ha .   Puuta oli palstalla nyt puustoarvion mukaan kaikkiaan vain 0, o11  k-m³  mutta siitä se lähtee lisääntymään, kun vaikka kylvää alueelle jotain veden hyvin kestävää lajiketta (riisi ?) .  Ja voihan siellä vaikka retkeillä aidossa suoympäristössä ja käyttää monimuotoista kohdetta muuten kuin metsänkasvatukseen.  Metaania ko. suostakin varmaan haihtuu melko paljon mutta sitähän ei lueta kasvihuonekaasupäästöksi, kun on kuulemma niin vaikea laskea kaasun haihtumisen tarkempaa määrää.    Jos osattaisiin, niin soiden matalaojitusta kannattaisi tukea päästöjen vähentämiseksi siinä kuin metsitystäkin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eikös nuissa kunnostusojituskelvottomissa soissa liene aika matalat ojat jo nykyisin, kun ovat jo kasvamassa umpeen. Jos on kyseessä ojittamaton suo, sillä ei taida olla muuta käyttöä kuin suojelu tai karpaloiden kerääminen.

    Puuki

    Sampo Soimakallion kertoman mukaan 4,5 milj. kuitupuumotin puun käytön (Kemin tehdas) lisäys lisäisi n. 7 milj Mt CO2- päästöjä metsistä.   Sopisi kysyä varmaan mihin laskelmiin tai arvioihin tuokin lukema perustuu ?  Se kun ei mene niin, että harvennushakkuun tai päätehakkuun tekemättä jättäminen automaattisesti vähentäisi CO2:n päästöjä .  Jos metsä jätetään hoitamatta ja harvennukset tekemättä, niin vähintään  n. 1/3-osa kasvavasta puustosta ehtii kiertoaikana itseharvenemisen  ja luonnon tuhojen lisääntymisen takia ( lumi, ötökät, sienitaudit)  lahota ja haihtua hiilidioksidina ilmaan.   Lisäksi rakennuspuuta saadaan metsästä vähemmän eli pitkäaikainen hiilivarasto on pienempi kuin hoidetussa metsässä.   3:nneksi  puutuotteiden korvausvaikutus (myös sellupuuperäisten tuotteiden  käyttö) vähentää fossiilisperäisten tuotteiden ja muiden enemmän luonnonvaroja kuluttavien käyttöä ; mm.  muovin, sementin  ja liuottimien käyttöä.    4:nneksi uuden puusukupolven taimien  parempi kasvu lisää hiilenkertymistä tulevaisuudessa , jalostuslisä ym. nykyaikaisen metsänhoidon tavat lisää kiertoaikana hiilen kertymistä metsiin esim. n. 90 t / ha /kiertoaika .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puukilla jälleen hyvä lista. Pitäisi kaivaa esiin Soimakallion laskelma, että osaisi vastata miten on laskettu.

    Viimeisissä hakkuita kritisoivissa kannanotoissa onkin puhuttu hiilivarastojen kasvattamisesta eikä hiilinielujen kasvattamisesta. Varastoja lisäävät tai säilyttävät metsätaloudessa muun muassa kiertoaikojen pidentäminen, suojelualueiden laajentaminen sekä jatkuva kasvatus ojitetuilla turvemailla. Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta meidän metsiä ei kuitenkaan kannata käyttää ensisijaisesti hiilivarastoina, juuri Puukin listaamista syistä. Poikkeuksena paksuturpeiset rehevät turvemaat, joita kannattaa pyrkiä käsittelemään tulevaisuudessa maa- ja metsätaloudessa niin että hiilivarastot eivät pienene. Tällä on vähintään yhtä suuri merkitys päästöille kuin turvetuotannolla, joka koskee pieniä pinta-aloja.

    Metsistä saadaan myös muita hyötyjä kuin puutuotteet ja ilmastonmuutoksen torjunta. Kun kaikki ekosysteemipalvelut huomioidaan, saatetaan päätyä hieman pienempiin hakkuutasoihin, mutta kallistuisin kyllä siihen suuntaan että hakkuita on edelleen mahdollista maltillisesti lisätä metsätalouden kestävyyden vaarantumatta.

    Puuki

    E- Lapissa, Kainuussa ja osin Pohj.- Karjalassa on th- ja harvennusrästejä ennätysmääräisen paljon.   Kun vuosittaiset hakkuut on n. 60 % vuosikasvusta olleet jo pitkään , niin koko ajan on kok.puumäärät lisääntyneet.  Monimuotoisuuden lisääminen  ja muiden ekosysteemipalveluiden huomioiminen voi olla mukana ( ja onkin ) myös kestävässä talousmetsien käytössä.   Oikeat puulajivalinnat , säästöpuiden jättäminen, vesien suojelu rantametsissä, eurokannot, tuulen kaadot joita ei korjata, metsokohteet  ja muut yksityiset suojelukohteet joita ei ole edes missään taulukoissa  lisää metsien monimuotoisuutta.

    Kurki Kurki

    Sampo Soimakallion kertoman mukaan 4,5 milj. kuitupuumotin puun käytön (Kemin tehdas) lisäys lisäisi n. 7 milj Mt CO2- päästöjä metsistä.

    Taitaa mennä ainakin 3 vuotta, ennen kuin Kemin biojalostamo alkaa niellä Lapin puuta, joka on ollut alikäytössä pitkään.

    Kolmessa vuodessa nykyinen Suomen metsien kasvunlisäys n. 1 milj.m3 (uutta sidontaa 2,25 milj. CO2-tn/v) ehtii sitoa jo melkein tuon 7 milj.tn/v päästön.

    Jätkä

    Anneli:”Viimeisissä hakkuita kritisoivissa kannanotoissa onkin puhuttu hiilivarastojen kasvattamisesta eikä hiilinielujen kasvattamisesta. ”

    Miksi puhutaan hiilivarastojen kasvattamisesta, kun koko ajan rouhitaan kivihiiltä maan sisältä pois?

    Koko tuo hiilidioksidista vouhottaminen on hölmöä, kun se on kuitenkin aito ja puhdas luonnontuote. Elämä maapallolla ei ole mahdollista ilman sitä.

    Syntyvyyden säännöstely olisi ehkä tehokkain keino vaikuttaa siihen. Ainoa, mitä meidän pitäisi tehdä, on pitää ympäristö puhtaana, siis maa, vedet ja ilma.

    jees h-valta

    Jätkä se viisastuu vanhetessaan, ei lisättävää, asiaahan tuo.

    Kurki Kurki

    Tämäkään nielu ei ole Suomen hiilinielulaskelmissa mukana.

    Suomen peltoviljelyala 2,3 milj.ha sitovat 3500 kg/ha keskisadon mukaan hiilidioksidia ilmasta 3,67 *1,75 tn/ha*2,3 milj.ha

    = n. 15 milj.CO2-tn/v.

Esillä 10 vastausta, 2,471 - 2,480 (kaikkiaan 8,642)