› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,491 - 2,500 (kaikkiaan 8,642)
1 2 3 … 249 250 251 … 863 864 865

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 16.2.2021, 14:40

    Maamme suurin hiilivarastohan on soiden turvekerroksissa, mutta myös luonnonsuojelualueiden vanhojen metsien maaperässä on paljon hiiltä. Jos metsien hakkaamatta jättäminen olisi vaihtoehto, kyllä sinne mahtuisi lisää hiiltä vuosikymmenien ajan, koska hiilivarasto kasvaisi sekä maan päällä että alla.

    Hiilivaraston pysyvyys olisi jonkinmoinen kysymysmerkki, koska sekä talousmetsissä että luonnonmetsissä näyttää käyvän niin, että ellei hakata, jossain vaiheessa luonto itse hakkaa eli laittaa alulle metsätuhon. Itsekseen harveneva luonnonmetsä sisältää paljon kuivaa puuta. Laajan tuhon aiheuttaja voi siis olla ainakin hyönteinen, sienitauti, myrsky tai salaman sytyttämä metsäpalo.

    Kurki Kurki 16.2.2021, 14:51

    Mikä on hiilivarastomme koko suhteessa päästöihin. Netistä löysin että suomen kokonaispäästöt on 80 milj. tonnia/vuosi josta fossiiliset 40 milj.tonnnia/vuosi.

    Näkyy joskus olleet päästöt n.80 milj.ekv tn/v.

    Nykyisin runsaat 50 milj. ekv tn/v.

     

    Olli Salli 16.2.2021, 20:59

    Eipä oo tullut juttuja hakkuumäärien notkahduksesta ja hiilinielun kasvusta sen paremmin Yleen kuin HSään. Onko kukaan nähnyt missään valtamediassa uutisointia aiheesta, paitsi tietysti MaasTulissa?

    Puuki 17.2.2021, 13:56

    Eikös se päästöjen vertailutaso pitänyt olla jostain 2000-luvun alun aikojen mukaan ? Silloin kok. päästöt on olleet taulukon mukaan isommat kuin esim. 2018 jolloin metsänhakkuut oli tavallista suurempia (= Lulusf -osuus pieni ) , kun niistä nousi haloo mediassa.    Heti sen jälkeen laski hakkuumäärä n. 10 milj. kuutiota /vuosi.  Onko nyt niin että kaupunkien rakennusmaihin hupeni se etu ja siksi ei uutisissa ole ollut edes mainintaa hiilinielun suurentumisesta vai mistä kiikastaa  ?  Helsingin uudehkon kirjaston hehtaaripihakin on pelkkää betonia ja laattaa, ei yhtään puuta sitomassa hiiltä. Hyihyi.   Kysyisivät kaupungin päättäjät muista maakunnista apuja vaikka mo:lta miten luonnonsuojelua edistetään metsien ja hiilensidonnan edistämiseksi.  Cityvihreillä on näemmä vielä siinä paljon oppimista.

    Kasvihuonekaasujen tase paranisi jo silläkin , jos saisivat H:ssä hiilen käytön lopetettua.

    Silläkin olisi vaikutusta , jos soiden ennallistamista vähennettäisiin toisin kuin nyt on tehty,kun sitä on lisätty paljon,   ja puun kasvatusta lisättäisiin.  Metaanin haitallinen vaikutus vähenisi ja hiilidioksidin sitominen puun kasvuun lisääntyisi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.2.2021, 14:38

    Uhanalaista suoluontoa elvytetään

    http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007806203.html

    Kommentti yleisöltä:

    ”Ohuemmilla ravinteikkailla soilla ojitus on voinut laskeakkin humuskuormitusta, kun vedenpinta laskee ja virtaamareitit muuttuvat niin että orgaanista hiiltä ei huuhtoudu enää pintaturpeesta… Ennallistaminen saattaa myös lisätä humuskuormitusta kun vesi kulkee taas suon läpi ja lähellä pintaa, jossa humuspitoisuus korkea. Ennallistaminen kuitenkin muuten erittäin tehokas ravinteiden ja kiintoaineiden vähentäjä lähivesistöille, etenkin kun tukittuja ojia ei enää tulla kunnostusojittamaan.”

    Puuki 17.2.2021, 14:49

    Kansallispuistoihin ja E-Suomen joillekin harvinaisille soille tuo sopiikin.  Suohan ei kylläkään palaudu välttämättä  alkuperäiseksi suotyypiksi ennallistamalla .   Muuten riittää  epäonnistuneille ojitusalueille pelkästään niiden jättäminen  ennallistumaan itsestään.  Hyvin puuta kasvavien/ pienellä kunnostusojituksella / terveyslannotuksella kunnostettavissa olevien  puustoisten turvemaiden ennallistaminen lisää kasvihuonekaasupäästöjä ja on muutenkin kannattamatonta.

    Ennallistaminen on siis tehokas kiintoaineiden päästöjen ja ravinnehuuhtoutumien vähentäjä kunhan ei oteta huomioon ennallistamisen aiheuttamia lisäpäästöjä.  Olikohan lausunto Hiilipörssin as.tuntijan antama ?      Kasvihuonepäästöt ja myös kiintoaine-/ravinnepäästöt vähenee mm. säätöojituksella (padot)  ja valutuskentillä & lietealtaiden  yhteyteen tai ojiin rakennetuilla ”puunippusieppareilla” .

    Rane 17.2.2021, 20:26

    Vaihteeksi hyviä uutisia.

    Suomi sai neuvostossa metsien käyttöön joustovaraa – EU:n jäsenmaat tukivat Suomelle luvattua nieluhelpotusta lulucf-laskennoissa – Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

    Haba Haba 17.2.2021, 20:44

    Pahin peloite EU:n suuntaan on tuossa jutussa J.Leppä ja hänen nyrkkinsä, on muuten ollut monessa liemessä mukana viimeaikoina.

    Kurki Kurki 17.2.2021, 21:28

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1320179

    Kummalliset ovat nielukuviot ja Lulucf-laskentasäännöt. Pitää olla joustovaraa, jonka menettämistä joutuu pelkäämään ettei Suomen metsät muutu päästöksi.

    Eikö voisi rehellisesti laskea vain kunkin maan nielut ja päästöt ja arvioida sen pohjalta.

    Mettämakuri 17.2.2021, 21:49

    Rehellisyys ja reiluus ovat tuntemattomia käsitteitä sen verran isot rahat liikkuu ilmasto bisneksessä.

Esillä 10 vastausta, 2,491 - 2,500 (kaikkiaan 8,642)
1 2 3 … 249 250 251 … 863 864 865