› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,501 - 2,510 (kaikkiaan 8,642)
1 2 3 … 250 251 252 … 863 864 865

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kurki Kurki 17.2.2021, 21:55

    Sitten pitää itse laskea oikeat nielut.

    Päästöjen laskijoista ei ole pulaa.

    Tolopainen Tolopainen 18.2.2021, 09:20

    Jos päästöt olisivat olleet jokin ongelma, miksi väestön on annettu kasvaa 7mrd suuruiseksi. Suomessakin puhutaan jostain työvoimapulasta, vaikka työttömiä on lähes puoli miljoonaa. Mitä nämä ovat, eikö kelpaa työvoimaksi.

    Kurki Kurki 18.2.2021, 11:00

    Maamme suurin hiilivarastohan on soiden turvekerroksissa, mutta myös luonnonsuojelualueiden vanhojen metsien maaperässä on paljon hiiltä.

    Pyhähäkin kansallispuistossa on ala metsää, jossa on mittausten mukaan puuta n. 1000 m3/ha. Jos soveltaa 40%/60% sääntöä, niin maapohjassa on hiiltä  300 tn/ha, joka vastaa ilmasta otettua hiilidioksidia 1200 CO2-tn.

    Suoturpeessa 2 m paksu on hiiltä on n. 3500 tn/ha.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.2.2021, 11:02

    Leivonmäen kansallispuistosta on mitattu 10 metrin turvekerros! 1 mm x 10000 vuotta.

    Puuki 18.2.2021, 11:14

    Ainakin turvemailla puiden juurikarikkeesta  osa jää pysyväksi hiilivarastoksi maaperään.  Hienojuuria kasvaa paljon ja osa niistä uusiutuu melko nopeasti  .  Mitä parempi puun kasvu, sitä suurempi hiilivarasto myös maaperässä.  Aika loogista kun karikkeen määrä vaikuttaa hiilen määrään myös maassa.    Kun metsä on tarpeeksi vanhaa, kuutiokasvu hidastuu ja puun lahominen lisääntyy vaikka maaperässä olisikin paljon hiiltä .  Nettovuosikasvu ja hiilidioksidin kertyminen puustoon voi olla 0 tai joskus negatiivinenkin .

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.2.2021, 11:41

    Ennakkotieto hiilinieluista 2020.

    ”Arvioiden mukaan metsiimme jäi vuonna 2020 runkopuuta hakkuutähteinä ja luontaisesti kuolleina puina yhteensä 14 miljoonaa kuutiometriä. Kun tähän lisätään käyttöön hakattu runkopuu, päästään puuston poistumaan. Poistuma – 79 miljoonaa kuutiometriä – pieneni yhdeksän miljoonaa kuutiometriä vuoden takaisesta.

    Suomen metsissä on elävää runkopuuta lähes 2 500 miljoonaa kuutiometriä, ja puuston kasvu yltää 108 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Puuston poistuma oli viime vuonna noin kolme neljäsosaa kasvusta, joten runkopuun kokonaistilavuus nousi 29 miljoonalla kuutiometrillä, toteaa Torvelainen.”

    http://www.luke.fi/uutinen/teollisuuspuun-hakkuut-notkahtivat-selvasti-alle-60-miljoonaan-kuutiometriin/

    Elävän puuston biomassa eli runkopuu, latvukset, juuret, lisääntyi paljon suuremmalla määrällä, eli melkein toisen mokoman tuon 29 miljoonan motin lisäksi. Tätä ministeri Leppä ilmeisesti tarkoittaa, kun hän sanoo että hiilinielut aliarvioidaan. Jos olettaisi että runkopuu on 57 % koko puun biomassasta, 29/0,57 = noin 51 miljoonaa mottia joka on suunnilleen sama kuin maamme päästöt. Tase ei mene ihan noin, koska elävästä biomassasta osa menee aina karikkeeseen, ja maankäyttösektorilla on muita päästöjä. Eräs kaveri FB:ssä huomautti, että myös tuosta alussa mainitusta 14 miljoonasta ”kuolleesta” motista iso osa jää vuosiksi hajoamatta kasvattamaan hiilivarastoa. Mutta suuruusluokka on kuitenkin oikea ja osoittaa metsien suuren potentiaalin.

    Puuki 18.2.2021, 11:56

    Runkopuun poistuma- ja kasvukäyrä on lähteneet eri suuntiin jo 50 vuotta sitten –  vähän niin kuin katselisi H:gin ja muun maan asuntojen hintakäppyrää.     Liki 30 milj. mottia vuodessa lisää puuta metsiin.  On jäänyt paljon reserviin ja harvennusrästejäkin on edelleen entistä enemmän.  Huono puoli harvennusrästeissä on se, että alkuun niiden metsien biomassa lisääntyy paljon mutta sitten nettokasvu taantuu suht. nopeasti eikä kasvu kohdistu tukkipuun kasvuun kunnolla kuten pitäisi koska latvukset ehtii supistua liiaksi.

    Tuosta hiilitaseen parantumisesta  voisi jo tehdä juttua  yhteisin varoin kustannettu Ylekin.

    Panu Panu 18.2.2021, 12:49

    Kasvun ja poistuman välinen ero eli hiilinielu on niin suuri, että tällä kelpaisi kehuskella sekä Suomessa että maailmalla. Sensijaan tuntuu, että tämä erinomainen tilanne ei saa mitään huomiota toisin kuin suojeluvaatimukset.

    Kurki Kurki 18.2.2021, 15:48

    <<<Elävän puuston biomassa eli runkopuu, latvukset, juuret, lisääntyi paljon suuremmalla määrällä, eli melkein toisen mokoman tuon 29 miljoonan motin lisäksi.<<<

    Ministeri Leppä sanoo, että Suomen metsien hiilinielu on vain murto-osa todellisesta.

    Ymmärtäisin, että maapohjassa on lisäksi muutakin, jotka korreloivat maanpinnan yläpuolella olevan metsän biomassan kanssa.

    Hienojuuret, mikrobit, eliöstö ja sienijuuri (sienirihmasto)

    Elävän puun  biomassa sisältää ilmasta otettua hiilidioksidia 1,28 kertaa runkopuu-m3 ja siihen silloin kuuluu oksat, latva ja juuri.

    Runkopuu-m3 sisältää hiiltä C puun kuivapainosta esim. koivu 0, 48 tn/m2 puolet eli 0, 24 tn, joka vastaa ilmasta otettua CO2  3,67*0,24= 0,88 tn.

    Tuon maanpäällisen 1 m3 lisäksi on olemassa vielä koivun biomassaa 1 m3 – 1,28/0,88 m3=0,45 m3

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.2.2021, 16:55

    Hienojuuret, mikrobit, eliöstö ja sienijuuri (sienirihmasto)

    Nämä eivät jää varastoon vaan niitä syntyy ja kuolee koko ajan.

    Siis vuotuinen runkopuun kasvu hiilidioksidiksi: runkopuun kasvu mottia m3 x 1,28 = CO2 tonneina? Esimerkiksi viime vuoden hiilinielu 30 miljoonaa mottia x 1,28 = 38,4 miljoonaa tn CO2?

    Plus puutuotteiden hiilivarasto, plus muut poistumat jotka jäivät metsään (hakkuutähteet, luonnonpoistumat).

Esillä 10 vastausta, 2,501 - 2,510 (kaikkiaan 8,642)
1 2 3 … 250 251 252 … 863 864 865