› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,671 - 2,680 (kaikkiaan 8,642)
1 2 3 … 267 268 269 … 863 864 865

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 4.3.2021, 18:08

    Sara päästelee metaania, ja niin tekee myös järven rannassa kasvava ontto kaisla/ruoko.

    MaalaisSeppo 4.3.2021, 22:18

    Siis luonnontilaisten alueiden päästöjä ja nieluja ei oteta huomioon. Nyt ymmärrän vihreiden hingun lisätä luonnonsuojelualueita. Ainahan joku talousmetsä jää pitkäksi aikaan silleen. Siitäpä oiva luonnonsuojelualue. Myös määräaikaisella sopimuksella olevista metsistä ainakin osa päätyy suojelualueeksi. Näin hiilinielumetsää siirtyy vähitellen nieluttomaksi, vaikka se todellisuudessa on nielu ja paine loppujen talousmetsien hiilensidonnan kasvattamiseksi vain kasvaa. Ketunhäntiä on joidenkin kainaloissa.

    Kurki Kurki 4.3.2021, 22:19

    Puuki:   Vaihteluväli on Ojasen mukaan 2,3 – 10 = – 7,7 / 2,3 + 10 = 12,3 –> – 7,7 – 12,3 Tg/

    Puusto – 16,2 Tg/v. , eli keskimäärin kasvaa

    puuta niin paljon, että maaperäpäästöt jää aina pienemmiksi.

    Eikö tämä +2,3 +- 10 Tg/v pitäisi ymmärtää niin, että tuosta päästöstä +2,3 on vaihtelua eri turvepohjilla suuntaan tai toiseen 10, mutta summattu keskiarvo asettuu lukemaan +2,3 Tg/v.

    Ojitettujen turvemaiden nielu olisi   +2,3-16,2= n. -14 Tg/v

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.3.2021, 22:52

    Miksi Ojasella ja Lukella on eri luvut? Ojasella lienee väitöskirjassaan keskimääräinen koko Suomea koskeva arvio. Luke varmaan ottaa metsäojitettujen turvemaiden päästölaskelmassa huomioon eri vuosien väliset vaihtelut hakkuissa, jotka vaikuttavat ainakin karikkeen määrään (DOM). 2018 oli ennätyshakkuut, joten hakkuutähteitä periaatteessa meni paljon maaperään karikkeena. Kuinka suuri osa niistä oletettiin hajoavan heti? Todelllisuudessa hajoamiseen vaikuttaa myös vuoden sademäärä ja lämpö, mutta laskelmissa ehkä ei. Pitäisi tutkailla vuosiraportteja, olisiko siellä selitetty yksityiskohdat?

    Visakallo Visakallo 5.3.2021, 06:16

    Tulihan se sieltä mitä olen jo useasti kirjoittanut. Nyt meneekin hiiliopit uusiksi ja maailmantuska saa kokonaan uuden suunnan. Metsätkin on nyt äkkiä laitetttava hiiltä tuottamaan:

    https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/53269fbb-4c66-4239-8cfb-f55e26275515

    A.Jalkanen A.Jalkanen 5.3.2021, 08:17

    Jaakko-toimittaja heitti kylmän kiven, elämä häviää, mutta miljardin vuoden päästä vai 10000 vuoden päästä? Ihminen lajina ei melko varmasti kestä miljardia vuotta.

    Tolopainen Tolopainen 5.3.2021, 08:54

    Tämä johtuu siitä, että vanhetessaan aurinko kuumenee ja haihduttaa lopulta maapallolta kaiken veden ja tämä pallo muuttuu asuinkelvottomaksi miljardin vuoden päästä. Myös koko maailman kaikkeus tuhoutuu lopulta. Mikään ei ole ikuista ja kaikki on suurta sattumaa. Ihminen kehittyi sattumalta samoin tekninen kehitys, joka johti nyky-yhteiskuntaan. Kukaan ei ole ennalta mitään suunnitellut. Vuoden päästä voi olla uusi pandemiamuunnos liikkeellä. Se on varma, että uusia ongelmia tulee, kun ihmisiä on liian paljon.

    Jos ilmakehään ei uutta happea muodostuisi koko ajan, se tietenkin ajan mittaan vähenisi. Mutta kun hiilidioksidin määrä on kasvanut myöskin kasvien toiminta kiihtyy ja uutta hapoea muodostuu entistä nopeammin.

    Lajien ikä maapallolla on vain keskimäärin 5 milj vuotta. Ihminenkin lajina heikentyy koko ajan. Pari sataa vuotta sitten eläneet olivat nykyihmistä älykkäämpiä. Oli suuria säveltäjiä ja ajattelijoita sekä taiteilijoita. Kukaan ei pystyisi enää säveltämään kuten Bethooffen.

    Teknistäkehitystä ovat vieneet eteenpäin muutamat viisaat miehet. Suurimman osan aikaa ei ole tapahtunut mitään kehitystä.

    Scientist Scientist 5.3.2021, 09:17

    Iltalehden artikkelista tulee mieleen myös Nasan tutkija James Lovelock ja Gaia teoria. Lovolock tutki myös Nasan toimeksiannosta elinmahdollisuuksia eri planeetoilla ja tuli tulokseen, että maapallollakaan ei pitäisi olla elämää. Hänen mukaansa maapallon elämä on eräänlainen superoranismi jossa kaikki riippuu kaikesta.

    Tolopainen Tolopainen 5.3.2021, 09:30

    Maapallon eliöt ovat geneettisesti 95% samanlaisia eli elämä on syntynyt vain yhdessä paikassa tai kaikki muut muodot ovat tuhoutuneet kuin nykyisenlainen elämä. Kaikki ihmisetkin ovat geneettisesti aivan samanlaisia mitään eroja rotujen välillä ei ole, koska alkukoti on kaikilla sama tai muut ovat tuhoutuneet. Ihmisen säilyminen ja sopeutuminen johtuu evoluutiosta. Laji muuttuu sopeutumaan erilaisissa olosuhteissa. Luonnossa säilyvät vain ne jotka sopeutuvat muutoksiin.

    Jos meteoriitti ei olisi tuhonnut dinosauruksia, ihmistä ei olisi koskaan voinut syntyä lajina tälle pallolle. Olivat niin suuria petoja, jotta olisivat syöneet muut nisäkkäät.

    Puuki 5.3.2021, 10:17

    Dinosaurukset hukkui vedenpaisumuksessa.   Bakteeristako sitä oltaisiin kehitytty noin vain itsekseen sattumalta ?  Ei me olla kehitytty ahvenasta .    Siitä ahvenasta tai muusta merielävästä ei tule kännykkää hiplaavaa oliota vaikka kuluisi 2x 5 mrd vuotta.

Esillä 10 vastausta, 2,671 - 2,680 (kaikkiaan 8,642)
1 2 3 … 267 268 269 … 863 864 865