Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,711 - 2,720 (kaikkiaan 8,799)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hiilensidontahankkeet luupin alla.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1303207

    Poistuman määritelmä löytyy VMI:n tulosjulkaisuista. Aika lähelle päässee, kun laskee hakkuupoistuman + hukkapuun + luonnonpoistuman. Hakkuupoistuma poistuu metsästä, hukkapuu lienee rungon metsään jäävä osuus. Luonnonpoistumaa ovat ainakin itseharveneminen ja metsätuhot?

    Puuki

    ”Puskurina” pitää näköjään esim. metsää lannoitettaessa jakaa lisääntyvä CO2:n sidonta 2:lla jotta ei tulisi ainakaan ylikompensaatiota luvattua.   Ja 100 vuotta min. kiertoaika (tai puun säilytys kokopuuna ?)  jotta voisi sanoa hiilen sitoutumisen puun kasvuun olevan kompensaatiokelpoista. Ei ole kovin tarkkaa ollut näköjään hiilitaseen laskenta kompensaatiofirmoissa, kun ei ole ollut sääntöjäkään.

    Kurki Kurki

    Linkki: https://www.luke.fi/uutinen/teollisuuspuun-hakkuut-notkahtivat-selvasti-alle-60-miljoonaan-kuutiometriin/

    kun laskee hakkuupoistuman + hukkapuun + luonnonpoistuman.

    Luken linkissä laskettu:

    – markkinapuuhakkuut 56,4 m m3

    – kotitarvepolttopuun kanssa runkopuuta yhteensä 65,2 m m3

    Arvioiden mukaan metsiimme jäi vuonna 2020 runkopuuta hakkuutähteinä ja luontaisesti kuolleina puina yhteensä 14 miljoonaa kuutiometriä.

    Tämä kohta linkistä on mielenkiintoinen. Mitä on ”runkopuuta hakkuutähteenä”, jota on luonnonpoistuman kanssa 14 m m3. Ei kai metsään jää muuta kuin karikketta l. oksia ja latvoja maanpinnalle. Olen nähnyt hakattua puuta jäävän jonkin verran ojien täyttöön tai vahingossa hakkuukasoja jäänyt ajamatta.

    Eli markkinapuuhakkuihin pitää vielä lisätä n. 22,5 m m3 kokonaispoistuman 79 m m3 saavuttamiseksi.

     

    Puuki

    Runkopuuta se latvan runkokin on jossain tilastoissa . Ja jäähän niitä muitakin rungon osia metsään.

    Karikkeeseen sitoutuu hiiltä ja jää maaperään  ~ samanverran kuin sitä haihtuu maaperästä.  Tai sitten joskus ehkä enemmänkin saattaa jäädä maaperään koska mikrojuuria puilla  on paljon ja karikkeen määrätkin vaihtelee puulajien mukaan. Varastoituneesta hiilestä puustossa n. 1/3 -osa  , maaperässä n. 2/3-osaa hiilestä ja muutama % puutuotteissa.  Riippuu mm. maalajista minkä verran kertyy ja jää maahan hiiltä pysyvästi.   Puutuotteisiin varastoituva hiilen määrä lisääntyy , kun esim. puukerrostalojen rakentaminen lisääntyy nyt Suomessakin .   Reilusti yli 100 vuotiaita hirsirakennuksia on edelleen pystyssä ja sitäkin rakennustyyliä jos suositaan, niin pitkäaikaiset hiilivarastot lisääntyy.

    Kurki Kurki

    Runkopuuta se latvan runkokin on jossain tilastoissa . Ja jäähän niitä muitakin rungon osia metsään.

    Nykyisin puu otetaan niin tarkkaan, että tuskin tuosta latvuksen runkopuusta, joka on enää isompien oksien kokoa, kovin paljon jää metsään.

    Löytyykö mistään lukua tuolle luonnolliselle poistumalle?

    Puuki

    Runkopuuta on ylimmästä juurenniskasta katkaistun puun tukkipuuosuus, kuitupuuosuus ja latva.  Hakkuutähteitä  oksat, neulaset ,  kanto, jos niitä nostetaan,  ja latvan käyttämätön osa runkopuuta.   Sitten  jäi vielä mainitsematta  puun kuori,  paksujuuret ja hienojuuret.  Kun ei läheskään kaikkea runkopuuta korjata talteen e-puukäyttöön  , niin jäähän sinne metsään latvapuutakin tähteelle muun luonnonpoistuman lisäksi.  Taimikonhoidoistakin jää kalikoita metsään, mutta se saattaa olla ulkopuolella hiilitaselaskelmista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lumpitkin jäävät metsään.

    Kun hakee kuukkelista hakusanalla luonnonpoistuma, niin löytää laskentatavat ja määrät, Uusimmat määrät olisivat uusimmissa metsätilastoissa. Tässä esimerkki vuodelta 2009, jolloin luonnonpoistuma kasvoi 4,7 ja metsähukkapuu 7,0 miljoonaan kuutiometriin. Hukkapuu ei siis ole mikään ihan pieni erä.

    http://www.metla.fi/tiedotteet/metsatilastotiedotteet/2010/hakpoi09.htm.

    Timppa Timppa

    Yksi selittävä tekijä on taimokonhoito.  Kun kuviolla on vaikka 4000 runkoa/ha ja niistä perataan puolet, niin jäähän sitä puuta.  Lumpeista, latvuksista ja unohtuneista puista ei paljoa kerry.  Sen sijaan tuuli- ja lumituhot sekä muut tuhot saattavat kyllä lisätä runsaastikin hukkapuun määrää.  Toisaalta eivät nuo puutkaan vuodessa lahoa, joten kyllä niillä nieluvaikutusta on.

    Kurki Kurki

    Se mitä olen seurannut omia hakkuita niin eipä ole jäänyt lumppeja eikä latvoja isommista puista, sillä ovat enintään isomman oksan kokoa.

    Tuohon ”runkopuuta hakkuutähteenä” kuulunee raivauspuu ja hakkuissa rikkoutuva aliskasvusto ja ensiharvennuspuista jää enemmän latvaa, muuten tuota 9 m m3 on mahdoton saavuttaa, joka olisi AJ:n linkin 2009 runkopuun hakkuista 55 m m3 lähes 20% eli aika paljon.

    Runkopuuta lasketaan yli 1,3 m pituisista puista runko.

    Näillä pärjää ja helppo muistaa. Poistuma on markkinapuuhakkuut plus n. 10 m m3 kotitarvepolttopuuta plus n. 10 m m3 runkopuutähteet plus n. 5 m m3 luonnollinen poistuma.

    Yhteensä noin 25 m m3.

    Tolopainen Tolopainen

    Lihatalot tekevät ennätystuloksia, ei kuluttajat oikein tajua, että tässä lähestytään kuilun reunaa. Tarvitaan viisi maapalloa, jos kaikki yli 7mrd ihmistä kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalaiset. On meillä ainakin rahanjako ja edunvalvonta toiminut. Ihmisillä pitää olla oikeuksia, kukaan ei puhu ihmis velvollisuuksista.

    Hiihtokeskuksiin ajetaan ja bensaa polttaa aivan surutta. Bensan hinta pitäisi nostaa 10€:oon litra ja laittaa säännöstelyyn.

    Ne huskit Lapista joutaa tappaa ja lihat minkeille. Aivan pöyristyttävää rahdata ihmisiä Kiinasta ajamaan koirilla.

Esillä 10 vastausta, 2,711 - 2,720 (kaikkiaan 8,799)