Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 2,731 - 2,740 (kaikkiaan 8,794)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Rane

    Voltaire sanoi jotenkin näin että olen eri mieltä kanssanne mutta olen valmis taistelemaan kuolemaan asti oikeudestanne sanoa se.Miten on nyt?

    Professori Jokisipilä – Ilmastokeskustelu ei siedä arvostelua – Maaseutumedia

    Kurki Kurki

    Linkki: https://www.luke.fi/uutinen/maa-ja-metsatalouden-seka-koko-maankayttosektorin-ilmastotoimenpiteilla-on-suuret-paastovahennysmahdollisuudet/

    Tämmoisen löysin/Lehtonen

    Kyllähän tämä on vaikeaa. Miksi kukaan ei ehdota turvemaapeltojen hiilipäästöjen poistamiseksi pintaturpeen hautaamista pellon maaperään, että niitä päästöjä ei tule?

    Minä itse olen sitä tehnyt 10 ha, siten että kaivan ojia vierekkäin 2,5m välein ja siirrän uuden ojan pinnalta ja ojien välistä turvekerroksen edellisen ojan pohjalle ja pinnalle sitten tulee uuden ojan pohjasta kivennäismaata tasaisesti. Tietenkään tämä ei sovi alunamaille.

    Hehtaarille pitää kaivaa siis ojaa 4km. Tämä tehty maatilakaivurilla. Telakaivurilla hehtaarin tekee jo parissa päivässä leveämällä kauhalla.

    Sopii myös rehevien ojitetujen turvepohjien ratkaisuksi, jos turvekerros ei ole kovin paksu.

    MaalaisSeppo

    Korkotavoite voi vaikuttaa yksittäisen metsänomistajan hakkuupäätöksiin. Tästä jotkut mallintajat päättelevät, että korkotavoite jotenkin vaikuttaisi koko Suomen hakkuumääriin. Todennäköisesti vaikutus on vähäinen. Puut pitää myös myydä. Ei tehtaat määräänsä enempää puuta vedä.

    Tolopainen Tolopainen

    Kyllä se jääkausi sieltä kuitenkin tulee ja kilometrien jääkerros peittää sitten vanhat ja vähän nuoremmatkin metsät. Hiilipäästöjä ei tietenkään kuriin saada. Maapallo ei mitenkään voi tarjota länsimaista elintasoa nykyisenkään kokoiselle väestömäärälle.

    Hiukan jakomielitautista politiikkaa kun rahaa jaetaan kansalaisille jenkkilässäkin, että kulutus kasvaisi, vaikka ovat pahassa ylikulutus tilanteessa. Miten tällainen kasvuun pyrkivä politiikka sovelletaan väheneviin luonnonvaroihin. Esim fosforia maapallolla on vain kymmeniksi vuosiksi.

    Luonto yrittää rajoittaa yhä.pahenevaa ylikansoitusta ja  teki korona viruksen, jotta väki vähenisi ja loppujen elintaso nousisi. Mitä pölhöt tekevät, yrittävät pelastaa miljardien haitallisen väestön, joka lisääntyy yli 100  miljoonalla uudella saastuttajalla joka vuosi, nämä haitakkeet voivat saavuttaa jopa 100v iän ja ostaa kymmeniä autoja elinaikanaan. Maailman haitallisin eläinlaji, joka vielä 40000 vuotta sitten joutui apinaihmisten raiskaamiksi Euroopassa.

    Tämän apinalajin luulot itsensä tärkeydestä ylittävät mahtavuudessaan kaiken mielikuvituksen. Kuvittelee jopa nousevansa kuolleista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eikö Kurki ole helpompi poistaa päästöt vettämällä turvemaan pelto eli tukkimalla ojat? Vai ajatteletko että peltoa edelleen viljeltäisiin niin että kivennäismaa olisi pinnassa ja vain kivennäiskerrosta muokattaisiin? Esitä ajatus Lukelle niin voivat mitata päästöt.

    Tolopainen Tolopainen

    Turvepeltoja ei koskaan poisteta viljelystä se on fakta. Mitä olen seurannut monista turvepelloista tulee yli 50v viljelyn aikana savikoita, kun turve häviää pinnasta aika nopeasti. Esim. Suomen suurin peruslohko, on turvepelto Perhossa hiukan yli 100ha. Näitä peltoja on kymmeniä tuhansia ha koko maassa.

    Naurettava ajatuskin että joku kaivelisi kivet ja kannot pintaan ja upottaisi maan kasvukerroksen. Vain viljelystä täysin pihalla oleva teoreetikko voi esittää noin ihmeellisen asian.

    Kurki Kurki

    Näitä co2-päästäviä turvepeltoja Suomessa on n.10%, joka tekisi 50 ha tilalle 5ha.

    Kun tulee ajeltua Siikajokivartta aika tiuhaan, niin melkein jokaisen maatilan pihassa seisoo telakaivuri. Ykskin kaivuri ollut jo vuoden pellolla metsän reunassa. Miksi ei makseta maanviljelijälle, että hautaisivat ne pellon pinnan turpeet niin syvälle maan sisään, että hiilipäästöjä ei tule esim. 1 ha vuosivauhtia. Ei tuo kauan kestäisi, että päästöt saataisiin poistettua. Tämäkin olisi jo 5 milj.CO2-nielu.

    Miksi askarrellaan kaiken tämmöisen kanssa, joka on liian vaikeaa.

    – Esimerkiksi pohjapatoihin ja säätösalaojitukseen tarvitaan merkittäviä investointeja sekä viljelijöille kannustimia veden pinnan nostoon ja monivuotisten kasvien viljelyyn turvemaapelloilla, tähdentää tutkimusprofessori Heikki Lehtonen Lukesta.

    Tai miksi ei voida sallia matalaturpeisten soiden alle 0,5 m raivaamista, kun samalla turve haudattaisiin syvemmälle maperään. Ja vaikka tulevaisuudessa tuon pellon käyttö loppuisikin, niin olisihan se sentään sitten kivennäismaapohjaa uudelle metsälle.

    Suurimmat vuosittaiset päästövähennykset, vuositasolla 0,68 Mt CO2 ekv., voidaan saada melko nopeasti hillitsemällä metsäkatoa, erityisesti välttämällä uusien turvepeltojen raivausta.

    Linkki: https://www.luke.fi/uutinen/maa-ja-metsatalouden-seka-koko-maankayttosektorin-ilmastotoimenpiteilla-on-suuret-paastovahennysmahdollisuudet/

    MaalaisSeppo

    Hiilidioksidin hinta on EU:n päästökaupassa noussut jo tasolle 40€/tn. Jokohan energipuun hinta syksyllä ylittää kuitupuun ja pikkutukin hankintahinnan? Kylmä talvikin on lienee syömässä varastot tyhjiksi. Huomenna energiapuitteni ajo tien varteen alkaa. Loppukesästä voisin viritellä uutta satsia.

    Turpeen käyttökin on tullut Suomessa hintoihinsa ihan Suomen omilla päätöksillä. Merkittävä vaikutus oli myös Fortunalla, kun turve tuli Suomessa päästölliseksi nopan heitolla.

    Kurki Kurki

    <<<Naurettava ajatuskin että joku kaivelisi kivet ja kannot pintaan ja upottaisi maan kasvukerroksen.<<<

    Miksi ne kannot pitäisi haudata. Eikö ne kelpaa hakkeeksi ja miksi ne kivikot pitäisi nostaa pintaa. Tartteeko sitä olla näin kaavamainen? Ensin helpoimmat kohdat käsiteltäisiin hautaamalla turve ja jos se ei ole mahdoloista esim. turvekerros on liian paksu, niin sitten esim. padotuksilla.

    Yleensä suonpohja on hyvin kaivettavaa hiesusta silttiin ja välillä vähän punertavaa savea. Ainakin täällä.  Se mitä olen korjaillut turvepeltojen (peltoheittoja, jotka eivät kasva hieskoivuakaan) päitä hautaamalla turpeet, niin hyvin kasvavat hieskoivua ilman terveyslannoitusta, muut puut kyllä tarvitsevat sen.

    Tolopainen Tolopainen

    Niin voi sitä kaivella peltojen päitä, mutta jos pitäisi kaivella tuhansia ha se vaatisi aika paljon valtion rahaa. Kukaan yksityinen ei ala turvetta upottamaan omin kustannuksin ja tekemään pellosta kasvukelvotonta. Peltojen pinnassa ei ole kuin muutaman kymmenen sentin eloperäinen kerros, jossa kasvit voivat kasvaa.

Esillä 10 vastausta, 2,731 - 2,740 (kaikkiaan 8,794)