Metsien hiilinielu

Olisihan tuossa APU-lehden kirjoituksessa voinut kertoa koko totuuden, että Ojasen mukaan ojitettujen karujen suometsien maaperä on hiilinielu ja että ojien syventäminen vähentää rehevien suometsien maapäästöjä merkittavästi tai tekee niistä joissain tapauksissa nielun ja että jatkuva kasvatus vähentää 3 m3/ha vuotuista puuston kasvua ja että näitä reheviä korpia on murto-osa ojitetuista suometsistä ja että nytkin koko suometsien ojitusalalta 5 milj.ha ei lasketa tulevan CO2-päästöjä lainkaan. Siis Ojasen ja Tilastokeskuksen mukaan.

Totta että avohakkuut rehevillä korpimailla päästävät hiilidioksidia tämän linkin mukaan jopa 30 CO2-tn/ha ensimmäisenä vuonna (2016) ja toisena  20 CO2-tn/ha (2017) (liekö tutkimusta sitten jatkettu), mutta noissa luvuissa taitaa olla karike mukana. Kun sen poistaa, niin CO2-maapäästö lienee sitten jotain ja että karike-päästö nollautuu hakkuusäästön biomassaa laskettaessa muutenkin.

https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1

Olen aivan saman tunnustellut tuolla tiskin takana tässä viime aikoina. Ihmiset ovat olleet hyvin vihaisia ja ymmärtämättömiä esim. öljylämmityksen lähes pakkoalasajosta jota on alkanut ilmetä nykyhallituksen taholta. Selvää vastarintaa alkaa ilmetä. Se voi hyvinkin heijastua aika kovaa seuraavissa vaaleissakin jo. Tuskin niissä hallituksen puolueet aivan hurjasti kuitenkaan tulevat juhlimaan.

Tuli muuten mieleen se, miksi ei puhuta metsien lämpönielusta.  Metsillä on epäilemättä ainakin kahdelaisia vaikutuksia.  Lämmetettään auringon lämmöstä puu varastoi lämpöenergiaa, jolla sitten vaikkapa yöllä lämmittää ilmakehää.  Toisaalta puu yhteyttäessään viilentää, kun käyttää auringon lämpöenergiaa muuttaessaan veden ja hiilidioksidin selluloosaksi.  Mikähän on loppusaldo?  Hyytiälän tutkijat ehkä tietävät.

Ainakin tällä kerralla olen Tolpan kanssa samaa mieltä öljyn poltosta.  Kun 50 vuotta sitten mietin omakotitaloni lämpöjärjestelmää, niin päädyn sähköön.  Arvelin, että öljystä saattaa tulla pula, mutta sähköä voi valmistaa monella tavalla.  Ei siis tarvitse vaihtaa pois öljystä, johon siihenkin on siis sitoutunut valtavat määrät auringon lämpöenergiaa.

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000007861151.html

Lukija:

”MetsGroupin Kemin sellutehdashanketta valtio tukee vajaalla 200 miljoonalla eurolla. Uusi jättitehdas vie maamme CO2-tasetta toiseen suuntaan: se sekä lisää CO2-päästöjä johtuen puukuidun poltosta soodakattilassa että pienentää lisääntyvien hakkuiden johdosta metsien hiilinielua. Nettovaikutus on 4-5 milj.tonnin heikennys vuodessa maamme CO2-päästöihin. Tätä valtio siis tukee.”

AJ:

Kemin sellutehdas on kannattava hanke sekä valtiontalouden että päästöjen kannalta. Vero- ja vientitulojen lisäys tuo hyvän vuotuisen koron tuolle kertaluontoiselle 200 miljoonan tuelle. Sellusta tehdään muovia korvaavia tuotteita, joille tulee olemaan kova kysyntä ja jotka vähentävät fossiilisten raaka-aineiden käyttöä, parantaen näin maapallon kokonaishiilitasetta.

Hakkuiden aiheuttama hiilinielun alenema metsämaalla ei todellisuudessa näy nettona hiilitaseessamme. Se korvautuu osittain energiasektorilla, koska sellutehdas tuottaa päästötöntä uusiutuvaa sähköä ja lämpöä. Toinen korvaus tapahtuu metsässä, koska sellu tehdään suurelta osin harvennushakkuiden kuitupuusta. Jos nuorta metsää ei harvenneta, alkaa puita kuolla ja niiden sitoma hiili vapautuu joka tapauksessa ilmakehään. Harvennuksen jälkeen jäljelle jääneet puut nopeuttavat kasvuaan ja alkavat tuottaa tukkia rakennuspuuksi ja muiksi puutuotteiksi. Tuotannon sivuvirrat ohjautuvat sellutehtaalle.

Hyvä vastaus AJ:lta Hesarissa.

Tämän voisi aina lisätä vastauksiin..

Suomessa ja varsinkin pohjoisessa metsien kasvua voidaan vielä lisästä huomattavasti jatkamalla hyväksi todettua metsien hakkuutapaa eli uudistamalla avohakkuilla ja parantamalla sitten maapohjien kasvukykyä muokkaamalla ja käyttäen jalostettuja taimia.

Suomen metsien kasvua on saatu nostettua n. 1 milj.m3 vuoisvauhtia 60 viime vuoden aikana  2-kertaiseksi 60—>120 milj.m3/v.

Jatkamalla samaan tyylin on mahdollista lisätä metsien kasvua vielä ainakin 150 milj.m3/v.