Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,101 - 3,110 (kaikkiaan 8,642)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Visakallo Visakallo

    Noh, noh Tolopainen! Kyllähän se noutaja tulee meille jokaiselle manaamattakin. Sitä ennen vielä porskutetaan kuin kiinalaiset:

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007994865.html

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    TM:n juttuun oli tullut asiallistakin kommenttia. Yksi nimimerkki veti heti alussa mutkia suoraksi (kirjoitusasu korjattu): ”Mielenkiintoista on jutussa varovainen positiivinen lähestyminen jatkuvaan kasvatukseen. Kuutioiden tuottamisen kannalta se kun on se tehokkain tapa. Metsä pysyy lähempänä optimaalista maksimi kasvua, kun ei aloiteta nollilla. Eikä uudistumiseen tarvitse panostaa erikseen kun luonto on jo valmistautunut täyttämään puunkokoisen reiän puulla heinän sijaan.”

    Hyvin on mennyt jatkuvan kasvatuksen markkinamiesten viesti perille!

    aegolius aegolius

    Huomasin saman kuin A.J. Tämä alla oleva kun vieläpä on täyttä epätotta

    ”Kuutioiden tuottamisen kannalta se kun on se tehokkain tapa”

    Menee nyt vähäsen ketjusta sivuraiteelle, mutta menköön. Minua jaksaa hämmästyttää se, että monet jk:n kannattajat paheksuva ”tehokasta metsätaloutta” ja ”mo:n ahneutta”. Silti jk:n myyntimiesten argumenteista uppoavat nämä väitteet tehokkaimmasta ja tuottavimmasta metsänhoitotavasta. Hiilinieluunkin liittyvät tutkimukset unohtuvat.

    Puuki

    ~ 30-50 % on ero kiertoajan kasvussa tasaikäisen jalostetun alkuperän istutusmetsän hyväksi verrattuna  jatkuvan kasvatuksen kuusikkoon.  Tulokseen vaikuttaa sitten lisäksi mm. kiertoajan pituus.  Sen jatkaminen (jota joku kommentoija esittää)   120 vuodeksi sen perusteella , että puut kasvaa vielä siinä iässäkin, ei olisi enää varsinaista talousmetsän kasvatusta .

    Hiilinielukin ehtii hyvin lisääntyä paljon enemmän kiertoaikana  kuin tulee avohakkuualueen  maaperästä päästöjä, kun puun kok. kasvu paranee reippaasti.

    Perko

    Lienee tarkoittanut . ”Kuutioiden tuottamisen kannalta se kun on se tehokkain tapa”.  Kalleimpien kuutioiden.. varmistakaa kirjoittajalta onko myös nopein tapa?

    Puuki; voisitko katsoa talukostasi %  kauanko kestää  rotutaimikolla aukossa myynnitön-, eli rahatonaika/ ha.   Miun oletus 95 % , !

     

    Puuki

    Kun kasvu paranee esim. 50 % taimesta kuitupuukokoon (joka tapahtui jo 70-80-luvun ku-istutustaimikoissa, nyk. paremmin) , niin eh on ~ 5- 10 v luont. syntynyttä tasaikästä aiemmin. Aloitustilanteesta riippuu miten kannattavaa mikin on. Jos on avohakkuu vs . jk:n metsän jättäminen pystyyn(jos on mahdollista, usein ei ole) , niin yleensä viljelykustannukset , suuremmat th.kulut vastaa ~ pystyyn jätetyn puuston pääoma-arvoa.    Seuraava hakkuukerta on siis esim. 25 vuoden päästä avohakkuusta.  Silloin ei vielä tuloja ole kovin paljon mutta seur. hakkuussa onkin jo huomattavasti enemmän kuin luont. hitaammin kasvavassa jk-metsässä.  Vertailemalla 2 eri tapaa kussakin tilanteessa pääsee siihen , miten muodostuu NNA tai prolongattu kokonaistulo kiertoajalta.     Laskennallinen lopputulos on yksi osa kok. kannattavuutta; siihen liittyy lisäksi erilaiset riskit luonnontuhoille (esim. riskilisä korko%:iin), puuston selviytymiselle juurikäävästä jne.  ja esim. maisema-arvot,  jos niitä arvostaa enemmän toisessa tai toisessa tyylissä.

    JK:n suurempi arvokasvu% ei läheskään aina riitä kompensoimaan paljon paremman kokonaiskasvun tuomaa etua.  Jos ei ole tietoinen eikä ota itse selvää metsän kehityksen lainalaisuuksista, kasvun vaihteluista erilaisissa kasvumalleissa jne  ,niin on helppo jymäyttää sellaisia ”ummikoita” mainoksilla joilla luvataan vain etuja syntyvän ilman kuluja . Se pg. uppoaa joihinkin kuin kuuma veitsi sulaan voihin ja sitten ollaan sen puolella vaikka asiasta ei ole kuin toiskätistä tietoa.

    Perko

    Puuki oli valmistautunut ”poliittisesti” vastaukseen. Kysyin % lukua.  Kaikkea muuta painajaista, lahoa puskee ulos toukat juurihoitoineen mutta ei sitä 60 vuoden  rahatta kärvistelyä.  Jotain parannusta olis hyvä saada vaikka hinnan tarkistus etenkin niille joille aukonhoito on jäänyt päälle.

    Sauna on lämmennyt, jotta hyviä löylyjä myös koko porukalle!

    aegolius aegolius

    Perko tarvitsee selvästi vain lisää hehtaareja ja jälkeläisiä. Silloin ei menisi 60 vuotta ilman tilipäivää ja voi ajatella hoitavansa metsää tuottavasti, mutta vähemmän itsekkäästi. Näitä ”60v rahatta” tyyppien risukoita näkee maastossa ihan riittävästi. Mitään ei tehdä, koska ei enää itse hyödytä. Kannattaisi tehdä palvelus kaikille ja myydä pois.

    Puu Hastelija

    60v rahatta metsätaloutta ei pysty edes harrastamaan.  Itsellä rapiat 20v takana, palstoja kertynyt jo jokusia. Jaksollisesti hakkuita tehty, tuolloin tuntuu  riittävän kasvua ja tuloja ja hakattavaa.

    Viime talvena keräilin yhdeltä palstalta jatkuvan(?) kasvatuksen puita. Ainakin niin luulen. Osalle palstaa oli tehty aukkohakkuu joitain vuosia ennen kuin sen ostimme. (n 10v sitten) Metsäsuunnitelmassa luki hakkuu aluskasvos säästäen. Aukolla –  ei kovin isolla – oli useampia saarekkeita,  joissa oli reilunkin kokoista kuitupuuta. Koko tämän ajan kasvu on ollut käytännössä negatiivista.  Puita on kuivunut enemmän,  kuin mitä niissä on ollut kasvua. Vain muutamissa on ollut havaittavissa selkeää toipumista ja kasvun käynnistymistä. Aukkoon muokkauksen jälkeen istutettu taimikko on voimakkaassa kasvussa, elinvoimaista ja kohta käytännössä ohittaa ne metsän irvikuvapuut, joita ilmeisesti oli tarkoitus kasvattaa.

    Tuo palsta ollut siis n. 10v omistuksessamme. Ensimmäisenä vuonna sinne teetettiin harvennus. Muutaman vuoden kuluttua sieltä poistettiin siemenkoivuja. Viime talvena tein osalta aluetta haapojen, tuulikaatojen ym. tiheikköjen keräilyä hankintana. Kaikki samaan kasaan energiaksi. Nyt harkinnassa päätehakkuu ja harvennus osalle kuviota, jonka jälkeen vielä jäisi n. puolet palstasta 3 kehitysluokkaan ja taimikko alue puskee voimalla kohti ensiharvennusta.

    10v kulunut ja 3 tiliä tullut. 4. tili olisi puhelinsoiton päässä ja kunnon potti odottamassa vielä ennen kuin edes itsellä on 60v mittarissa. Tai sitten tekee vielä yhden harvennuksen ja jättää kunnon pölkkyjä junioreille. Ja metsä kasvaa jatkuvasti. Jaksollisena.

    Perko

    Oletuksenne on harha,  jakajia riittää muutamaan tiedekuntaan ja hehtaareita on sopivasti.  Niillä ei perijöiden   tulevaisuuteen ole merkitystä. Hiilinieluna puuton kynnös, jatkuva- tai eri-ikäiskasvatus ei estä kylvämästä tai istuttamasta vaikka palmuja jos siltä tuntuu. Asettelin äskettäin tervalepän taimia puron lähettyville. Ei muuten oo juuri risukoita. Vaelsin äskettäin katselmuksen, vuosituotto näyttää kivunnut kohtuulliselle  %- tasolle ennen viimeistä hinnan nousua ( kukas se kissan hännän nostaa jos ei kissa ite). Tekemällä jatkuvaa aggressiivista myyntiä ja pitämällä metsässä alhaista pääomaa parhaassa arvokasvussa on tuottokin reilusti plussalla. Nopeuden merkitys on niin suuri, että sen hylkäys ja korvausta ei ole.

    Varoitus! Älä kokeile tätä tapaa metsässäsi se saattaa aiheuttaa hyvän tulon vanhanliiton ammattilaisellekin ja tuoda vapautta perheellesi!

    Puuki on myös herännyt ja hakemassa nopeutta tavallaan mutta tekee paljon tyhjää tamppausta. ”Kierrätysaukoista ja apuhehtaareista” olen luopunut se on pahin hallinnon luomus ja rosvous mitä on 70 vuotta toteutettu, eikä ketään olla asettamassa vastuuseen. Katso kuva; kumulatiivinen tappio, siinä se on, 60- 70 v kyykytys!

Esillä 10 vastausta, 3,101 - 3,110 (kaikkiaan 8,642)