› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,621 - 3,630 (kaikkiaan 8,642)
1 2 3 … 362 363 364 … 863 864 865

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Puuki 24.3.2022, 08:18

    Noin se taitaa olla  ja niinhän se onkin.

    Jo pelkästään rästiharvennusten määrä on n. 1 milj. ha ja niiden kuntoon laittaminen lisäisi puun määrää ehkä n. 40 milj. mottia yhteensä.   Pääosin ovat mä-kuitupuuta joten ko-kuidun puute ei siitä helpottaisi kovin paljon.  Mutta ko-kuitua voidaan korvata vaihtamalla koivusellun valmistusta  sullipuun keittoon ja hankkia lehtipuuta   muualtakin  lisätarpeen mukaan.

    Kurki Kurki 24.3.2022, 09:29

    Erkki Tompon kanssa samaa mieltä.

    Sellaisista maista, joidenka metsien hiilivaranto ei kasva kuten Venäjän, puun tuonti pitäisikin lopettaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.3.2022, 09:40

    http://www.upmmetsa.fi/tietoa-ja-tapahtumia/artikkelit/metsanomistajan-tietopaketti-hiilensidonnasta/

    Puuki 24.3.2022, 09:48

    Metsän hiilitaseeseen kuuluu laajemmassa mittakaavassa katsottuna myös puuperäisten tuotteiden kompensaatiovaikutukset (ja puutuotteiden pitkäaikaiset hiilivarastot).  Ne puuttuu Umpin muuten kattavasta tietopaketista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.3.2022, 10:23

    Itse kiinnitin huomiota siihen että UPM:n paketissa myönnettiin avohakkuun ja maanmuokkauksen aiheuttama maaperän hiilipäästö. Jos katsotaan kokonaisuutta eli jaksollisen metsän parempaa kasvua verrattuna jatkuvapeitteiseen, pitkän ajan hiilitase on jaksollisessa parempi, siis oletettavasti myös maaperässä. Avohakkuun aikaansaama ylimääräinen karikesyöte maaperään hakattavien puiden latvusten muodossa aiheuttanee sen, että edes lyhyellä aikavälillä maaperä ei ole uudistusvaiheessa useimmiten hiilen lähde vaan nielu.

    Kurki Kurki 24.3.2022, 10:53

    AJ: Avohakkuun aikaansaama ylimääräinen karikesyöte maaperään hakattavien puiden latvusten muodossa aiheuttanee sen, että edes lyhyellä aikavälillä maaperä ei ole uudistusvaiheessa useimmiten hiilen lähde vaan nielu.

    Karikkeista hakkuutähdet mukana Tilastokeskuksen mukaan tuli 2018 kivennäismailla -9,0  Mtn CO2-nielua ja turvemailta CO2-päästöjä +4,3 Mtn ( summattu karikenielut ja maapäästöt) ja CH4+N20-päästöjä +2,5 Mekv-tn eli maapohjat kokonaisuutena olivat nielu -2,2 Mekv-tn. Nuokin orgaanisten maiden CO2-päästöt ovat tippuneen 1/3 30 vuodessa, mikä on merkittävää. Olisiko näin että, koska hakkuiden karikesyöte ei ole vähentynyt, niin ojitusalueiden vanhetessa maapäästöt ovat sitten vähentyneet.

    Lisäksi laskelmista puuttuu metaanipäästöjen loppuminen 6 milj.ha kuivatuilta suo-ojitusalueilta, josta tulee  n. -18 Mekv-tn nielu.

    On turhaa tuijottaa metsää kasvavien ojitettujen turvemaiden päästöjä. Ojitetuilla turvemailla voi uudisojittaa (oja vanhojen ojien väliin) ja kunnostusojittaa, että metsien kasvu pysyy hyvällä tasolla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 24.3.2022, 10:55

    Lisähakkuiden vastustajat hyökkäsivät heti kommentoimaan. Itse koetan piipittää siellä välissä.

    ”Hyvä puheenvuoro.

    Jos metsänhoidosta ei huolehdita ja metsätalouden käytössä olevan pinta-alan määrä vähenee paljon biodiversiteettistrategian suojelutavoitteiden toteuttamisen vuoksi, jossain vaiheessa teollisuus kohtaa puupulan eikä enää voi laajentua maassamme. Silloin liiketuloksen kasvattamisen keinoksi jää enää jalostusarvon nosto.

    Vaihtoehtona olisi metsien kasvun nosto jäljelle jäävällä pinta-alalla, joutomaiden metsittäminen ynnä muut kasvua lisäävät keinot. Puuraaka-aineen vuosia jatkunut halpuuttaminen (pl. kuusitukki) ei kuitenkaan innosta hyvään metsänhoitoon. Metsäsijoittajat laskevat, että heidän korkovaatimuksensa ei täyty ja siirtyvät jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen. Tämä sopii kyllä joillekin erityiskohteille ja erirakenteisille turvemaille, mutta ei yleismenetelmäksi.

    Jatkuvapeitteisyyteen siirtyminen voisi johtaa metsien kasvun vähenemiseen jopa 50 prosentilla verrattuna nykytasoon. Tässä oletan että maanmuokkaus, jalostettu siemen ja sekametsäisyys parantavat kasvua yhteensä vähintään 25 prosenttia, ja vastaavasti kuusettumista lisävä jatkuvapeitteisyys alentaisi kasvua saman 25 prosenttia nykytasosta.”

    Petkeles Petkeles 24.3.2022, 11:06

    Aikamoisia kauhuskenaarioita. Toisessa teollisuus parantaa jalostusarvoa ja toisessa sijoittaja tekee yksityistaloudellisesti rationaalisia päätöksiä.

    Kurki Kurki 24.3.2022, 11:17

    Aikamoisia kauhuskenaarioita.

    Sitä ollaan yhtä eristyksissä kuin Putin.

    Kurki Kurki 24.3.2022, 12:23

    https://www.upmmetsa.fi/tietoa-ja-tapahtumia/artikkelit/metsanomistajan-tietopaketti-hiilensidonnasta/

    Linkistä:    Puu voi toimia pitkään hiilivarastona, kuten puurakentamisessa. Puisen talon rakenteissa hiili säilyy parhaimmillaan satoja vuosia.Lyhytaikaisia hiilivarastoja taas ovat vaikkapa maitotölkit ja paperituotteet.

    Metaanin lyhytaikainen (alle 20 vuotta) ekv-kerroin on 72 ja pikäaikaikainen (100v) 34 ja puoliintumisaika n.10 v.

    Tuosta voisi vetää johtopäätöksen rakentamiseen menevän puutavaran hiilinielusta, jonka puoliintumisaika on n. 35 vuotta..

    Otetaan esimerkki,  jos Suomen sahatavarasta puolet 5 milj.m3 oli mennyt pitkäaikaiseen käyttöön eli rakennuksiin 70 vuoden ajan, niin tuo joka vuotuinen uusi 5 milj.m3:n erä pitäisi kertoa  3:lla (vert metaani) eli joka vuotuinen uusi puutavaran CO2-nielu olisi 0,73*3*= 5= -11 Mtn ja siitä sitten vähennettäisiin 70 vuoden päästä vapautuva CO2-päästö eli 0,73*5= +3,65 Mtn.

    Näin laskien esimerkin pitempiaikaisen puutavaran 5 milj.m3  hiilinielu pitäisi olla joka vuosi sen jälkeen, kun 70 vuotta on kulunut, = -11+3,65= -7,35  Mtn.

    Vuodelle 2018 tilastokeskus on laskenut pitempiaikaisista puutuotteista CO2-nielua vain -4,4 Mtn.

Esillä 10 vastausta, 3,621 - 3,630 (kaikkiaan 8,642)
1 2 3 … 362 363 364 … 863 864 865