Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,801 - 3,810 (kaikkiaan 8,642)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Tomperi

    Miksi systemaattista virhettä ei voi olla relaskooppimittauksessa?  Eikös se ole kuitenkin arviota, ei mittausta?

    Puuki

    Miten se VMI olisi jossain vaiheessa muutettu  relaskooppikoealoihin perustuvaksi, kun on tehty vuosikymmeniä ihan eri lailla ja paljon  tarkemmilla menetelmillä ?  Käytössä on pysyviä ja muutuvia koealoja ja mittaukset tehdään koealoilta mittaamalla eikä arvioimalla .

    Tuosta käpysadon kasvun vaikutuksesta ei ole sen tarkempaa tietoa mutta selviäisi ehkä suht. helposti, kun leikoista mittaisi kasvuja hyvinä siemenvuosina ja vertasi huonompiin ja vertaisi niitä myös muihin kasvutekijöihin ko. aikana. Onhan se melko varmmaa ihan mutullakin , että jos puu on käpyjä täynnä ja kävyt siemeniä täynnä, niin kasvupanoksia on siihen mennyt ja se on jostain muusta kasvusta pois.

    Tomperi

    Vuosittainen lämpösumma ja sen lämpösumman ajoittuminen näkyy kasvussa, osuuko esim lämpöaalto keväälle vai loppukesään.  Eihän muuten voitaisi ajoittaa puiden ikää, joita löytyy rakennuksista tai järvien pohjista, vuosirenkaiden paksuuden vaihtelun avulla ellei vuosittaista vaihtelua olisi. SE on oikein oma tieteenalnsa.  Muut iänmääritysmenetelmät ovat ns hankalampia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sen verran tarkennan, että relaskooppi- tai koealaotanta liittyy vain koepuiden valintaan pysyvillä koealoilla. Koepuista mitataan sitten useita tunnuksia tarkasti. Metsänmittauksessa on useita virhelähteitä kun koskaan ei mitata kaikkia puita vaan otos koepuita isosta joukosta. Kasvun mittaaminen lienee siis muuttunut siten että kasvu lasketaan pysyvien koealojen koepuiden koon muuttumisena kahden ajankohdan välillä eikä enää kairaamalla lustoja.

    Tomperi

    Noh sillonhan jo pelkästään puiden valinnassa voi tapahtua systemaattista virhettä valitessa koepuita…. mitataanko tarkastusmittauksin onko ko puu oikein valittu koepuuksi?

    Tomperi

    Liekö kukaan tehnyt opinnäytetyötä metsien inventoinnista kautta aikain?

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    On ainakin kaksi kirjaa:

    Valtakunnan metsien inventoinnit: Suomen metsiä mittaamassa

    Taksaattorien taipaleelta: sata ja yksi vuotta suomalaista metsänarviointia

    Tomperi

    Käyköhän noista kirjoista ilmi mittausmenetelmä ja otannat yksilökohtaisesti?

    Täytynee tutstua, se jossa joku ehdotti jotain kirjaa aikaisemmin luettavaksi, ei löytynyty selkeää vastausta, heikkeneekö kasvu harvennushakkuun vaikutuksesta vai ei….

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Miksi Tomperi harvennushakkuun vaikutus kasvuun on tärkeä kysymys? Mehän kasvatamme euroja emmekä kuutiometrejä. Paljon tärkeämpi kysymys on se josta Kaapo puhuu hömppäketjussaan eli vihreän latvuksen määrä: se määrää yhden puun kasvun. Kun harvennuksessa poistetaan puita, vihreän (ja kasvunkin) kokonaismäärä aluksi vähenee mutta palautuu sitten entiselle tasolle kuin puiden latvukset laajenevat.

    Puuki

    Kasvun heikkeneminen riippuu monesta eri tekijästä. Mm. puulajista, kasvupaikasta, metsän iästä , tiheydestä , harvennusvoimakkuudesta , jne.  Huonoin lopputulos tulee yleensä lopulta ,jos metsä jätetään kokonaan hoitamatta.   Alussa voi näyttää hyvältä (paljon biomassaa) mutta sitten käy kuten jos pakkasella k u see omiin housuihinsa.

    Joskus ei kok.kasvukaan heikkene vaan paranee entisestä (esim. varovainen yläharvennus hoidetussa kuusikossa).

Esillä 10 vastausta, 3,801 - 3,810 (kaikkiaan 8,642)