Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,841 - 3,850 (kaikkiaan 8,843)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Timppa Timppa

    Ainakin yksi vistini jäi julkaisematta.  Kirjoitin, että pitää lisätä hakkuita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Joskus niitä tulee monta kommenttia kerralla paljon myöhemmin, voi olla välillä ruuhkaa moderaattoreilla.

    Tomperi

    Juu ei kannata olla huolissaan hiilensidonnasta, päästöt , päästötpä hyvinkin on se merkittävä asia.  Mielenkiinnolla seuraan että onkohan A.Jalkasesa politikon ainesta, miten ja kuinka hyvin kääntää takkinsa tässä hiilinielu asiassa.

     

    Puuki

    Soimakallion propagandalta haiskahtavassa tutkimuksessa ei 450 kohteesta kelpuutettu kuin 10 % lopputuloksen kannalta sopivaksi mukaan otettavaksi.

    Pääasia kun on etukäteen sovittu lopputulos ja sitten muut ”palikat” asettuu sen mukaan sopiviksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Miten päin minun Tomperin mielestä pitäisi hiilinieluasiassa takki laittaa eli olenko väärässä ja missä kohtaa?

    Tomperi

    Kahdedsda asiassa, hiilinielu ja lisäksi ainakin siinä väitteessä että metsänhakkuu ei pienennä kasvua ja sitä kautta hiilinielua.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos Tomperi ajattelet mitä Suomen metsissä on tapahtunut viimeisen 70 vuoden aikana eli metsät on nuorennettu, lisäsivätkö vai pienensivätkö mielestäsi hakkuut hiilinielua kun katsotaan taaksepäin? Lähtötilanne siis Suomen metsät vuonna 1952.

    Alkutilanne ja aikajänne ovat ratkaisevia: millä aikavälillä hiilinielua tarkastellaan ja mikä on metsien ikärakenne kun aloitetaan. Nyt metsämme ovat pääosin ikärakenteeltaan nuoria nopean kasvun vaiheessa olevia. Nyt pitää huolehtia tarpeellisista harvennushakkuista, vaikka ne lyhyellä aikavälillä vähentävät kasvua ja hiilinielua, koska harvennuksessa otetaan pois kasvavia puita eikä kuolleita puita. Uudistushakkuita voidaan lykätä turvallisimmin männiköissä. Kuusikoissa ja koivikoissa kovin pitkää pitkitystä ei voi suositella tuho- ja lahoherkkyyden vuoksi.

    Summaten: hakkuut yleensä pienentävät hiilinielua lyhyellä aikavälillä mutta lisäävät sitä pitkällä aikavälillä, mutta lopputulos mihin päädytään riippuu paljon alkutilanteesta.

    Tomperi

    ….  juuu ei tarvii olla samaa mieltä minun….. sen ymmärrän että suot ovat hiilinieluja mutta myös metaanin lähteitä samalla,  jos metsäojitukset ois jätetty tekemättä hiilen kertymä ois suurempi maaperään

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Osa metsäojituksista oli turhia se on selvä: kasvu ei elpynyt toivotulla tavalla.

    Puuki

    N. 600 000 ha ojitetuilla soilla ei kasvu elpynyt toivotulla tavalla.  Suurimmalla osalla (n. 4milj. ha?) kasvu kuitenkin elpyi, jossain yli odotustenkin.  Hiilitaseeseen puun lisäkasvulla on iso merkitys.

    Muutamassa vuosikymmenessä metsien vuosikasvu on lisääntynyt 60- 70 milj. motista n. 105-108  milj. mottiin. Arviolta vähintään  1/3-osa  siitä lisäkasvusta on ollut turvemaiden ojitusten ansiota.  Metaanin lähteeksi turvemaa päätyy, jos pohjavesipinta nousee liiaksi, kun ojat tukitaan tai kasvaa umpeen ja puuston kasvu hyytyy.  Vesistöhaittojakin on ojituksista ollut mutta niitä osataan nykyään jo ehkäistä melko hyvin.

    Kasvattaa ne harvennushakkuut viiveellä hiilivarastojakin , kun sahapuuta tulee enemmän.

Esillä 10 vastausta, 3,841 - 3,850 (kaikkiaan 8,843)