› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 3,901 - 3,910 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 390 391 392 … 855 856 857

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Timppa 16.7.2022, 19:04

    Luulen monen tutkijan olevan vähän sitä mieltä, että olisi parempi monimuotoisuuden kannalta jos vaikka 30% avohakatuista olisi sittenkin vanhaa metsää. Eikä vielä silloinkaan vanhan metsän määrä vaarantaisi monimuotoisuutta.

    Eipä tietenkään, mutta metsällä on muitakin funktioita.  Tarjota maaseudun väestölle työpaikkoja,  tu0ttaa kansantuloa.  Hyödyllisistä tuotteista puhumattakaan.

    Historiasta tiedämme, että eteläisen Suomen ,metsät on hakattu moneen kertaan, mutta siitä huolimatta ne ovat niin monimuotoisia,  että hakkuista pidetään kauheaa porua.  Tilastollisesti tarkasteltuna siis hyvin pieni vanhojen metsien osuus on riittänyt ylläpitämään tarvittavaa monimuotoisuutta.  Tuo 30 % on vedetty hatusta kuin taikurin kani niiden toimesta, jotka eivät omista metsää tai ole vastuussa mistään  talousasioista.  Epäilisin, että suurin syy on kateellisuus metsänomistajia kohtaan.

    Rane 16.7.2022, 19:55

    ”Luulen monen tutkijan olevan vähän sitä mieltä…”

    Gruppa Revanovitsin vakaa kanta?

    Tolopainen Tolopainen 16.7.2022, 20:37

    Suomessa metsät on hakattu aukoiksi useita kertoja. Ei aukot ole puuttomiksi jääneet. Suhteellisesti eniten hakkuita oli sotien jälkeen, kun sotakorvaukset piti maksaa. Silloin pätevistä luonnonsuojelijoista on ollut kova pula.

    Petkeles Petkeles 16.7.2022, 20:50

    Osalla keskustelijoista voi olla päättelyn premisseissä tarkistamisen varaa.

    aegolius aegolius 16.7.2022, 21:15

    >Osalla keskustelijoista voi olla päättelyn premisseissä tarkistamisen varaa.

    Ja osa ei kykene edes alkeelliseen päättelyyn.

    Rane 16.7.2022, 22:47

    ”Mikä tulee olemaan kuusimetsienkin kohtalo jo yhdenkin kiertoajan näkövinkkelistä – mene ja tiedä. Huolestuttavia merkkejä on jo nyt näkyvissä.”   -Joten Suomen metsätalouden pitää siirtyä jatkuvaan kasvatukseen.

    Hyvä esimerkki premisseistä joissa olisi tarkistamisen varaa?

    Rane 17.7.2022, 09:04

    Epäselvistä premisseistä vielä.Ohisalo(vihreät) aikoo laittaa metsien hakkaamisen aukoksi pellon,rakennusten,tuulimyllyjen,sähkölinjojen,yms tekoa varten maksulliseksi.Sinänsähän tämä ei ole uutta pellonraivauksen osalta,maksuja ja kieltoja oli jo  30 vuotta sitten.Mutta peruste vaikuttaa sekavalta.Eli tässä ilmeisesti sakotetaan hiilinielun pienenemisestä.Elikä metsän kasvun pienenemisestä.Onko nyt jossain(milloin?)päätetty että metsänomistajan metsän kasvu on valtion omaisuutta?Jonka pienentämisestä pitäisi maksaa sakkoja?

    Mites jos esim. suojelee metsänsä tai ryhtyy harjoittamaan jatkuvaa kasvatusta? Kumpikin vääjäämättä tulee alentamaan metsien kasvua.Metsätien rakentaminen alentaa kasvua mutta pitkällä tähtäimellä lisää sitä kun metsää hoidetaan tehokkaammin.

    Pitäisikö valtion perustaessaan uusia suojelualueita kompensoida niitä ottamalla vähäarvoisempia suojelualueita uudelleen metsätalouden käyttöön?

    Tomperi 17.7.2022, 09:12

    ”Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi?”  Tää epäily, kysymyksellinen jahkailu on aika tavalla jälkijättöinen. Suomen puuston hiilen on kaapannut selluteollisuus, jos asiaa tarkastellaan myyjän näkökulmasta, metsänomistajan näkökulmasta, jos tarkastellaan myös metsän kasvatuksen kustannusrakenteen näkökulmasta, ja Suomen valtio rahallisesti lisäksi tukee avokätisesti tätä kaappausta.

     

    Kurki Kurki 20.7.2022, 09:09

    Ränskälänkorpi tutkimuskohteena.

    https://yle.fi/uutiset/3-12541209

    Avohakkuussa ongelmaksi tulevat metaanipäästöt, kun hakkuun jälkeen vedenpinta nousee hyvin voimakkaasti. Pintakerroksessa elävät bakteerit eivät enää pysty hajottamaan metaania. Metaani on 25-kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

    https://yle.fi/uutiset/3-12541209

    Suomessa luotiin valtava ongelma, jonka korjaamiseen menee vuosisatoja: soista tehtiin metsää vuosia, koska sen ilmastovaikutuksia ei tajuttu

    Eikö näitä turvemaiden ojitusalueiden päästöjä pitäisi verrata  sen luonnontilaisen suon tilanteeseen, sillä eihän nekään ole päästöttömiä.

    Ränskälänkorpi ojat tukittuna olisi valtava metaanipäästö. Linkissä annetaan metaanille 25 kertainen ekv-kerroin. Lyhytaikaisen (20 vuotta) metaanipäästön ekv-kerroin n. 70 Wikin mukaan. Juuri tällainenhan tilanne olisi aina ennallistamisen 20 ensimmäisen vuoden aikana.

    Eli ojitetun Ränskälänkorven maapäästöjä pitää verrata sen ojittamattomaan tilanteeseen, onko se yhtään parempi tilanne päästöjen kannalta kuin nykyinen metsien kasvattaminen.

    Paavo Ojanen näkyy laittavan jätä hattuun jk-kasvatuksen kannattajille, että onko sekään parempi, jos metsänkasvu jää sitten pienemmäksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.7.2022, 09:15

    Ranella hyviä kysymyksiä joihin ei ole vastauksia. Tavoitteena tuossa aloitteessa on kuitenkin metsäalan pienenemisestä sakottaminen, koska metsäkadosta lasketaan isot päästöt päästölaskennassa. Sinänsä tuo ei ole meidän metsänomistajien ongelma, vaan metsän hävittäminen tulisi rakentajien maksettavaksi.

    YLE:n Räyskälänkorpi-juttu oli vähän sekavasti kirjoitettu, mikä ei ole ihme kun peruskäsitteet ovat toimittajille vaikeita ymmärtää. Kuivasta suosta tulee siis hiili- ja typpioksiduulipäästöjä ja märästä metaania. Luonnonsoita ei tässä huomioida, kun yritetään suitsia ojitettujen soiden päästöjä.

    Sitä en ymmärrä miksi karut suotkin piti vetää mukaan juttuun: nehän on usein järkevintä jättää itsekseen ennallistumaan eikä tehdä niille mitään. Rehevien soiden ja viljeltyjen turvemaiden päästöissä on tarpeeksi pähkäiltävää. ”Soiden ennallistamisessa karuilla mailla Tuittila näkee hyvän mahdollisuuden lisätä hiilensidontaa.” Tuittila tarkoittaa varmaan tässä hiilen sidonnalla sen varastoitumista turpeeseen. (Huono termi tuo hiilen sidonta, toinen mitä en suosi on hiilitase. Hiilinielu ja -varasto ovat selkeämpiä.)

    Perusasia kuitenkin olisi jos pohjaveden pinnan vaihteluita pystyttäisiin  hallitsemaan joko puuston avulla (ts. hakkuin) tai ojaverkoston kuivatusvaikutusta säätämällä. Jos alue uhkaa mennä liian kuivaksi sitten voi tehdä avohakkuun tai laittaa ojaan padon. Jos taas uhkaa mennä liian märäksi, sitten tehdään varovaisia poimintahakkuita ja parannetaan ojaverkostoa. Näiden alueiden ojituksiin on laitettu paljon rahaa ja niistä olisi saatavissa vielä hyvät kasvut tuhkalannoituksin, jos vesitalous saadaan kuntoon.

Esillä 10 vastausta, 3,901 - 3,910 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 390 391 392 … 855 856 857