Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 5,791 - 5,800 (kaikkiaan 6,862)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • MaalaisSeppo

    Yksipuoleistahan tämä ilmastonmuutoksen ”torjunnan” painottuminen on täällä Suomessa. Etenkin pääkaupunpimediassa  tapetilla on lähinnä metsät, joiden käyttöön kuitenkin perustuu elinkeino, joka perustuu ilmakehän hiilen sidontaan ja ko tuotteiden käyttöön ihmisten hyväksi. Nyt tätä hiilipumppua pidetään suurimpana syntisenä.

    Metsien hakkuiden lopettaminen tietysti parantaisi melko nopeasti Suomen hiilitasetta. Tämä kasvukausi on kuitenkin jo taputeltu, eli tältä vuodelta peli on metsien osalta menetetty.

    Suomen hiilipäästöt ovat suurimmillaan talvisaikaan ja hiilen sidonta kesäkaudella. Nopein tapa parantaa hiilitasettamme olisi rajoittaa tai kieltää fossiilisten energialähteiden käyttö näin lämmityskauden alussa. Tätä ei haluta, helpompi on syyllistää keskimäärin pienempituloisia, hiilipumppua pyörittäviä metsänomistajia ja orjuuttaa heidät jatkamaan ko työtä ilmaiseksi.

    Muutama vuosikymmen sitten syyllistettiin sotaveteraaneja sanonnalla ” mitäs menitte rintamalle”. Nyt kohteena ovat metsänomistajat sanonnalla ” mitäs hoiditte metsiänne”.

    A.Jalkanen

    Ei Hesarin artikkelin tarkoitus kai ole lopettaa hakkuita. Se on enempi akateemista keskustelua metsien merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Olisin sillä kannalla, että EU-maiden tulisi voida käyttää metsiään vapaasti. On vähän pakkokin käyttää kun metsätuhot laajenevat. Politiikassa pitäisi suosia enemmän nielujen lisäämistä metsittämällä kuin olemassaolevien nielujen säästämistä ja kakun jakamista. Suomi ja EU ovat liian pieniä yksiköitä ilmasto-ongelman hoitamiseen. Olisiko tämä sitten Taalaksen linja ehkä.

    Kurki

    https://www.hs.fi/tiede/art-2000009818775.html

    Jarmo Häkkä linkissä: ””Koska sienissä ei ole lehtivihreää, ne eivät sido ilmasta hiilidioksiidia. Siten ne eivät voi kasvattaa metsän sitoman hiilen määrää.””

    Puut luovuttavat sienirihmastolle kyllä hiiltä hiilihydraatteina ja sienirihmasto sitten  kasvaessaan varastoi hiiltä ja vapauttaa hegityksessään osan hiilestä. Sienirihmasto on vähän niin kuin eläimet. Mitään elävää organismia ei ole olemassa ilman hiiltä, jota sienirihmastonkin kuivapainosta on puolet.

    Kurki

    https://www.hs.fi/tiede/art-2000009818775.html

    Aika mielenkiintoista.

    Linkin kaikki kommentit hävinneet.

    Näkyvät nyt palautuneen.

    A.Jalkanen

    Periaatteessa kaikki metsän biomassa on peräisin yhteyttävistä kasveista ja sienet vain kierrättävät sitä. Jäkäläbiomassa on poikkeus, en tiedä onko muita poikkeuksia. Lieneekö kukaan laskenut, paljonko maajäkälien ja lupon väheneminen Lapista on vähentänyt hiilen varastoitumista metsiin ja tuntureille?

    Artikkelissa mainittu tiedejulkaisu on mielenkiintoinen ja perehtymisen arvoinen. Kuinka paljon sieniä ymppäämällä saataisiin lisää syötäviä sieniä? Ilmeisesti parhaissa tapauksissa tuhansia kiloja hehtaarille. (Fig. 1 Afforestation rate. Outo luku tuo 1,4 miljoonaa hehtaaria Ruotsiin, ehkä virhe? Missä ajassa? Tuo englannin kielen sana afforestation tarkoittaa ymmärtääkseni metsäpinta-alan kasvua metsityksen ja luontaisen metsänrajan siirtymisen vuoksi, ei siis metsän uudistamista avohakkuun jälkeen, eng. reforestation.)

    Tämmöst kommenttia tarjosin sinne.

    ”On olemassa kahdenlaisia sieniä: hajottajia ja sienijuurisieniä. Molemmat kasvattavat maahan rihmastoja. Hajottajasienet saavat hiilensä hajottamastaan biomassasta. Symbionttiset sienet saavat symbioosin toiselta osapuolelta puulta käyttöönsä sen yhteyttämiä hiilihydraatteja. Sienen läsnäollessa puun juuriin muodostuu ns. sienijuuri eli mykorritsa. Puunkin kannalta sienijuuri on hyödyllinen, koska se lisää juuriston pinta-alaa.

    Periaatteessa mitä enemmän metsässä on mykorritsoja ja sienirihmastoja, sitä enemmän maassa on hiiltä varastoituneena. Sienirihmastojen ja mykorritsojen uusiutuminen on kuitenkin nopeaa, eli niitä syntyy ja häviää koko ajan. Voisi ajatella että mykorritsasienten nettovaikutus on maaperän nettohiilivarastoa lisäävä, ja hajottajasienten vaikutus on kierrättävä, eli kasvien yhteyttämän biomassan hiili vain muuttuu eri muotoon?

    Taimet kasvavat taimitarhoilla hyvissä oloissa istutuskokoon kyllä ilman mykorritsojakin, mutta maastossa istutuksen jälkeen kehittyvä sienisymbioosi parantaa taimen eloonjääntiä ja kasvua. Siksi on tehty kokeiluja, joissa istutustainten mukaan on ympätty valmiiksi sienijuurisientä, mutta vaihtelevin tuloksin, eli maastossa mukaan ympätty sienijuuri saattaa korvautua jollain toisella lajilla.

    Artikkelissa mainitussa tiedeartikkelissa päähuomio oli ilmeisesti metsättömien alueiden metsityksessä, jossa sienten ymppäys on luultavasti hyödyllistä. Metsäsienet ovat vähän tuotantopanoksia vaativa terveellisen ruuan tuotantomuoto, kuten meillä Suomessa jo vanhastaan on tiedetty.”

    mehtäukko

    ”…Suomalaistaimikon siirtyminen nieluksi voisi siis tapahtua arviolta 10–15 ikävuoden välillä. Tämä olisi aiemmin kuin julkisuudessa tiuhaan käytetyt, mallinnuksiin perustuvat arviot, joiden mukaan suomalaistaimikoilta menisi avohakkuun jälkeen 20 vuotta kehittyä päästölähteistä hiilinieluksi. Kyseinen avohakkuuta koskeva aika-arvio löytyy esimerkiksi Suomen Luontopaneelin viime vuonna koostamasta raportista….” uutiset ja plokit -osastolta.

    Siellä siis kynäpenalistien raportit ja mallinnusten arviot saa vetää vessanpöntöstä tunkiolle. Onko hätäisen väärän ”tiedon” syöttäminen eu:lle mitenkäkin vinksauttanut tänne lennätetyt komissaarin ukaasit?

    Nostokoukku

    Taimikko siirtyy hiilinieluksi keskimäärin 12-17 vuoden iässä.

    A.Jalkanen

    Kasvihuonekaasujen inventaario perustuu pääosin mittauksiin eikä niin paljon oletuksiin. Onneksi.

    Nostokoukku

    Olen mitannut taimikoiden päästöt yhtä luotettavasti kuin muutkin toimijat.

    A.Jalkanen

    Nostokoukku ?. Kommenttini oli enemmänkin mehtäukolle joka on huolissaan vinksahtaneista laskelmista EU-komissiolle. Mallinnuksiakin on pakko käyttää apuna niissä osioissa joista päästöjä ei voida suoraan mitata. Ei ole olennaista muuttuuko taimikko 10 vai 20 vuoden kohdalla vaan olennaista on metsäkuvion ja metsäalueen hiilitase pitkällä aikavälillä. Olennaista on myös se mitä tavoitellaan, hiilen varastointia vai hiilen nielua, molempia kun ei voida maksimoida yhtä aikaa.

    Suurin epävarmuus liittynee tällä hetkellä maatalouden turvemaiden päästöihin. Erä on suuri. Meidän peltomaista mitatut kertoimet turpeen hajoamiselle kai edelleen puuttuvat. Jos käytetään IPCC:n ohjeiden turvemaiden oletuskertoimia, mennään väkisinkin jonkin verran pieleen, todennäköisesti yliarvion puolelle. Maaperäpäästöjen epävarmuudet ovat niin suuret, että maankäytön perusteella ei tulisi mitään sakkomaksuja EU_maille määrätä.

Esillä 10 vastausta, 5,791 - 5,800 (kaikkiaan 6,862)