Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,361 - 6,370 (kaikkiaan 6,476)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • emeritus

    Puulla ei ole onnistuttu korvaamaan mitään fossiilista, ainakaan merkittäviä määriä.

    Jos kaikki tavarat pakattaisiin muoviin ja kaikki tulosteet tehtäisiin muoviin, niin fossiiliset päästöt olisivat aika lailla suuremmat. Globaalit puun hakkuut sisältävät noin 800 milj. tonnia hiiltä ja globaalit hiilipäästöt ovat n. 10 000 milj. tonnia. Hakkuut siis n. 8 % päästöistä. Onko se paljon vai vähän, riippuu tietysti siitäkin, kuinka paljon fossiilisia päästöjä olisi ollut enemmän ilman hakkuita. Pakkauspuolella on arvioitu, että tonni puupakkaamista vähentää fossiilisia päästöjä 1-2 tonnia, mutta täysin kattavia tutkimuksia ei liene vielä.

    emeritus

    Vain fossiilsten CO2-päästöt lämmittää nykyistä ilmastoa, sillä niiden hiiltä ei ole otettu tästä nykyisen ilmaston ilmasta.

    Kaikki hiili ilmakehässä lämmittää, ja yhtä paljon riippumatta siitä, mistä hiili on peräisin. Sillä, onko hiili otettu puuhun 10 vai 100 vuotta sitten, ei ole mitään merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta. Mennyt on mennyttä, ainoastaan tulevaisuudella on merkitystä.

    Rane

    ”Kaikki hiili ilmakehässä lämmittää, ja yhtä paljon riippumatta siitä, mistä hiili on peräisin.”

    Höpö höpö.Tämä on taas sitä vihreiden logiikkaa jonka on jo luultu loppuneen.Jos se hiili kaivetaan maan alta ja poltetaan ilmakehään niin sitä ei enää saa takaisin maan alle varastoon.Sille pitäisi keksiä joku sitomiskeino(ei ole).Jos kaadat puun ja poltat sen ,tilalle kasvaa uusi puu joka sitoo se hiilidioksidin.Pelkkää puuta polttamalla ei ilmastonmuutosta olisi koskaan saatu aikaiseksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    koko Suomen tasolla nykyään hiilivarasto ei lisäänny hakkaamalla lisää

    Juuri siksi Ilmastopaneelikin päätyi esittämään, että hakkuiden määrää ei meillä pitäisi muuttaa suuresti suuntaan eikä toiseen. Lyhyellä (vuosien) aikavälillä hakkuiden vähentäminen lisäisi hiilinielua kun metsien puustopääoma kasvaisi, ja pitkällä (vuosikymmenten) aikavälillä vähentäisi kun metsien ikärakenne vanhenisi.

    Kasvun kannalta ratkaiseva lienee vihermassan määrä eikä puustopääoma. Metsässä voidaan kasvattaa iso määrä pieniä runkoja tai pieni määrä isoja runkoja, kunhan viherhiukkasia on sama määrä.

    Mutta voidaan tehdä ajatuskoe, jossa planeetta Maan kaikki metsät hakataan samanaikaisesti matalaksi, ja saatu puuraaka-aine käytetään tuotteisiin ja energiaan. Kaikki metsät ovat samanaikaisesti taimikoita ja hiilinielut ovat pienet. Ilmakehään purkautui kerralla suuri määrä hiiltä ja jonkin verran fossiilipäästöjä jäi toteutumatta. Saldo on ilmastonmuutoksen kannalta siis kovasti miinuksella. Miinus jatkuu maaperän päästöinä niin kauan kunnes uuden metsän kariketuotanto on suurempi kuin karikkeen hajotus.

    Globaaleista hiiliasioista kannattaa aina muistaa julkaisu:

    Sustainable boreal forest management
    – challenges and opportunities for climate change mitigation

    mehtäukko

    emeritus…”joissa ajatellaan, että koska uusi metsä kasvaa nopeammin kuin vanha, hakkuu lisää metsän hiilen sidontaa. Samalla sivuutetaan kokonaan se, että hakkuu johtaa suureen hiilen päästöön ko. metsikössä…”   Mikäs siihen on sitten ratkaisu? Kestävässä metsätaloudessa uutta puuta kasvaa viereisillä kuvioilla moninverroin lisää sadonkorjuun aikaan ja samaisella kuviolla jo muutaman vuoden kuluttua. Kierto jatkuu ja on jatkuttava.

    ”..Kaikki hiili ilmakehässä lämmittää, ja yhtä paljon riippumatta siitä, mistä hiili on peräisin…” on ontuva vertaus.

    Kurki

    Noin tapahtuu niissä lukuisissa keskusteluissa, joissa ajatellaan, että koska uusi metsä kasvaa nopeammin kuin vanha, hakkuu lisää metsän hiilen sidontaa. Samalla sivuutetaan kokonaan se, että hakkuu johtaa suureen hiilen päästöön ko. metsikössä.

    Hakkuut lisää tietenkin hiilen sidontaan silloin, kun maapohjaa uudelle puusukupolvelle parannetaan kasvamaan paremmin. Kun kasvu nousee, niin samalla hiilensodontakin paranee. Tätähän Suomen metsissä on harjoitettu jo viime sodista lähtien hyvin tuloksin. Muun muassa Mera-ohjelma oli tällainen. Nykyään metsiä uudistetaan muokkaamalla maapohja, laittamalla vesitalous kuntoon, jalostetut taimet istutetaan ja taimikoiden hoito päälle odottamaan ensiharvennusta.

     

    emeritus

    ””Kaikki hiili ilmakehässä lämmittää, ja yhtä paljon riippumatta siitä, mistä hiili on peräisin.”

    Höpö höpö.Tämä on taas sitä vihreiden logiikkaa jonka on jo luultu loppuneen.”

    Riippuu näkökulmasta. On fysikaalinen fakta, että kaikki CO2-molekyylit ovat samanlaisia ja sekoittuvat ilmakehässä lähteestä riippumatta. Mutta metsillä on arvokas kyky sitoa takaisin hiiltä ilmakehästä, ja puutuotteita käyttämällä voidaan vähentää fossiilisia päästöjä.

    Nykyinen hiilinielulaskenta kansainvälisissä sopimuksissa on poliittinen ratkaisu eikä vastaa fysikaalista todellisuutta, kun esim. hiilidioksidi Suomessa hakatussa puussa lasketaan Suomen päästöksi, vaikka tosiasiassa muihin maihin viety puu(tuote) muuttuu hiilidioksidiksi Suomen ulkopuolella. Tämä on keskeinen syy nylyiseen poliittiseen ongelmaan Suomen hiilinieluissa.

    Scientist Scientist

    Näin on. Verrataan vaikka Norjan öljyyn joka lasketaan pääosin käyttäjämaan päästöksi. Ilmeisesti tästä syystä myös NASAn mittaukset pitävät Suomea hiilidioksidinieluna.

    Vaikka metsänkasvu ja hiilinielu on laskenut, Suomen metsien hiilivarasto ja puukuutiomäärä on kasvanut jonkin verran.

    Kurki

    Tämäpä oli yllättävä peruste. Kyllähän hyvä puiden kasvu on hiilensidonnan kannalta paras. Perusteistsa olisi voinut myös mainita taistelun soistumisen aiheuttamaa metsäkatoa vastaan. Siitä lasketaan nielua heti tässä tapauksessa 1 Mtn/4500ha*38 ha= 8,4 Ktonnin nielu.

    Kärkkäisen mukaan avosuo ojitettiin hiilensidonnan lisäämiseksi, ei puun tuottamisen. Hän viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan hiilensidonnan näkökulmasta karu ja vetinen suo on kannattavampaa metsittää kuin antaa sen olla.

    Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/iso-haloo-ojankaivuusta-pielavedella-voiko-lisaojia-perustella/#5dfaa1a5

    Reima Muristo

    Suomessa on aivan riittävästi Kärkkäisen suon kaltaisia yrityksiä metsittää suo. Lopputuloksena on kitukasvuinen risumännikkö. 60 vuoden kasvatuksen jälkeen 1 kuitu rungostaan mahdollista.
    Ikävintä asiassa on että pitävät Kärkkäistä jonakin asiantuntijana. Asiantuntija tunnustaa ojittaneensa ilman lupia tietäen että lupia ei tule.

Esillä 10 vastausta, 6,361 - 6,370 (kaikkiaan 6,476)