Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 6,611 - 6,620 (kaikkiaan 6,621)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen

    Vanhat metsät olisivat melko hyvä hiilivarasto, jos ei olisi niitä luonnonprosesseja eli tuhoja. Se hiili on kaikki poissa ilmakehästä. Suomen kokoisella alueella ei kuitenkaan kannata liikaa tuijottaa hiilivarastoihin, kun kansantaloutemme on riippuvainen metsäklusterista eikä EU palkitse hiilivarastojen ylläpidosta mitenkään. Hiilinieluja kannattaa jättää sen verran kuin on pakko, voimalinjoja on rakennettava sen verran kuin on pakko, ja suojelualueita on perustettava sen verran kuin on tarpeen.

    Kirjekaverimme TA pohtii hiilivarastoja Hesarissa:

    ”Parempi olisi vähentää hakkuita, koska niitä on tehty jo tähän mennessä hyvin paljon. En rupea noiden paneelien puolesta vastaamaan, mutta voi myös olla, että Suomessa vahvan metsätaloussektorin painostus on vaikuttanut niin, että ei ole realistista esittää sen vastaisesti hakkuiden merkittävää vähentämistä. Suojeltuja alueita on liian vähän, jotta se riittäisi luonnon tilan parantamiseen, ja hiilinieluja tarvittaisiin varmasti paljon enemmän kuin pelkkä hakkuiden kasvattamattomuus tuottaisi. Olen kyllä kuullut asiantuntijoiden esittävän myös hakkuiden vähentämisen tarvetta ilmastosyistä.

    Olisi tehottomampaa ilmastonmuutoksentorjuntaa, jos hetkellisiä hiilineiluja painotettaisiin enemmän kuin hiilivarastoja. Jos päästetään niiden hiilinielujen varastoihin tuottama hiili vapautumaan tietyin välein, kunnollisia hiilivarastoja ei pääse muodostumaan. Soiden tapauksessa tavoitteena tulisi olla hiilen sitoutuminen turpeeseen pysyvästi, metsien tapauksessa nykyisten sitoutumisaikojen tuntuva kasvattaminen.

    Paula-myrskyn kaatamien puiden hiilivarasto ei kuitenkaan ole kokonaan purkautunut ilmakehään, jos ne puut on jätetty paikoilleen, kuten suojelualueilla kuuluu tehdä. En pidä sitä niin isona ongelmana. Kyllä se hiili niissä lahopuissa säilyy, ja mitä niistä vähitellen vapautuu, uusi kasvava puusto kykenee varastoimaan niitä. Eri juttu olisi, jos ne rungot olisi viety pois esimerkiksi selluksi tai polttopuuksi, jolloin niiden hiili olisi vapautunut ilmakehään nopeammin.”

    MaalaisSeppo

    Suomen metsät ovat yhtäaikaa sekä hiilinielu että hiilivarasto. Tärkeintä on se, miten varasto ja sen elinvoimaisuus kehittyy.

    Vanhan metsän elinvoimaisuus hiipuu, eli kykyä sitoa hiiltä. Vanhaa hiiltä siinä on ehkä runsaasti. Ko metsän puut ovat todennäköisesti kuitenkin hiilen sidonnan kannalta perimältään huonompia kuin nykyisten nuorempien metsien puut. Valistunut arvaus on, että verraten nuorissa metsissä/ha on nykyään enemmän puuta (hiiltä) kuin vahoissa metsissä ja lisäksi hiilen sidontakin on tapissa.

    Hiilen sidonnan ja varaston kannalta olisi parempi, että metsiä uudistetaan vahemmasta päästä. Teollisuus kuitenkin rouskuttaa puuta omaan tahtiinsa. Nuorehkot metsät ovat paras hiilinielu ja – varasto. Nopeasti kasvavat lehtipuutkin voisivat olla hyvä vaihtoehto vanhoille kuusikoille.

    A.Jalkanen

    TA Hesarissa:

    ”Ei pidä mennä koko maailman taakse piiloon. Suomella ei ole valtaa koko maailmaan, ja Suomen on tehtävä oma osuutensa. Muiden maiden on taas tehtävä oma osuutensa. Se sanonta, että ”ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti” on oikein hyvä ohjenuora.

    Kyllä ympäristöjärjestöt pyrkivät vaikuttamaan koko maailmaan, mutta totta kai Suomi on osa tätä maailmaa. Ei ole perustetta, miksi juuri Suomi saisi pitää oman metsäpolitiikkansa, mutta muun maailman olisi sitä muutettava.”

    Meneekö miten pitkälle hatelikkoon tämä kommentti TA:lle?

    ”Ei se ole mielestäni piiloon menemistä, jos miettii realistisesti kuinka pieni osuus meidän metsämme ovat maailman metsistä ja miten pieni ilmastonmuutosvaikutus saavutetaan, jos meidän metsien käyttöä vähennetään reippaasti. Sen sijaan sillä saadaan kyllä selkeä negatiivinen kansantalousvaikutus. EU:ssa keskushallinto kepittää jäsenmaita hiilinielutavoitteillaan. Sen sijaan kannattaisi luoda kannusteita ja rahoitusmalleja metsien pinta-alan lisäämiseen ja niiden kasvun parantamiseen.

    Ei avohakkuu pura kerralla koko ekosysteemin hiilivarastoa ilmakehään. Usein on esitetty että maan päällä ja maan alla olevan hiilen suhde on noin 40/60, ja maan altahan ei avohakkuussa poistu hiiltä, ellei kantoja korjata. Pintakasvillisuus jää paikoilleen ja elpyy uuteen kasvuun nopeasti. Metsästä hakkuissa poistuva runkopuu on korkeintaan 60 prosenttia elävän puun kokonaisbiomassasta. Koko ekosysteemin hiilivaroista se voisi olla korkeintaan luokkaa neljännes (runkopuun osuus 0,6 x maanpäällinen osuus 0,4 = 0,24)? Latvusmassojen korjuun kanssa kolmannes?

    Optimoidaksemme metsien käyttöä Suomessa meidän pitää laskea kuinka paljon suojelumetsää tarvitaan luontokadon torjuntaan, kuinka paljon vielä tarvitaan voimalinjojen pohjiksi ja junaratojen alle ja kuinka paljon jää talousmetsiksi. Millainen näiden kasvu voisi olla tulevassa ilmastossa, huomioiden myös mahdolliset hiilinieluja lisäävät ja päästöjä vähentävät täsmätoimet. Näiden ja ilmastopolitiikan vaatimusten yhteisvaikutuksena saadaan metsäteollisuuden kasvun rajat.”

     

    Kurki

    Hyvä kommentti AJ:ltä.

    Minä säikäytin T.A:ta tuolla 40/60 kaiken hiilen huomioon ottamisella, jota nyt jankuttaa.

    A.Jalkanen

    Joo niinpä Kurki teit, joten hyödynnän nyt sitä… Kiitos palautteesta, tällä mennään!

    MaalaisSeppo

    Maksaako joku jotakin metsien hiilivarastosta ja otetaako se jotenkin huomioon, kun hiilen sidonnan kuluja tms jyvitetään jotenkin eri maille? Tietääkseni ei. Eli metsien hiilivarasto-ominaisuuksilla ei liene merkitystä. Kannattaa keskittyä hiilen sidontaan (hiilivaraston muutoksiin) ja sen optimointiin. Siinä ehkä eurojakin taitaa liikkua jossain vaiheessa taskusta toiseen.

    Perko

    Pysyvän hiilen varastoksi  Etelä-Koreassa ovat keksineet  timantin valmistuksen matalassa paineessa. .  Siinä ne hiilen vinkurat säilyy  kotvasen eivätkä ole  jatkuvasti haitaksi.    Timantit ovat ikuisia .

    A.Jalkanen

    Ei meille MS makseta hiilivarastoista ja vain hiilinielut huomioidaan EU-tantereilla. Ei myöskään ole hyötyä maksaa osalle metsänomistajista hakkuiden vähentämisestä jos niiden kokonaismäärä ei siitä maassamme vähene. Kannattaa sen sijaan maksaa kasvua lisäävistä tai päästöjä alentavista toimista kuten turvemaiden käsittelyn muuttamisesta.

    Juuri tuota MS yritän Amnellin kanssa diskuteerata. Hän on sillä kannalla että meidän kannattaa lisätä metsien hiilivarastoja mutta en tiedä kuinka paljon tai mikä olisi Luonnonsuojeluliiton mielestä riittävä alennus.

    Visakallo

    Turpeen energiakäyttö jatkuu edelleen Suomessa, sillä uudemmilla kaukolämpövoimaloilla on edessään vielä kymmenien vuosien käyttöikä. Tällä hetkellä turve on lämpöyhtiöille puolet edullisempaa kuin puu. Tällaisina aikoina myös huoltovarmuuden merkitys korostuu entisestään. Kovin on näissäkin asioissa painotukset erilaisia, kun lukee Helsingin Sanomia ja vaikkapa Keskisuomalaista.

    Apli

    Hyvin marginaalista enää, jatkossa yhä pienempää, esim ALVA lopettaa pikkuhiljaa sen käytön, samaa tekee kaikki muutkin, turvesuot menee aurinkopuistoiksi ja loput ennallistetaan. Nykyisiä voimaloita on muutettu pikkuhiljaa teknisesti pois turpeesta käyttämään pelkkää puuta. Seuraavana sitten kaukolämpöä tehdään sähköllä kun aurinko ja tuulivoimaa tulee reilusti lisää jonkunhan se on käytettävä kun teollisuudessa ei ole näköpiirissä sen parempaa..

Esillä 10 vastausta, 6,611 - 6,620 (kaikkiaan 6,621)