https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010859720.html

Lähetin tämän vastauksena Tonim Amnellille ja aiemmin ja nyt aamulla uudelleen, mutta vaikeaa on keskustella Hesarissa, kun ei julkaistu.

—————————————

Toni Amnell: ”””Olet kuitenkin toisella kannalla kuin tiedeyhteisö”””

Tuo tiedeyhteisö tuottaa ikävä kyllä roskaa kuten varmasti olet huomannut näissä keskusteluissa.
Lainaus Seppo Vuokon kommentista: ”””Suomen luontopaneeli on riippumaton asiantuntijaelin, joka tukee luontopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa. Luontopaneelin julkaisut perustuvat tieteelliseen näyttöön ja monialaiseen asiantuntemukseen.

Näin kehuu luontopaneeli itseään, mutta sen julkaisut ja julkilausumat kyllä osoittavat, ettei se tiedä metsien ekologiasta juuri mitään. Luontopaneelin uusin julkaisu ”Suomen luonnon tila ja tulevaisuus – toimenpidekuilun analyysi ja ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi” ja sen taustapaperi Suomen luonnon tila-ja tulevaisuus – skenaario luontokadon pysäyttämiseksi vaadittavista toimista, Suomen luontopaneelin julkaisuja 4a ja 4b 2023, ovat vakuuttavan näköisiä, mutta suoraan sanottuna täyttä roskaa. Koska perusteet eli tiedot metsien tilasta ovat vääriä, ovat myös toimenpide-ehdotukset, ennusteet ja kustannuslaskelmat yhtä tyhjän kanssa.”””

Koko teksti löytyy haulla: ”Kommentti: Luontopaneelin luontokatoraportti on roskaa.”

https://yle.fi/a/3-9820831

Nämä vanhojen ojitusten typpipäästöt nousivat tapetille viime vuosikymmenellä Luke ja  Syken tutkimusten mukaan, jotka näkyy Suoseurankin taulukossa lukuina 3,1..4,3  kg/ha/v ja silloiset Luken ilmoittamat typen kokonaispäästöt olivat suo-ojitusalueille 13 000 tn/v, joista kysyin Niemiseltä, että mihin Luken raportti on kadonnut, kun minulla on se vanha linkki talletettuna, mutta aukaistuna on ilmoitus että ”hakemaasi sivua ei ei enää löydy”.

Tällöin Nieminen ilmoittaa, että tarkennetut N-päästöt ovatkin 8000 tn/v ja siitä laskien 1,6 kg/ha/v eikä oltu tehty mitään arvioita typpilaskumasta, vaan kaikki pantiin ojitusten syyksi tarkoituksella.

Mitään oikaisua Luke noihin vanhoihin päästölukuihin ei ole tehnyt ja niiden mukaan edelleen eletään ja toistetaan.

Linkissä nyt on keskitytty mainostamaan jk-hakkuita avohakkuiden sijaan, joista N- ja P-päästöt ovat sitten moninkertaiset kivennäismaiden hakkuisiin nähden.

Eli näitä mitättömiä typpi ja fosforipäästöjä ojituslueilta ollaan käyttämässä tarkoitushakuisesti suuren yleisön mielipiteen muokkaamiseksi myönteiseksi ojitusten ja avohakkuiden vähentämiseksi, vaikka typpilaskeuma 2..4 kg/ha/v on etelässä moninkeitanen.

Kun muistaa miten se meni rikkipäästöistä keskustelu, kuinka ne tuhoavat Suomen metsät (Lähde) 1990-luvun aikana. Todellisuudessa 1980-luvun kylmät talvet ja perään kylmä kesä, jäädyttivät metsämaapohjat monin paikoin niin, että routa ei sulanut koko kesänä ja se oli se syy metsien harsuuntumiseen.

Se yleinen totuus on yleensä pitkälle valhetta.

Assi kirjootteloo mukavasti.”Heh, sekä Ikonen että Amnell luovuttivat, eräänlainen saavutus sekin.”

Jollahin ourolla tasolla alan ymmärtään Ikoosta ja Amneellia. Jos jossahin vaiheessa papukaijamerkkilöiren jako ulottuu ehrottoman eliitin ulukopuolelle niin ehroottaisin notta noille moleemmille kaksi merkkiä. Vähän niikus säälistä, vaikken heitä olleskansa tunne notta mikä on syynänsä.

Suukot joka suuntahan,  ja Ikooselle ja Amnellihille vielä eriksensä.

Leena

keskimäärin 1 kg/ha vuodessa ja ojitetulta suolta keskimäärin 1,6 kg/ha

Ero on merkityksetön, kun otetaan kaikki typpilähteet mukaan. Onhan taulukossa myös arvot 1,4 kg (pohjoiseen) ja 2,4 kg.

Typpipäästö ojitusalueilta 1,6 kg keskimäärin on mitätön, kun pelloille sitä levitetään 10-kertoja enemmän.

Kortelainen linkki: https://core.ac.uk/download/pdf/14926595.pdf

Linkistä. Koskenee hakkuista tulevaa typpeä.

KALLE-laskentamenetelmällä saatujen tulosten mukaan metsätaloustoimenpiteiden
aiheuttama typpikuormitus suhteessa koko metsätalousmaan pinta-alalta tulevaan taustakuormitukseen vaihtelee eri vesienhoitoalueilla 1–8 % välillä (kuva 6). Laskettu typpikuormitus jää taustakuormitukseen nähden vähäiseksi, koska metsätaloustoi-menpiteiden vuotuiset pinta-alaosuudet ovat vain 1–2 % koko metsätalousmaan pin-
ta-alasta.

En löytänyt tuosta laskentavirheestä mitään netistä.