Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,751 - 7,760 (kaikkiaan 8,642)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Visakallo Visakallo

    Hakkuiden vähentämisten vaatijoiden mielessä ei ilmeisesti ole käynyt, että myös puuta jalostava teollisuuskin vastaavasti vähenee. Siinä vaiheessa, kun hakkuita olisi taas lisättävä, sitä puuta käyttävää teollisuutta ei enää ole. Ilmeisesti vähentämisvaatimusten takana onkin todellisuudessa vain lisätä metsien suojelua Suomessa.

    MaalaisSeppo

    Hakkuiden rajoittamisen eräs perustelu on, että ilmastonmuutoksen torjumiseksi on nopeasti lisättävä hiilen sitoutumista metsiin, jottei ilmaston lämpeneminen ryöstäydy käsistä. Aika on jo kulumassa loppuun. Tämä on heidän mukaansa tehtävä nyt siitä huolimatta, että mahdollisesti metsien kyky sitoa hiilta heikkenisi hakkuiden rajoittamisen takia myöhemmin.

    Ojitettujen puuntuotantoon soveltuvien soiden vettämistä perustellaan samoin. On kuitenkin ilmennyt, että mahdollisesti lyhyellä tähtäimellä ko toimenpide kiihdyttää kasvihuoneilmiötä ja vasta 100 vuoden kuluttua tilanne paranee.

    Ota tästä nyt selvää. Samat piirit ajavat ristiriitaisia toimenpiteitä, jotka kumoavat toistensa vaikutukset. Eiköhän jatketa vanhaan malliin.

    Tolopainen Tolopainen

    Kemiallinen metsäteollisuus tuottaa tonni määrältään eniten hiilidioksidia. Kemin biotuotetehtaan hiilipäästöt ovat yhtä suuret kuin Raahen Rautaruukin eli neljä miljoonaa tonnia. Talteenottoa suunnitellaan, määrä on kuitenkin niin iso, että ei saa sijoitettua muualle kuin vanhoihin öljynporaus reikiin.

    Makarov

    Mulla on menny uskottavuus luontojärjestöihin jo aikaa sitte, ovat niin kuin tuuliviiri. Jatkuvasti vääristellään asioita, ehkä paras esimerkki tästä on Kotiaho. Euroista kun on sielläkin kyse niin moraali on silloin hyvinkin joustavaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    nopeasti lisättävä hiilen sitoutumista metsiin

    Näitä ”lisäisiä” keinoja kannattaa käyttää, esimerkiksi lannoitusta ja metsittämistä. En usko että meidän metsäteollisuus kannattaa uhrata edes osittain, kun muualla maailmalla samaan aikaan lisätään fossiilisten käyttöä.

    PenttiAKHakkinen

    Tolopainen näköjään kannattaa päästöjen laskentaa piipun päistä. Syke on kehittänyt siitä teorioita huippuunsa. Ja aina löytyy tutkittavaa.

    Tolopaiselta kysyisin, nyt kun ilmastonmuutosta puidaan, että miten se Kemin biotuotetehdas lisää ilmakehän co2 pitoisuutta jos alueen metsissä on edelleen nielua. Sen verran voin vinkkinä antaa, että kannattaa vedota Syken hiilivajeteorioihin.

    Hiilivajeteoriassa on vain se huono puoli, että sitä ei voi soveltaa metsiin joissa on maksimaalista vuosikasvua vastaava puusto. Ja koko vuosikasvu on hakattava maksimikasvun ylläpitämiseksi. Nollanielu.

    mehtäukko

    Makarovin ajatukseen viitaten koko höyrystyminen tästä asiasta on ollut niin kyllästyttävää kuin olla ja voi. ”Suomen ilmastotavoite on epärealistinen” -lukee otsikoissa. Myös muissa eu-maissa hiilinielut surkastuvat…

    Maatuneiden ojitettujen soiden uusi umpeenluonti on hullun hommaa. Mutta kun ”eu-hankerahaa” on käytettävissä (omia maksettuja ), kaikenlainen hömppä on mahdollista.

     

    PenttiAKHakkinen

    Anneli tuolla aikaisemmin päivitteli, kuinka eteläisessä Suomessa metsiä hakataan enemmän kuin on luken kestävän hakkuun arvio.

    Minä en pistäisi Luken kestävän hakkuun laskentaan kovin paljoa painoa. Heillä näyttäisi olevan laskennassa rajoituksena, että vuosikasvua ei saa ylittää hakkuilla. Pieleen menee kuin aikoinaan prof Sänkiaholla vaalitulosprognooseissa. Hänellähän oli rajoitteena, että mikään puolue ei voi moninkertaistaa paikkalukuaan. SMP llä oli 1 paikka (Vennamo) ja he saivat 17 lisäpaikkaa. Prognoosissa nämä 17 paikkaa jakautuivat nätisti muille puolueille.

    Mielenkiintoista olisi tietää, miten Luken prognooseissa asiat hoidetaan, jos metsässä on enemmän puustoa kuin tuo maksimikasvun puusto. Sivuhuomautuksena voin mainita, että tuossa metsässä, jonka metsätaloussuunnitelma on lukijakuvissa, oli 60-luvun lopussa puuta 170 m3/ha eli 30 m3/ha enemmän kuin maksimikasvun puusto.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tutkija Juha Lappi: ”metsän kasvusta ei voida päätellä miten sitä pitäisi hakata”. Luken ”kestävästi ylläpidettävien” hakkuiden laskenta on tällä hetkellä paras käytettävissä oleva arvio metsäteollisuuden ja metsänomistajien käyttöön. On toki mahdollista että sitä voidaan paranta. Siinä lienee otettu huomioon puun saatavuus ja ehkä metsäsertifioinnin hiilinieluvaatimuskin (?), ei pelkästään sitä mitä metsistä voitaisiin ottaa irti.

    Tarvittaisiin Pentti maksimikasvun puuston määrityskaava, löytyisikö sellaista? Onko se yksinkertaisesti metsäsuunnittelussa suositeltu kehitysluokkajakauma? Suomen puustothan ovat olleet aika lähellä sitä viime vuodet.

    Maarit Kalliota on haastateltu hakkuuvuodosta.

    ”EU ei aseta enää vuoden 2025 jälkeen vertailutasoja metsien hiilinieluille. EU:n vuosille 2026-2030 asettama tavoite koskee LULUCF-sektoria yleensä, ja jäsenmaat saavat itsenäisesti päättää miten sen sisällä tavoitteisiin päästään.” Luken Antti Asikainen sanoi MaasTullin haastattelussa että Ruotsille tulee ensi laskentakaudella ongelmia nimenomaan suuren vertailutason vuoksi. Ehkä tarkoitetaan hiilinielutavoitetta jota ei enää nimitetä vertailutasoksi? No tämäpä selviää aikanaan…

    http://www.sttinfo.fi/tiedote/70929501/professori-maarit-kallio-hakkuurajoitukset-johtaisivat-merkittavaan-metsien-hakkuuvuotoon-ja-tulonsiirtoon-euroopasta

    Nostokoukku

    Tietokirjailija/ metsänomistaja Risto Isomäki arvostelee Luken hiilimallinnuksia. Hänen mukaansa ne ovat tieteellisesti katsottuna tyhjän päällä. Pelkkiä tietokonemallinnuksia esitetään tieteellisinä totuuksina. Niiltä uupuu kuitenkin empiirisen tieteenteon varmistettavuus ja vertailuaineisto. Lähinnä totuutta olevana aineistona hän näkee Nasan satelliittimittaukset. Niissä kaikki epävarmuutta aiheuttavat palaset loksahtavat kokolailla kohdilleen. Luken mallinnukset ovat yksittäisten osatekijöiden arvailua.

Esillä 10 vastausta, 7,751 - 7,760 (kaikkiaan 8,642)