Metsien hiilinielu

Tämä aihe sisältää 8,642 vastausta, 159 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 41 minuuttia sitten A.Jalkanen toimesta.

Esillä 10 vastausta, 7,761 - 7,770 (kaikkiaan 8,642)

1 2 3 … 776 777 778 … 863 864 865

Metsien hiilinielu

Lähetetty: 10.12.2018, 12:37
Merkitty: hiilinielu

Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

Tekijä
sitolkka

Teema Metsänomistus

Kurki 25.2.2025, 11:33

Maarit Kallio on oikeassa.

Aarre-lehdessä Risto Isomäki runttaa LUKEN maaperän hiilimallinuslaskelmat. Luottaa Nasan sateliitin miittauksiin enemmän kuin Luken tietokoneajoihin.

Risto Isomäki: Maapallon pellot ja laidunmaat menettävät mittauksien mukaan joka vuosi keskimäärin 1–1,5 prosenttia eloperäisestä aineksestaan, ja tämän hiilen täytyy mennä jonnekin.

Kyse lienee kivennäismaiden eloperäisestä aineesta. Painuuko tuo hiili sadeveden mukana maperään? Aivan samoin metsissä, kuinka paljon hiiltä menee maaperään sadeveden mukana karikkeiedn lahoamistuotteissa. Ei se kaikki hiilidioksidikaasuna ylöspäin nouse takaisin ilmakehään.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/6ad58db6-ebc5-4e1d-9061-715c48d4176d

PenttiAKHakkinen 25.2.2025, 11:34

Annelille tuosta maksimikasvun määrittelystä.

Vanhan metsälain aikaisissa metsätaloussuunnitelmissa sanottiin, että hakkuusuosituksilla pyritään metsän maksimaaliseen kasvuun ja että se saavutetaan kehitysluokkajakaumalla 25-30-30-15.

Tuo optimikehitysluokkajakauma tulee suoraan normaalimetsän laskennasta. Jossain Tapio n metsänhoitosuosituksissa on tuo sanottu.

A.Jalkanen 25.2.2025, 11:49

Isomäki: ”Luken mallinnuksen yksityiskohtia ei ilmeisesti ole koskaan julkaistu vertaisarvioiduissa lehdissä. Tämä tekee niistä läpinäkymättömiä: muiden tutkijoiden ei ole mahdollista arvioida niiden pätevyyttä.”

Mäkipää ym. tutkimuksessa seurattiin 20 vuoden ajan jaksollista metsää ja havaittiin maaperän hiilen kertyvän eikä hupenevan silloin kun alueen puuston määrä kasvaa. Jos hakataan paljon enemmän kuin metsä kasvaa tai tulee metsätuhoja, hiilen määrä voi alentua. Metsätuhon vaikutus riippuu siitä korjataanko puut pois; jos ei korjata, tulee lyhytaikainen iso hiilisyöte maaperään.

http://www.luke.fi/fi/uutiset/kangasmetsien-kivennaismaahan-kertyy-hiilta-puuston-varttuessa

Kommentti MT jos julkaisevat:

”Tutkimusjulkaisut kyllä löytyy, mutta kuten on huomattu, menetelmien vertailu esimerkiksi Ruotsiin on vaikeaa. Hyviä lähteitä ovat Luonnonvarakeskus ja Suomen kasvihuonekaasujen inventaarion maaraportti (Tilastokeskus). Tärkeitä laskennan osioita ovat valtakunnan metsien inventointi, biomassamallit ja Yasso eli maaperän hiilimalli. Turvemaan laskennassa lisäksi turpeen hajoamisen arviot. Laskentakehikko on kuvattu lähteineen esim. julkaisussa: A new method for estimating carbon dioxide emissions from drained peatland forest soils for the greenhouse gas inventory of Finland.

Kts. myös Luken uutinen: Kangasmetsien kivennäismaahan kertyy hiiltä puuston varttuessa.

Nasan satelliitti ei näe metsäteollisuustuotteiden vientiä, vaan se näkee vain puuston vuotuisen kasvun nielemän hiilen.”

käpysonni 25.2.2025, 12:12

Isomäki on siis tullut meikäläisen linjoille. Minähän olen koko ajan tolkuttanut että kun on kyse näinkin merkittävästä asiasta, pitää mitata maastossa, pitää mitata, mitata ja taas mitata, riippumatta siitä onko se hidasta ja kallista. Säästötkö ovat syynä että istutaan toimistossa tietokoneen äärellä ja tyydytään tietokonemallinnuksiin?

En ole tutkija enkä tiedeihminen, en edes amatöörisellainen, vaan kuten useimmat täällä, tavallinen metsänomistaja. Terve maalaisjäki jo sanoo, kun katsoo Suomenmaata lintuperspektiivistä, että kyllä näin täynnä metsiä ja puita oleva maa tai siis sen metsät ja luonto kokonaisuudessaan ei voi olla muuta kuin nettonielu, väittää joku epämääräinen tietokonemallinnus mitä muuta tahansa.

Visakallo 25.2.2025, 13:32

Nyt kun Metsäuutissakin jo kerrotaan, että turvemaiden vettäminen ei vähennäkään uusimpien tutkimustulosten mukaan hiilidioksidipäästöjä, niin herää kysymys, minkä tiedon pohjalta on sitten päätetty tehdä kaikki ne vuosien mittaan tehdyt ojien tukkimiset? Jopa uudemmat turvemaiden metsänhoidon suosituksetkin on tehty tämän saman tiedon pohjalta. Ketäänhän ei tietenkään tällaisesta saa vastuuseen, eikä se vaikuta kenenkään työnkuvaan, tai edes palkkaan, mutta kyllähän tämä alkaa vakavasti viedä luottamusta koko siihen järjestelmään, millä ohjaillaan suuria ero- ja työmääriä milloin mihinkin suuntaan!

Kurki 25.2.2025, 14:35

Metsämaan (orgaaninen kerros ja kivennäismaan ylin 40 cm) hiilivarasto kasvoi keskimäärin vuosittain 36 grammaa neliömetrillä. Mitä enemmän metsikössä on kasvillisuuteen liittyvää eloperäistä ainesta ja mitä ravinteisempi kasvupaikka on, sitä suurempi oli myös metsämaan hiilivaraston kasvunopeus.

Tuo tekee CO2-tn/ha/v = 0,036*3,67*10 000= 1,321 tn /ha/v

Jos Suomen kasvatusmetsiä on 15 milj.ha niin tästä tulisi maaperään CO2- sidontaa 15*1,32=-20 Mtn.

Metsien elävien puiden kasvun 104 Mm3 CO2-sidonta on 1,3*104= -135 Mtn

Jos tuo maanielu -20 Mtn on erillinen elävien puiden kasvun nieluun nähden, niin se selittäisi tuon Ruotsin nielun suuruuden eli Ruotsin hakkuusäästöllä 4,5 nMm3 metsien neilu oli Ruotsissa -31 Mtn.

Suomelle näin laskien nielu vuonna 2023 hakkuusäästöllä 17,2 Mm3 oli LUKEN mukaan -13,2 Mtn ja siihen maanielu -20 Mtn olisi yhteensä -32,2 Mtn. Oltaisiin aika lähellä Ruotsin nielua.

Mistähän tutkimuksen 36 g/m2/v koostuu? Onko vain neulasia, kehtiä ja tippuneita oksia?

ManH 25.2.2025, 14:44

Olen ollut pellonraivauksessa suolle. Suosta löytyi 0 -1m syvyydeltä paljon puuttua, jopa tukkipuun kokoisia. Eli suo on ollut joskus metsää. Mihin vedetään raja ennastamiselle? 20v vain 1000v?

Petkeles 25.2.2025, 15:01

Se on siinä Armi Kuuselan molemmin puolin. Eikä kannata silloinkaan, koska Kiinassa ei ennallisteta. En sitten tiedä miten laadukkaasti siellä eletään/kuollaan.

Visakallo 25.2.2025, 16:35

Nyt uusimman tutkimustiedon valossa kysynkin sinulta Petkeles:

Mitä etuja näet Suomen turvemaiden ennallistamisessa?

A.Jalkanen 25.2.2025, 16:50

Mistähän tutkimuksen 36 g/m2/v koostuu? Onko vain neulasia, kehtiä ja tippuneita oksia?

En muista ulkoa, mutta pitäisi varmaan kattaa kaikki eloton orgaaninen aines mitä maahan kertyy, eli karikkeet elävistä puista, hakkuutähteet (myös maanalaiset), luonnonpoistumat, hukkapuu. Eipä kai maaperäsyöte ole niinkään ongelmallinen arvioida kuin maaperäpoistuma: kuinka kauan hiili säilyy maassa ja kuinka paljon siitä jää pysyvästi oleilemaan. Tuossa Merilän ja Mäkipään ym. tutkimuksessa havaittiin, että kivennäismaakerroksen 40 sentin pintaosassa oli runsaasti hiiltä.