Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,791 - 7,800 (kaikkiaan 8,625)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    käpysonnille: varmaan yksityiskohdista väännetään, koska meillä on ilmastolaki ja EU-sitoumukset, ja siihen isoon kuvaan pystymme vaikuttamaan lähinnä suomalaisten omien toimien kautta. Muut tekevät mitä tekevät, mutta voi toki kysyä kuinka paljon enemmän ja kuinka paljon nopeammin Suomessa pitää edetä. Otto Andersson: asiat ovat monitahoisia ja monimutkaisia.

    A-studiossa keskustellaan keinoista joita voitaisiin ottaa käyttöön;  Krista Mikkonen luettelee niitä. Jani Mäkelä muistuttaa mittaroinnin ongelmista ja hakkuuvuodosta. Jälkimmäisestä Krista sanoi että ei ole todellisuutta, ja sitten meni mikrofoni kiinni. Tarkoittiko että vuodosta ei ole toistaiseksi merkkejä? Kiertoajan pidentämistä tunnutaan pitävän hyvänä keinona metsiin. Kuinkahan se toteutettaisiin? Jos päätehakkuita ja harvennuksia rajoitetaan, silloin kyllä pitää rajoittaa myös jatkuvan kasvatuksen hakkuita (puustopääomien alentamista).

    Jyri Seppälä: teollisuuden toimintaympäristö tulee olla vakaa, joten Suomen omaa tavoitetta ei pitäisi purkaa. Hallituksen pitää tehdä nopeita korjaavia toimia nimenomaan maankäytössä. En ymmärrä yritystoiminnan kantaa tässä: meidän ilmastolaki vaikuttaa ratkaisevasti investointiympäristöön mutta miten, voisiko joku selventää? Eikö esimerkiksi tuulivoimaloita nouse mikäli homma on kannattavaa? Eikö metsäteollisuuden toimintaympäristön heikkenemisellä eli puun saatavuuden vähenemisellä ja bioenergian osuuden pienenemisenä ole merkitystä lainkaan?

    Ihan turha ohjelma. Aika meni poliitikkojen pälätykseen ilmastolaista ja keinoihin ei kunnolla päästy. Jos kerrankin saisi kokonaisen A-studion, jossa keskusteltaisiin ilmastostrategiasta ja keinoista asiantuntijoiden kesken ja poliitikot ulos?!

    Kurki Kurki

    Ilmastolakia ei ilmeisesti saada muutettua, mutta mitään hallituksen toimenpiteitäkään ei tule sen saavuttamiseksi. Joten olkoon olemassa, siitä ei tarvitse välittää.

    MaalaisSeppo

    Eihän vuoden 2035 0-hiilitavoite ole tämän hallituksen murhe eikä seuraavankaan. Keskustellaan toki, mutta jatketaan kuten ennenkin.

    Katselin ko ohjelmaa. Ilmastopanelinkaan vetäjä ei sanonut mitään. Hieman huuliaan heilutteli.

    aSanta

    ”Hakkuiden vähetessä tulee pienempi karikesyöte hakkuista – siinähän se tulee huomioiduksi. Tätä kautta hakkuiden vähentäminen auttaa hieman vähemmän, kun elävän puuston nielu kasvaa, mutta kuolleen orgaanisen aineksen hiilinielu samaan aikaan pienenee”

    Eikö tuo analogia hieman onnu latvustoon jäävän kasvavan ’potentiaalisen karikemassan’ osalta, eli kun puustoa ei hakata, kasvaa runkopuun lisäksi oksamassa ja juurimassa kutakuinkin tunnetussa suhteessa. ’Karike’ elävän puuston latvustossa myös hajoaa eli lahoaa hitaammin kuin maayhteydessä, eli sen päästöt ovat pienemmät.

    aSanta

    ”Ihan turha ohjelma. Aika meni poliitikkojen pälätykseen ilmastolaista ja keinoihin ei kunnolla päästy. Jos kerrankin saisi kokonaisen A-studion, jossa keskusteltaisiin ilmastostrategiasta ja keinoista asiantuntijoiden kesken ja poliitikot ulos?!”

    ISO peukku!

    Suomen hurrit ehdottavat ratkaisuksi hakkuiden siirtämistä (myöhentämistä) keinona nielun korjausta ilman hakkuiden vähennystä. Perusanalogialla jos tänään siirrän 10% hakkuista huomiseen, vähenevät käytettävissä olevat puuvirrat saman määrän, joka määrä on joko korvattava tuonnilla tai nipistettävä tuotannosta tai tehostettava tuotannon hyötysuhdetta – muutoin on turvauduttava taikatemppuun.

    Apli
    PenttiAKHakkinen

    Suurella innolla odotan miten Anneli ja aSanta jatkavat oman näkökantansa puolustamista. Annelille en tuosta pienentyneen karikesyötön vaikutuksesta viitsinyt vastata, kun huomasin, että emme puhu edes samasta asiasta.

    Sellainen pieni vinkki molemmille, että opetelkaa metaanin käyttäytyminen ilmakehässä niin on helpompi ymmärtää maaperähiilen käyttäytymistä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metaania ja kariketta laskekoot ne ihmiset, jotka saavat siitä palkkaa.

    Oleellista on pohtia ohjeita hallitukselle: mitkä maankäytön ilmastopoliittiset toimet tuovat eniten hyötyä ja samalla vähiten haittaa. Toki metaani ja karike liittyvät asiaan, mutta riittää että ne on huomioitu kohtuullisella tarkkuudella. Esimerkiksi kiertoaikojen jatkamisen vaikutus riippuu siitä millaisissa metsissä kiertoaikaa jatkettaisiin. Jos tuohon mentäisiin, harvennushakkuita tehtäisiin vastaavasti ehkä enemmän ja mitä se sitten vaikuttaisi.

    Hiilipolitiikasta on julkaistu hyvä yhteenveto englanniksi.

    Forest carbon payments: A multidisciplinary review of policy options for promoting carbon storage in EU member states

    Kurki Kurki

    Löytääkö aSanta perusteluja tuolle Luken metsien kasvun ja poistuman erilaiselle muunto(biomassa)kertoimelle eli miksi ne eivät ole saman suuruiset tai vaikka toisin päin, kun nyt poistuman kerroin on suurempi ja aiheuttaa hiilinielun merkittävän alanemisen lähes 10 Mtn? Poistuman alaharvennuksissa poistetaan pinempi latvaisia puita ja sinne kasvun puolelle jäävät sitten kasvamaan suurempi latvaiset puut aina. Ymmärtäisin sen, jos olisi kyseessä jatkuva kasvatus, jossa hakataan aina suurempi latvaiset puut pois.

    Esitin Häkkiselle tämän kysymyksen sivulla 779, mutta ei osannut vastata?

    aSanta

    ”Löytääkö aSanta perusteluja tuolle Luken metsien kasvun ja poistuman erilaiselle muunto(biomassa)kertoimelle eli miksi ne eivät ole saman suuruiset” – valistunut arvaukseni siihen on, että koska kasvu on suhteellisen tasaista, kun taas karikkeen hajoaminen laskevan J-käyrän mukaista, kompensoidaan ero jollain kertoimella, joka aiheuttaa eron. Kehottaisin tutustumaan aiheen julkaisuihin, jossain niistä aihe on varmaan purettu tai kysyä aiheeseen perehtyneeltä Luken tutkijalta suoraan.

Esillä 10 vastausta, 7,791 - 7,800 (kaikkiaan 8,625)