› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,801 - 7,810 (kaikkiaan 8,625)
1 2 3 … 780 781 782 … 861 862 863

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • PenttiAKHakkinen 27.2.2025, 11:59

    Kurki kyseli taas tuosta eri kertoimesta. Vaikea siihen on vastata, kun alunalkaenkaan kasvua ja poistumaa ei voi laskea samalla kertoimella. Kysymyksessä ei siis ollut mitään mieltä. Se kerroin on sama jos hakkut ovat vakio ja pienemmät kuin kasvu.

    aSanta näyttää olevan hajulla asiasta, mutta jotain menee ajatuksessa pieleen. Se on se karikehajoaminen kun on tasaista ja hakkuut vaihtelevat. Niistä se ero tulee kertoimiin.

    PenttiAKHakkinen 27.2.2025, 12:18

    Anneli antoi tuolla luettavaksi mielenkiintoisen artikkelin. Pikkuisen vilkaisin, mutta en syventynyt asiaa.

    Epäilen kuitenkin, että artikkeli on täyttä huuhaata. Yleensä asiat menevät pieleen ainakin seuraavista syistä:

    1 Jos metsän puusto on maapohjan maksimikasvua vastaava niin nielu on nolla. Mistä maksetaan?
    2. Jos kohdan 1 tilanteessa maksetaan kiertoajan pidentämisestä niin vuosikasvu pienenee. Mikä järki on maksaa vuosittaisen hiilensidonnan pienenemisestä?
    3. Jos metsän puusto on alkuaan suurempi kuin kohdan 1 tapauksessa, sen vuosikasvu saattaa olla paljon isompi kuin tuo maapohjan kiertoajan läpi laskettu vuosikasvu. Nielu on iso, koska järkevästi myytävää puuta ei ole. Mutta metsä ei voi pitemmän päälle kasvaa enemmän kuin maapohjan maksimikasvu. Tällöin maksettaisiin ”virtuaali” nielulle, joka tuhoutuu joko hakkuilla tai laholla.

    Minä lakkautin Maaseudun Tulevaisuuden tilauksen, kun minun kommenttiani, kahdella eri versiolla, ei hyväksytty. Nämä yllä mainitut kommentit olisin esittänyt (asiasisällöltään). Kyse oli jostain rahastoyhtiöjutusta, missä kehuivat alkavansa tehdä bisnestä hiilinieluilla, kun metsänkasvatus tuottaa niin huonosti. Jotenkin tuntui, että tuon lehden vastuullinen journalismi ei ollut kohdallaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.2.2025, 12:28

    Ei se täyttä huuhaata ole: pitkin Eurooppaa ja myös Suomessa hakataan vähemmän kuin on kasvu eli hiilinieluja on olemassa. Lyhyellä aikavälillä jotkut keinot hakkuiden säätämisessä voivat olla järkeviä (niistä enemmän vihreässä ketjussa), jos hyöty on suurempi kuin haitta. Artikkelissa on ymmärtääkseni kuitenkin päähuomio lisäisissä toimissa eikä rajoittavissa. Voitaisiin siis maksaa esimerkiksi uuden metsän perustamisesta tai olemassaolevan metsän kasvun lisäämisestä.

    Kurki Kurki 27.2.2025, 12:28

    Kehottaisin tutustumaan aiheen julkaisuihin, jossain niistä aihe on varmaan purettu tai kysyä aiheeseen perehtyneeltä Luken tutkijalta suoraan.

    On kysytty, mutta yksityiskohtaista vastausta en saanut.

     

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.2.2025, 12:39

    Yksi näkökohta vielä: jos joutoalue metsitetään, se tarvitsee alkuinvestoinnit vain yhtenä vuonna ja sen jälkeen se tuottaa tuloja. Maatalous tarvitsee tukea joka vuosi ollakseen kannattavaa Euroopassa. Ukrainan EU:hun mukaan tulo voi tosin muuttaa maatalouspeliä paljonkin.

    Se on jo hyvä alku että osaa kysyä oikeita kysymyksiä. Vastauksien löytymisen todennäköisyys kasvaa.

    Riikilän Mikko on muuten kunnostautunut  metsätiedejournalismissa. Eipä vastaavia maasta montaa löydy. Harvinaista että sama henkilö hallitsee noin laajan repertuaariin käytännöstä tieteeseen.

    aSanta 27.2.2025, 12:42

    ”Se on se karikehajoaminen kun on tasaista ja hakkuut vaihtelevat.”

    Häkkinen ei tunnu tuntevan pieneliöiden metaboliikkaa enempää kuin hajoamisdynamiikkaakaan: karikkeen koostekomponenteista selluloosa- ja hemiselluloosajakeet hajoavat nopeiten, kun ligniinijakeet säilyvät hyvinkin kauan. Samoin järeimmät puuston rakenneosat kuten kannot ja pääjuuret hajoavat hitaasti verrattuna esim. latvustosta pudonneeseen neulastoon ja lehvästöön.

    Kurki Kurki 27.2.2025, 12:43

    Kurki kyseli taas tuosta eri kertoimesta. Vaikea siihen on vastata, kun alunalkaenkaan kasvua ja poistumaa ei voi laskea samalla kertoimella. Kysymyksessä ei siis ollut mitään mieltä. Se kerroin on sama jos hakkut ovat vakio ja pienemmät kuin kasvu.

    Kysymyksessä ei siis ollut mitään mieltä.

    Luke on kyllä laskemut biomassakertoimet ja siinä ei ole mitään mieltä?

    Nyt Häkkinen kertoo tietävänsä, jos hakkuut ovat vakio. Olettaan sitten että nämä hakkuut ovat vakio eli metsien kasvu 104 Mm3 ja poistuma 86,8 Mm3.

     

     

    Rukopiikki 27.2.2025, 12:44

    En usko että Ukrainaa hyväksytään Eu:hun kovinkaan nopeasti. Korruptio on kitkemättä ja valtava riita tulee maatalousasioista. Monet peltokasvit on hyviä hiilensitojia. Esim kuituhamppu josta voidaan valmistaa hyviä kankaita ja vaikka mitä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.2.2025, 12:46

    Tuolla Facebookin puolella näin kommentin jossa sanottiin että maaperäarviot perustuvat pieneen määrään maastohavaintoja. Lisäksi nyt mennään mallien ennusteiden osalta tuntemattomalle alueelle, kun lämpötilat nousevat. Epävarmuudet siis kasvavat. Pitäisi käyttää arvioita oikein eli varovaisesti.

    Kurki Kurki 27.2.2025, 12:49

    Mutta metsä ei voi pitemmän päälle kasvaa enemmän kuin maapohjan maksimikasvu. Tällöin maksettaisiin ”virtuaali” nielulle, joka tuhoutuu joko hakkuilla tai laholla.

    Lannoittamalla metsiin voidaan saada nielua, joka maapohjan tuottoon nähden on ylimääräistä kasvua ja nielua ja siitä voi maksaa.

Esillä 10 vastausta, 7,801 - 7,810 (kaikkiaan 8,625)
1 2 3 … 780 781 782 … 861 862 863