› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,811 - 7,820 (kaikkiaan 8,625)
1 2 3 … 781 782 783 … 861 862 863

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • aSanta 27.2.2025, 12:51

    ”On kysytty, mutta yksityiskohtaista vastausta en saanut.

    No ettepä tekään juuri tiedä mitään.”

    Aika provosoiva kommentti 😉

    A.Jalkanen A.Jalkanen 27.2.2025, 14:35

    Juuri tuota em. artikkelissa painotetaan  mistä Kurki kertoi esimerkin. Lisätään samanaikaisesti sekä metsien hiilivarastoja että puun tarjontaa EU:ssa, jolloin hiilivuotoa ei synny eikä hakkuita tarvitse rajoittaa. Metsäbiotaloutta siis, eli EU:n laajuinen MERA-ohjelma. Kun vain meidän oma hallitus ja EU-komissio ymmärtäisivät muutakin kuin suojelua (Luontopaneeli) ja hakkuurajoituksia (Ilmastopaneeli). Ratkaisun avaimet ovat Metsäbiotalouden tiedepaneelilla.

    Kurki Kurki 27.2.2025, 14:44

    Pyydän anteeksi kommenttiani.

    Lähetin tällaisen kysymyksen Luken Tarja Tuomaiselle:

    Yhden esimerkki kuusileimikon (löytyy metsälehden ketjusta Hiilinielu) hakkuun biomassat olivat 1/3 (runkopuu), 1/3 (latvus ja oksat) ja 1/3 (kannot ja juuret).
    Kuusen kuivatilavuuspainolla 0,37 tn/m3  1 m3-kuusipuuta sitoi hiiltä (C) 0,185 tn ja hiilidioksidia (CO2) 3,67*0,185= 0,68 tn.
    Muuntorektoimeksi CO2/m3 tulee 3*0,68= 2.

    Miksi Suomen 2023 metsien runkopuun hakkuusäästön 17,2 milj.m3 CO2-sidonta oli vain -13,2 Mtn, jossa maapäästöt ja pitempiaikainen puutavara eivät ole mukana.
    Muuntokertoimeksi tulee vain 13,2/17,2=0,76 tn/runkopuu-m3, kun se esimerkkitapauksen kuusikolla oli n. 2,0.
    Jos oletaan, että kuusipuuta tuosta 2023 runkopuun hakkuusäästöstä olisi puolet, niin CO2-sidonta olisi 0,5*17,2*2=-17,2 Mtn eli enemmän kuin Luken laskemien kaikkien puulajien CO2-sidonta runkopuun hakkuusäästöstä +17,3 milj.m3.
    Kysymys kuuluu miten tuo vuoden 2023 metsien hiilinielu on laskettu?

    Ja vastaus oli:

    Hei,
    kiitos mielenkiinnosta metsien kasvihuonekaasuinventaariota kohtaan.
    Runkopuun tilavuuden puun kokonaisbiomassaksi muuntava kerroin on – yli
    kaikkien puulajien ja kasvupaikkojen – noin 0,7. Inventaariossa puuston
    nettonielulaskelma tehdään jokaiselle pääpuulajille erikseen ja
    luonnonpoistumalle, hakkuupoistumalle ja kasvulle käytetään niille laskettuja
    omia biomassakertoimia. Puulaji- ja kasvupaikkakohtaiset kertoimet muuttuivat
    VMI13:n ja VMI12:n välillä korkeintaan muutamia prosentteja.
    Terveisin,
    Juha Mikola, Tutkimuspäällikkö, Kasvihuonekaasujen monitorointi
    Tarja Tuomainen, Erikoistutkija, Hiilen kierron hallinta

    Asian vastuuvalmistelija: Tarja Tuomainen

     

    Kurki Kurki 27.2.2025, 14:58

    Nyt on turvemaille lannoitusta hyvin saatavissa. Pitää olla 5 ha yhtenäinen ojitusalue ja hehtaarin lannoitus maalevityksenä amaksaa 450 e/ha ja tuki on 270 e/ha eli 180 e/ha. Minulla kohteita on ja vasta sovittiin ensi talveksi harvennushakkuun jälkeen ajourilta lannoitus parilla kohteella yhteensä 10 ha. Tälle talvelle lannoitus kiintiö oli täällä jo täynnä.

    PenttiAKHakkinen 27.2.2025, 17:01

    aSanta tuolla on siirtynyt metaboliikkaan. Minä en tosiaankaan ole perehtynyt yhtään tuohon alaan. Pitäydyn täysin ns makrotason asioissa.

    Makrotasolla maaperähiili kertyy hitaasti. Täysi maaperähiilen varasto vakio metsänkasvulla ja metsänkäsittelyllä kertyy maksimiinsa n 200 vuodessa. Sama pätee sen tuhoutumiseen. Sanoisin, että vakaata on.

    PenttiAKHakkinen 27.2.2025, 18:36

    Kurki kyseli tuolla nielun kertoimia vakiohakkuilla. Ilman tarkempia laskelmia sanoisin, että se on sama kuin vuosikasvun kerroin, jotain 1,3.

    Tuota Lukelta annettua vastausta nielun kertoimeksi 0,7 en ymmärrä.

    0,7 on aivan oikein ensimmäisenä vuonna, jos alkutilanne on, että nielu on nolla ja sitten vähennetään hakkuita, että tulee nielua. V 2023 olisi ollut nielua, vaikka hakkuita ei olisi pienennetty. Sillä nielulla kerroin on isompi kuin 0,7. 1,3 tuntuisi järkevältä.

    aSanta 27.2.2025, 21:04

    ”Runkopuun tilavuuden puun kokonaisbiomassaksi muuntava kerroin on – yli kaikkien puulajien ja kasvupaikkojen – noin 0,7”

    eli 1 m3 runkopuun omaavan metsäpuun kok.biomassa olisi 700 kg, mikä oletetulla keskitiheydellä 400 kg/m3 merkitsisi 1,75 m3:n kokonaistilavuutta rungon, latvuston ja juuriston ainespuulle. Arvona vaikuttaa uskottavalta!

    V. 2023 runkopuun hakkuusäästön 17,2 milj.m3:n kokonaissidonta olisi siis 12,04 milj. tn (17,2*0,7) biomassaa, mistä puolet on hiiltä, siis 6,02 milj. tn, minkä CO2ekv on 22,07 milj. tn (6,02*((12+2*16)/12)), kun hiilen moolimassa on 12 ja hapella 16.

    KimmoK KimmoK 27.2.2025, 22:20

    Tämäkin asia on hoitunut itsestään kun pienillä laskutoimituksilla Suomen metsät on saatu hiilidioksidilähteiksi, kun ne muualla (esim ruåtsissa) vielä sitovat hiiltä.

    Maksamaanhan tässä joudumme.

    Samoin ilmeisesti he jotka erehtyivät ennallistamaan suonsa?

    Kurki Kurki 27.2.2025, 22:41

    eli 1 m3 runkopuun omaavan metsäpuun kok.biomassa olisi 700 kg, mikä oletetulla keskitiheydellä 400 kg/m3 merkitsisi 1,75 m3:n kokonaistilavuutta rungon, latvuston ja juuriston ainespuulle. Arvona vaikuttaa uskottavalta!

    Tarkistappa laskelmasi.

    Runkopuuta 1m3 elävän biomassan (runkopuu,oksat, latvus, neulaset, lehdet, kannot ja juuret) kanssa on yhteensä 1/0,58= 1,72 m3. Tämän kuivapaino olisi 1,72*0,4= 0,69 tn, josta puolet on hiiltä (C) eli 0,35 tn, joka vastaa 3,67*0,33=1, 28 tn-CO2/m3(runkopuuta). Muuntoekrroin CO2-tonneiksi 1m3:lle runkputta on siis n. 1,3.

    Hakkuusäästö 17,2 Mm3 sitoi siis 1,3 tn/m3*17,2 Mm3=-22 Mtn-CO2.

    Ongelma tulee, kun Luke on saanut hakkuusäästölle 17,2 Mm3 vain CO2-sidontaa -13,2 Mtn ja kerroin silloin onkin 13,2/17,2=0,77 ei 1,3.

    Luke kuten edellä olen sen jo esittänyt on laskenut nielun -13,2 Mtn kasvun ja poistuman erilasilla muuntokertoimilla kasvulle 1,245 ja poistumalle 1,34.

    Hakkuun CO2-nielu 1,245*104= 129,5 Mtn

    Poistuman CO2-nielu 1,34*86,8=116,3 Mtn

    CO2-nielu 129,5-116,3=-13,2 Mtn.

    Miksi nämä muuntokertoinet eivät ole sama tai tosin päin, että kasvun muuntokerroin olisi suurempi kuin poistuman.

    Tätähän Lukelta kysyin näistä muuntokertoimista ja vastaus oli ”noin 0,7”.

     

     

    käpysonni käpysonni 27.2.2025, 22:45

    Vain suomalaiset voivat olla niin idiootteja typeryksiä, jos lähtevät tuollaisia maksuja maksamaan. Ei ole järkeä että euroopan metsäisin maa alkaa maksamaan maille, jotka on nielunsa tuhonneet aikoja sitten. Jos suomalaisten hiilijalanjälki per asukas on iso, niin paljolti se aiheutuu siitä että täällä joudutaan lämmittämään taloja enemmän kuin etelämmässä ja pitkien etäisyyksien takia liikenteenkin päästöt on isoja.

    Olisi siis todella epäoikeudenmukaisia tuollaiset sakkomaksut. Ja suomalaisten idioottimaisuutta korostaa vielä se, että täällä Luken tutkijat työkseen tutkivat mahdollisimman pikkutarksti kaikki seikat joilla saadaan meidän päästöt mahdollisimman suuriksi, sitten kehuskellaan kehittyneillä menetelmillä, kun  käännetään kirjaimellisesti kaikki kivet ja kannotkin, jotta saadaan mahdollisimman suuret päästölukemat

    Varmaan jotkut italialaiset nauravat suomalaisten idioottimaiselle tunnollisuudelle, että päästään varmasti maksamaan mahdollisimman paljon.

    Hei luken tutkijat, eikö riitttäisi vähempi ja suurpiirteisempi tutkiminen, johan meidän idioottimaiselle kiltteydelle nauraa koko muu eurooppa.

Esillä 10 vastausta, 7,811 - 7,820 (kaikkiaan 8,625)
1 2 3 … 781 782 783 … 861 862 863