Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,821 - 7,830 (kaikkiaan 8,625)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • Kurki Kurki

    Vastasin tuonne Hesarin keskusteluun näin.

    Riittääkö Ilmastopaneelin nykyisen puheenjohtajan Jyri Seppälän fakta, että mahdollisuutta ostaa päästökiintiöitä muilta EU-mailta ei ole olemassa, kun todennettuja päästökintiöitä millään EU-maalla ei ole. Ja totuus on, ettei Suomi pääse hiilineutraaliustavoitteesen vuonna 2035, joten joko laki saa jäädä silleen tai se kumotaan ja tavoitetta siirretään sinne, missä se on muillakin EU-mailla, vuoteen 2050.

    https://www.hs.fi/suomi/art-2000011052991.html

    aSanta

    biomassat olivat 1/3 (runkopuu), 1/3 (latvus ja oksat) ja 1/3 (kannot ja juuret)

    tuon laskelman puun rakennesuhteet eivät pidä paikkaansa, sillä kuusen runkopuuosuus on aina >50%, jolloin muuntokerroinkin on luokkaa 2*0,68 eli n. 1,4.

    Lukelaisten vastaus koski muuntokerrointa, jolla runkopuutilavuudesta saadaan koko puun biomassa, joka on siis tuo 0,7 eli 1 m3:n runkopuisen metsäpuun kokonaisbiomassa on 0,7 tn.

    aSanta

    ”Luke kuten edellä olen sen jo esittänyt on laskenut nielun -13,2 Mtn kasvun ja poistuman erilasilla muuntokertoimilla kasvulle 1,245 ja poistumalle 1,34.”

    Tuon kertoimien eroavuuden selittäisi ajallinen eroavuus: kun kasvun osalta kokonaiskasvua kertyy vain ’hakkaamattomalle’ puulle, mutta päästöä syntyy enemmän hakatulle puustolle, kun osa hakkuupuuston hakkuutähteestä maatuu ja ’päästää’ osan seurantavuotta, eikä hakkuupuu siten kasva koko kasvukautta.

    Kurki Kurki

    tuon laskelman puun rakennesuhteet eivät pidä paikkaansa,

    Tämä oli esimerkkitapaus Visakallon hakkuutiedoista oliko ketjussa ” jatkuva kasvatus käytännössä”, jossa näin oli suhteet ja kun huomio, että kuusen oksat ovat tilavuuspainoltaan 900kg/m3, niin laskelma suurin piirtein pitää paikkansa.

    Yleensä kuusikoiden muuntokerroin on korkein, mutta ei tietenkään tämän tapauksen luokkaa. Kaikkien puiden keskarvo Luken mukaan on 1,28.

    Kurki Kurki

    Tuon kertoimien eroavuuden selittäisi ajallinen eroavuus:

    Kun Suomessa tehdään harvennuksia 2 kertaa enemmän kuin päätehakkuita ja menetelmä on alaharvennus, joissa poistetaan keskimäärin pieniläpimittaisia puita ja jätetään elinvoimaisimmat, niin suhteethan pitäisi olla päinvastoin. Jatkuvassa kasvatuksessa, jota Lukekin suosittelee, poistuma olisi elinvoimaisimmasta päästä, joidenka massakerroin on suurin ja metsien hillinielu varmasti tuolla laskentamenetelmällä sitten romahtaisi vielä rumemmin.

    Odotankin Luken laskelmia hiilinielusta sellaisesta tapauksesta, että kaikki Suomen metsät olisivat jatkuvassa kasvatuksessa.

    Nyt on odotukset Luke palkinnut parissa tapauksessa. Kuinka luonnon suot ovatkin valtava ilmastopäästö metaanin vuoksi ja että kovasti hehkutettu suo-ojien tukkiminen onkin ilmaston kannalta vahingollista.

     

    aSanta

    Kuusen oksapuun tiheys on todellakin poikkeuksellisen suuri, ja näin on myös männyllä. Kuusen osuus on 30% kokonaispuustosta, jolloin oksien massamerkitys tasoittuu kokonaisbiomassassa.

    aSanta

    ”Kun Suomessa tehdään harvennuksia 2 kertaa enemmän kuin päätehakkuita ja menetelmä on alaharvennus, joissa poistetaan keskimäärin pieniläpimittaisia puita ja jätetään elinvoimaisimmat, niin suhteethan pitäisi olla päinvastoin.”

    Päästökerroin kertoo paljonko tietyllä ajanjaksolla puusto varastoi tai luovuttaa CO2:ta metaboliassaan – tarkasteluaika on kalenterivuosi. Puusto kasvaa eli sitoo hiiltä vain kasvukaudella, mutta hakkuita eli hiilen vapautusta tapahtuu ympäri vuoden, joten osa hakatusta puusta ei ehdi kalenterivuodessa kasvaa eli sitoa hiiltä, vaan päinvastoin kaadettaessa alkuvuonna, on sen hakkuutähde päästölähteenä jo kalenterivuotena. Näin kalenterivuoden päästökertoimet eroavat kasvavan ja hakatun puun kesken.

    PenttiAKHakkinen

    Mielenkiinnolla olen seurannut aSantan ja Kurjen kommentteja.

    Ihan hyvä, että puntaroidaan asioita eri kulmilta. Minä en noihin kertoimiin kiinnittäisi huomiota kovin paljon. Vaikkakin, jos jotain sakkomaksuja  peritään niin hyvä olisi olla tarkkoja.

    Enempi olisin huolissani tuollaisesta politikoinnista, että ilmaston lämpenemisestä tuleva  maaperäpäästö laitetaan maa- ja metsätalouden syyksi.

    Pari huomautusta edellisille. Kurjelle, että luonnonsoiden metaanipäästö ei lisää enää ilmaston lämpenemistä. Taitaa olla muutenkin esiteollisen ajan päästölukemissa. Soistuminen, oli se sitten ojittamattomuudesta tai ennallistamisesta johtuvaa, lisää ilmaston lämpenemistä.

    aSantalle huomauttaisin, että jos puu kaadetaan alkuvuonna niin ei sen osuus voi olla mukana vuosikasvussa. Sellunkin elinikä on 1-2 vuotta.

    mehtäukko

    ”..Puusto kasvaa eli sitoo hiiltä vain kasvukaudella, mutta hakkuita eli hiilen vapautusta tapahtuu ympäri vuoden..”  Jos/kun maa on jäässä, vapauttaako hakkuu hiiltä, kysyy nimim. ”kunhan vain sottailin”.

    ”Sellusta valmistettavaa tekstiilikuitua ei voi kaavailla yksin pikamuotibisneksen raaka-aineeksi – maailmasta loppuisivat puut kesken.”     Toivottavasti takkienkin teko onnistuu ja kestänevät 1-2 vuotta pitempään?

    Kurki Kurki

    Kurjelle, että luonnonsoiden metaanipäästö ei lisää enää ilmaston lämpenemistä

    Sama juttu märehtijöiden metaanin kanssa. Päästö vain ylläpitää jo ties milloin alkanutta lämpötilan nousua vakiona, ei nosta sitä kuten CO2-päästö.

Esillä 10 vastausta, 7,821 - 7,830 (kaikkiaan 8,625)