› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,831 - 7,840 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 783 784 785 … 855 856 857

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • aSanta 28.2.2025, 10:09

    ”Jos/kun maa on jäässä, vapauttaako hakkuu hiiltä, kysyy nimim. ”kunhan vain sottailin”” –

    ihan pätevää pohdintaa, mutta kyllä alkuvuodesta kaadetun puun hakkuutähteen hiilipäästö realisoituu vuoden eli kalenterivuoden loppuun mennessä, jolloin analyysikausi päättyy.

    aSanta 28.2.2025, 10:19

    ”aSantalle huomauttaisin, että jos puu kaadetaan alkuvuonna niin ei sen osuus voi olla mukana vuosikasvussa. Sellunkin elinikä on 1-2 vuotta.”

    Ei puuston kasvun seuranta ole reaaliaikaista vaan tilastollista, arviointia! Hakkuiden määrä ja ajankohta selvitetään raporteista, hakkuuilmoituksista ja puunkorjuuyrittäjien kirjanpidosta sekä teollisuuslaitosten puunhankinnasta, vientitilastoista ymv. Sellunkin kierto on tilastollista, esim. rakennusten rakenteessa sellun elinikä voi olla jopa satoja vuosia!

    aSanta 28.2.2025, 10:37

    ”Kurjelle, että luonnonsoiden metaanipäästö ei lisää enää ilmaston lämpenemistä

    Sama juttu märehtijöiden metaanin kanssa. Päästö vain ylläpitää jo ties milloin alkanutta lämpötilan nousua vakiona, ei nosta sitä kuten CO2-päästö.”

    Huomauttaisin, että metaani, riippumatta sen lähteestä, lisää ilmaston lämpöpakotetta, joten kaikki keinot sen ilmakehäpitoisuuden alentamiseen ovat tervetulleita. Toki painopiste on fossiilisten päästöjen vähentämiseen, mutta silti kaikki keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen on tarpeen hyödyntää. Fossiilisille hiililähteille tulisikin asettaa erillinen biosfäärivero, sillä ne lisäävät biosfäärissä kiertävän hiilen määrää, aiheuttaen ylimääräisen, ’luonnottoman’ lämpöpakotteen!

    Kurki Kurki 28.2.2025, 12:08

    Huomauttaisin, että metaani, riippumatta sen lähteestä, lisää ilmaston lämpöpakotetta, joten kaikki keinot sen ilmakehäpitoisuuden alentamiseen ovat tervetulleita.

    Näinhän se on luonnontilasten soidenkin metaanipäästöjen kannalta.

    Ojitus on poistanut metaanipäästäjä 6 milj.ha suo-ojituksilta, jotka ilman muuta pitäisi olla turvemaiden maapohjien päästölaskelmissa mukana nieluna.

    Kurki Kurki 28.2.2025, 12:15

    mutta päästöä syntyy enemmän hakatulle puustolle, kun osa hakkuupuuston hakkuutähteestä maatuu ja ’päästää’ osan seurantavuotta, eikä hakkuupuu siten kasva koko kasvukautta.

    Kuolleelle karikkeelle oksat mukaan lukien on oma varastolaskenta eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, pajonko runkopuuna ilmoitettujen kasvun ja poistuman CO2-kokonaissidonta on, joille näkyy olevan erilaiset muuntokertoimet, josta tulee 9 Mtn lisäpäästö verrattuna siihen, että kertoimet olisivat samat.

    Nyt tilanne on erikoinen, koska runkopuun hakkuusäästön CO2-kerroin 13,2/17,2=0,77 on lähes sama kuin pelkän runkopuun, jolle Luke antaa muuntokertoimen 0,73.

    Siis kaikki karikkeet, joita on n. 42% elävän puun biomassasta, jäävät pois.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.2.2025, 12:17

    On tehty sellainen rajaus että raportoidaan ihmisen vaikutuksen alla olevia päästöjä nyt. Ei huomioida aiempia maankäytön muutoksia, ei ainakaan ennen vuotta 1990 tapahtuneita. Näistäkin päästöistä ja nieluista vain ne joista on riittävä tutkimustieto olemassa. Haluaisiko esimerkiksi Venäjä, Ruotsi tai Kanada raportoida luonnonsoidensa päästöt, luulen että ei haluaisi. Ei Suomikaan, koska niistä tulisi vain lisäyksiä nykyiseen. Ei voi vain poimia itselle mieleisiä rusinoita pullasta!

    Jos haluaa selvittää kertoimien mysteereitä, kannattaisi lukea Suomen maaraportista (National Inventory Report) metsämaan laskennan osio ja siihen liittyvät liitteet joissa laskenta on selitetty. Kertoimien ero voi liittyä esimerkiksi siihen miten maanpäällinen ja maanalainen karike huomioidaan ja pintakasvillisuuden karike. Tuohon samaan kyllä kiinnitin itsekin huomiota, että puuston poistumassa pitäisi olla ainakin jaksollisessa metsässä heikommat latvukset ja juuret kuin jäävässä puustossa.

     

    KimmoK KimmoK 28.2.2025, 12:23

    Asiaton sivuhuomautus(?):

    Ruoho sitoo hiiltä ilmakehästä.
    Märehtijät syö ruohon ja kakkivat sen maaperään.
    Myös märehtijät päätyvät aikanaan maaperään.
    Märehtijät eivät nosta fossiilista hiiltä maaperästä.
    Nurmea syövät märehtijät ovat siten todellisuudessa hiilinielu ja edesauttavat hiilen sitoutumista maaperään.

    Suomen nautakarjan määrä vähenee vuosi vuodelta. Ulkomailta tuotava naudanliha aiheuttaa CO2 päästöjä.

    (Toivois että vihreet keskittyis johonkin olennaisempaan. Vaikkapa teollisuuden saamiseksi takaisin puhtaampiin tuotantomaihin. Tai vaikkapa suomessa vapaana laiduntavan ja nurmea syövän nautakarjan lihan saamiseksi kunniapaikalle lihatiskillä.)

    pihkatappi pihkatappi 28.2.2025, 15:55

    Biologit on lehmän pierut ja röyhtäykset mitannut. Tosiasia on kuitenkin se, että eläinproteiinit ja rasvat ovat ihmiselle toimivin energian lähde.

    Kurki Kurki 28.2.2025, 16:58

    Tuohon samaan kyllä kiinnitin itsekin huomiota, että puuston poistumassa pitäisi olla ainakin jaksollisessa metsässä heikommat latvukset ja juuret kuin jäävässä puustossa.

    Luken mukaan metsän hiilinielu laski, kun runkopuun biomassakerroin laski latvusten osuuden pienennettyä ja että oksia ja kantoja käytettiin enemmän enrgiaksi ja karikesyöte näin aleni. Tällähän ei ole mitään tekemista metsin kasvun ja poistuman kanssa, jotka ilmoitetaan runkopuuna ja vähennyksen eli hakkuusääsästön CO2-nielu lasketaan kokonaisbiomassojen mukaan.

    Ainakin yksi selittävä tekijä löytyy poistumassa, mikä nostaa muutokerrointa on että poistuman tilavuupaino olisi suurempi kuin kasvun.

    Koivuahan poistetaan nopeakasvuisena taimikkovaheesta lähtien ja sen tilavuuspaino on havupuihin nähden reilusti korkeampi. Mutta koska koivunvesat ovat runkopuuna vähäinen osa poistumaa ei sen tilavuuspaino yksin voi kääntää painoa per kuutio poistuman hyväksi, kun sitten varttuneiden metsien harvennukset ovat alaharvennuksia.

    aSanta 1.3.2025, 07:44

    ”Ainakin yksi selittävä tekijä löytyy poistumassa, mikä nostaa muutokerrointa on että poistuman tilavuupaino olisi suurempi kuin kasvun.”

    Käytännössähän tuo on vain näennäistä, sillä tuo olisi edellyttänyt ’poistuman tilavuuspainon’ eli puun kyseisen rakenneosan tiheyden kasvun yht’äkkiä, mille ei löydy empiiristä perustetta! Koivukin nimettiin ”metsien valkoiseksi valheeksi” jo 1960-luvulla. Tähän nähden viime aikoina päinvastoin energiapuun arvon nousun myötä on koivun arvo energiatiheänä puuna taloudellisesti merkittävästi kasvanut.

Esillä 10 vastausta, 7,831 - 7,840 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 783 784 785 … 855 856 857