Keskustelut Metsänomistus Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,841 - 7,850 (kaikkiaan 8,568)
  • Metsien hiilinielu

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

  • aSanta

    ”Jos haluaa selvittää kertoimien mysteereitä, kannattaisi lukea Suomen maaraportista (National Inventory Report) metsämaan laskennan osio ja siihen liittyvät liitteet joissa laskenta on selitetty.”

    En löytänyt noita dokumentteja, joten kyselin Googlen tekoälyltä, ja Gemini vastasi:

    Erot painokertoimissa:
    Puuston kasvu:
    -Edustaa hiilidioksidin sitoutumista ilmakehästä puustoon.

    -Painokerroin perustuu puuston kasvunopeuteen ja hiilipitoisuuteen.

    -Kasvuun vaikuttavat muun muassa puulaji, ikä, kasvupaikka ja ilmasto-olosuhteet.

    Hakattu puusto:
    -Edustaa hiilidioksidin vapautumista ilmakehään puunkorjuun ja puutuotteiden hajoamisen kautta.

    -Painokerroin perustuu hakatun puuston määrään ja puutuotteiden elinkaareen.

    -Eri puutuotteilla on erilaiset hiilivarastot ja hajoamisnopeudet, mikä vaikuttaa painokertoimiin.

    -Esimerkiksi pitkäikäiset puutuotteet, kuten rakennusmateriaalit, varastoivat hiiltä pitkään, kun taas lyhytikäiset tuotteet, kuten paperi, vapauttavat hiilen nopeammin.

    Näiden painokertoimien erot johtuvat siitä, että kasvaessaan puusto sitoo hiiltä, ja kun puu kaadetaan, osa siitä hiilestä vapautuu eri nopeuksilla takaisin ilmakehään.”

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    https://stat.fi/tilasto/khki

    https://unfccc.int/ghg-inventories-annex-i-parties/2024

    Oikeasta reunasta linkki: Inventory submissions > 2023 > NIR. Maaraporttia ei anneta joka vuosi ja viimeisin on siis vuodelta 2023.

    Laskelmissa kannattaisi säilyttää yksiköt mukana, muuten lukija ei pysty seuraamaan mitä on laskettu.

    MaalaisSeppo

    Puusta valmistettuja pitkäikäisiä tuotteita pidetään hyvänä hiilivarastona ja jotkut pitävät ko varastoa hyvänä hiilinieluna.

    Itse en laskisi sen varaan. Rakennusten käyttöaikahan on nykyään melko lyhyt. Kasvaakohan ko hiilivarasto todellisuudessa? En usko.

    Kurki Kurki

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/1d2d9949-804c-4a0d-ad7d-0c4dd0930296

    Mitä helevattua. Hyvin metsää kasvavaa suota ennallistetaan ja tehdään hiilinielusta päästö. Metsäkatoakin tulee 100 ha. Vedet tuskin puhdistuu yhtään nykyisestään, sillä luonnon soiden päästöt ovat samaa luokkaa ja maksaa vielä.

     

    Visakallo Visakallo

    Ei taida Kurki tälle soiden ennallistamisasialle tapahtua ainakaan vähään aikaan mitään, kun on liian suuresta arvovallasta kysymys. Asia kun on hallitusohjelmassakin, ja EU:llekin on tullut kaikenlaista lupailtua. Taitaisi mennä jo uusimmat koulukirjatkin uusiksi, ja muutaman puolueen puolueohjelma.

    aSanta

    ”Puusta valmistettuja pitkäikäisiä tuotteita pidetään hyvänä hiilivarastona ja jotkut pitävät ko varastoa hyvänä hiilinieluna.

    Itse en laskisi sen varaan. Rakennusten käyttöaikahan on nykyään melko lyhyt. Kasvaakohan ko hiilivarasto todellisuudessa? En usko.”

    Tämä ei ole uskonasia, vaan empiirinen havainto. Norjassa on satoja vuosia vanhoja hirsikirkkoja ja meilläkin yli satavuotiaita hirsirakenteisia kartanoita. Jos ei tuli niele tai sieni hajota, kiestää hirsitalo hyvässä vesikatossa satoja vuosia myös Suomessa. Tällöin mm. selluvilla, sellupohjaiset tuulensuojalevyt, katteen ruodepuu, lattialaudat, seinä- ja kattopaneelit, sellupohjaiset tapetit, puukuitulevyt jne. muodostavat oivan hiilinielun.

    MaalaisSeppo

    Lisääntyykö mm hirsitalojen puumäärä vai väheneekö? Vanhoja toki on, mutta nekin vähenee. Eipä taideta nykyään paljoa rakentaa uusia hirrestä.

    Väestö vanhenee. Kivisiin kerrostaloihin muuttavat ”palveluiden” ääreen.

    Visakallo Visakallo

    Uudisrakentaminen on nyt hiljaista, mutta omakotitaloista peräti 40% tehdään nyt hirrestä. Mökeissä luku on 70%

    Kurki Kurki

    Ei taida Kurki tälle soiden ennallistamisasialle tapahtua ainakaan vähään aikaan mitään, kun on liian suuresta arvovallasta kysymys.

    Nämä perusteetkin?

    —Turvemaan vedenpinnan nostolla oletetaan olevan myös myönteinen vaikutus maaperän hiilitaseeseen. 

    Luken mukaan metaanipäästöt alkavat.

    Valkeasuosta vielä, että turvetuotatoa on alueella ollut paljon ja ojitusalueet näkyvät kasvavan erinomaisesti metsää. Ilmeisesti kyseessä on Polvijärven pohjoispuolella oleva luonnon suo, joka on ojittamaton keskiosiltaan n. 20 ha, joka jo riittäisi puhdistamaan vesiä kunhan vain rajattasiin ojilla turvetuotantoalueilta leveäksi ränniksi Polvijärven suuntaan. Muun osan voisi pitää puuta kasvamassa vanhat ojat kaivamalla auki.

    käpysonni käpysonni

    Suotutkija Kankaan mukaan ojitetuista soista jo 85% on muuttunut turvekankaiksi.

    Onhan tuo ennallistaminen täysin turhaa. Nyt pitää unohtaa ennallistamiset, vihreät siirtymät ja hakkuurajoitukset, kun pitää alkaa armeijaa aseistamaan.  On maailman tilanne sellainen.

Esillä 10 vastausta, 7,841 - 7,850 (kaikkiaan 8,568)