› Keskustelut › Metsänomistus › Metsien hiilinielu

Esillä 10 vastausta, 7,851 - 7,860 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 785 786 787 … 855 856 857

  • Metsien hiilinielu

    Lähetetty: 10.12.2018, 12:37

    Merkitty: 

    Ollaanko yksityisen metsänomistajan metsien sitoma hiili nyt sosialisoimassa koko maan hyväksi? Miksi minä en saa metsänomistajana mitään hyötyä siitä, että metsäni sitovat hiiltä. Esim. alennuksia veroissa tai muuta vastaavaa. Jonkinlainen henkilökohtainen hiilirekisteri voisi olla metsänomistajalle etu.

    Tekijä
    sitolkka
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • Kalle Kehveli Kalle Kehveli 1.3.2025, 14:44

    Pitäishän se tyhmemmänkin ymmärtää, että kaikki kasvava sitoo hiiltä ja mitä paremmin kasvaa, sitä enemmän sitoo hiiltä. Ojitettu suo on tästä hyvä esimerkki, miten kasvu suorastaan räjähtää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 1.3.2025, 17:49

    FI_NIR_UN_2020_2022-04-15.pdf

    Jos Kurki tai joku muu on masokismiin taipuvainen niin voi käydä kurkkaamassa NIR-raportista esim.

    Appendix_6d. Biomass models used in estimating tree biomass increment and stock. Repolan biomassamallit. Näihin liittyy se mystinen kerroin 0,7 mutta missä lienee käytetään ja mikä on yksikkö…

    Appendix_6e. Description of the Yasso07 soil carbon model. Maaperämalli.

    Appendix_6f. Emission factors for soil organic matter and dead organic matter for Forest Land remaining Forest Land …

    Tuossa viimemainitussa on taulukoitu emissiokertoimet (yksikköä ei kerrota eli joku mallin parametri) Etelä-Suomeen ja Pohjois-Suomeen kivennäismaille ja eri turvekangastyypeille. Kivennäismaa ja osa turvekankaista on nielu (karut tyypit) ja osa on päästö. Kasvupaikkatyypeistä ruohoturvekankaalla on suurin päästö.

    On kyllä vaikea tehtävä yrittää ymmärtää miten inventaarion kaikki osaset toimivat, mitkä ovat tärkeitä ja vähemmän tärkeitä kokonaisuudessa, ja siihen päälle vielä osioiden eritasoiset epävarmuudet.

    Soiden ennallistamisessakaan ei päde sama sapluuna kaikilla alueilla. Kohdevalinnassa ja toteutuksessa pitää huomioida monenlaisia asioita, kuten juurikin metaanin tuotannon minimointi.

    Kurki Kurki 1.3.2025, 18:39

    Jos Kurki tai joku muu

    En jaksa ruveta pitkiä englannin kielisiä tutkimuksia kääntämään. Vie liikaa aikaa.

    Se minulle on selvinnyt Suomen metsien hiilinielun laskusta jo riittävästi, että jostain syystä poistumassa on raskaammat puut, jotka sitovät enemmän CO2 kuutiometriä kohden tai poistumassa on biomassaa per runkopuu enemmän, jonka johdosta runkopuuna ilmoitettu hakkusäästö vastaa vain runkopuun hiilensidontaa, joka saadaan kertoimella 0,77*17,2= – 13,2 Mtn. Pelkän runkopuun ilman karikkeita CO2-kerroin on Luken mukaa 0,73 eli lähes sama.

    Ruotsissa lasketaan näin.

    https://www.naturvardsverket.se/data-och-statistik/skog/skog-tillvaxt-och-avverkningar/

    Linkissä vuonna 2020 hakkuusäästö oli 4,5 Mm3.

    https://yle.fi/a/74-20140329

    Elävän puuston nielu on -5 Mtn.

    Eli Ruotsissa kerroin 4,5/5= 1,1

    Linkissä Ruotsin kivennäismaat näkyy olevan tasaisesti vuosittainen nielu n. -20 Mtn, mutta Suomessa se on romahtanut -10 Mtn/2000 päästöksi +1,1 Mtn vuonna  2023.

    Ja sitten Ruotsissa on lisäksi kuollut orgaanien materiaalinieli, joka viime vuosina on ollut n. -17 Mtn luokkaa ja jota Suomessa ei ole lainkaan.

    Ojitettujen turvemaiden määpäästöt ovat epävarmat eikä niitä pitäisi ottaa laskelmiin.

     

    aSanta 2.3.2025, 08:22

    ”Se minulle on selvinnyt Suomen metsien hiilinielun laskusta jo riittävästi, että jostain syystä poistumassa on raskaammat puut, jotka sitovät enemmän CO2 kuutiometriä kohden tai poistumassa on biomassaa per runkopuu enemmän.”

    Analogia on virheellinen, sillä kyse on CO2-päästöistä, ei nielusta! Kerroin selittyy hakkuujalosteiden kiertoaikaodotteesta: energiapuuna se vapautuu ilmakehään nopeasti, selluna hieman hitaammin ja puutavarana jo huomattavasti hitaammin – tuo viive laskee kerrointa, joka siis määritetään tietylle vuodelle ekstrapoloiden sen vaikutukset kyseiselle vuodelle. Myöhemmät tuotepäästöt tavallaan kumuloituvat tietylle vuodelle eli mitä hitammin jaloste hajoaa, sitä pienmmät sen vaikutukset kertoimeen ovat – myös puunkorjuu ja kaukokuljetus lisää hiilipäästöjä ja korottaa kerrointa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.3.2025, 08:46

    Luulisi että mukana on muitakin selittäjiä, vaikka edellä kuvatut ovat hyviä ehdokkaita. Hakkuujalosteiden ei luulisi vaikuttavan tässä kohtaa, koska niillä on oma puutuotteiden hiilinielu hwp. Oliko jossain uutisissa äskettäin juttua (en löytänyt) Ruotsin ja Suomen eroista hakkuutähteiden keräämisessä ja nuorten metsien  energiahakkuissa? Nekin voisivat selittää osan karikesyötteen kertoimen erosta ja maiden erosta: jos kasvanutta biomassaa menee paljon energiaksi, sitä ei kerry metsämaahan.

    Kurki Kurki 2.3.2025, 09:07

    Analogia on virheellinen, sillä kyse on CO2-päästöistä, ei nielusta!

    Sanotaanko tuossa niin?

    Se minulle on selvinnyt Suomen metsien hiilinielun laskusta jo riittävästi,

    Kyse on hiilinielun laskennasta, jossa kasvun CO2-sidonnasta vähennetään poistuman CO2-sidonta ja saadaan hiilinielu.

    Analogiaväitteesi on virheellinen.

     

    aSanta 2.3.2025, 09:09

    ”Hakkuujalosteiden ei luulisi vaikuttavan tässä kohtaa, koska niillä on oma puutuotteiden hiilinielu hwp.”

    Tottakai niillä on nielu, mutta koska ne eivät empiriassa ole ikuisia, tulee niille laskea myös päästö! Se tuleeko vientituotteille laskea päästö tuotantomaassa onkin kiperämpi filosofinen haaste – tuolloinhan fossiilituotteidenkin kuten tuontienergian päästöt tulisi sälyttää tuontimaalle kuten Venäjälle, Norjaan tai Lähi-itään öljyvaltioille.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 2.3.2025, 09:11

    Hwp:ssä on puoliintumisajat eri tuotteille.
    6.11 Harvested Wood Products
    FI_NIR_UN_2020_2022-04-15.pdf

    s. 367

    Kurki Kurki 2.3.2025, 09:14

    Hakkuujalosteiden ei luulisi vaikuttavan tässä kohtaa, koska niillä on oma puutuotteiden hiilinielu hwp.

    No ei tietenkään vaikuta, kun tässä vähennetään kasvun ja poistuman sitoma CO2. Hakkutähteiden karikesyötösta lasketaan varaston muutosten kautta nielulisät tai päästötja  samon puutuotteiden nieluvaikutus lasketan varastomuutoksista.

    aSanta 2.3.2025, 09:20

    ”Kyse on hiilinielun laskennasta, jossa kasvun CO2-sidonnasta vähennetään poistuman CO2-sidonta ja saadaan hiilinielu.”

    Nieluna tuo ’CO2-sidonta’ ei vähennä nielua, mutta päästönä se tekee sen, kuten laskelmien analogia esittää.

Esillä 10 vastausta, 7,851 - 7,860 (kaikkiaan 8,568)
1 2 3 … 785 786 787 … 855 856 857