Metsien hiilinielu

Mitähän se tekoäly sanoo tällä hetkellä soiden ennallistamisesta?

Nyt kommentoijat näyttävät päätyneen sellaiseen sekasotkuun, että huhhuh.

Minä olen joskus keskenkasvuisena saanut korkeampaa opillista sivistystä. Professorimme sanoi heti alkajaisiksi puhuttaessa luonnonilmiöiden matemaattisfysikaalisista mallintamisista:

Jos laskette, että 1+1 = 5 niin ketä kiinnostaa.

Jos laskette, että 1+1 = 20 niin haiskahtaa virheeltä.

Jos laskette, että 1+1 = 2000 niin se on virhe.

Että tältä pohjalta. Minä panostaisin teorian oikeellisuuteen.

Kysyin vain hakatun puuston painokertoimen rakenteesta, en sen eroavuudesta kasvavan puuston nielupainokertomeen – tekoäly vastaa eksaktisti kysyttyyn kysymykseen. Toki siltä voi kysyä myös ehdottamastasi asiasta, ja voit tehdä sen itsekin – mutta jotta asiassa olisi älyllistä haastetta, kannattaa tuon kysymyksen pohtimisen jättää keskustelijoiden kontolle.

Kotikonstein  voi käynnistää ”viinin” eli kiljun ja vesilukosta seurailla prosessia.  No, siitä sitten  eri kaavoin laskeee ja laskee  montako kiljua on käynnissä ja summailee ???  — Saman saa  sääennusteen  istuen  kusiaispesässä  tai kysymällä sammakolta.

Eikö Tukholmakin lämmitä hakkeella. Suomessa hakkeen köyttö taitaa loppua, sillä kohta kaikki kattilat lämmitetään sähköllä.

Suomen metsämaan hiilinielu Ruotsin mallilla laskettuna 2023. Ruotsin metsien kasvu on vähän korkeampi n. 108 Mm3 ja Suomen 104 Mm3 ja taitaa olla kasvullista metsämaata vähän enemmän. Kokonaispuusto on korkeampi ja siksi käytän kerrointa kerrointa 0,9,
– elävä puusto 1,1*17,2 (Suomen hakkuusäästö 2023)= -19 Mtn. Kerroin 1,1 tulee Ruotsin 2020 hakkuusäästön 4,5 Mtn ja sen CO2-sidonnan -5 Mtn suhteesta 5/4,5=1,1.
– kivennäismaat -0,9*19 (Ruotsi linkistä alla)= -17,1 Mtn
– kuollut orgaaninen materiaali -0,9*17 (Ruotsi linkistä) = -15.3 Mtn-ekv.

Yhteensä -19-17,1-15,5= -51,6 Mtn-ekv. Ruotsissa nämä kolme metsämaan nielun varastoa ovat yhteensä (linkki)= – 39 Mt

Kun vähentää näistä metsämaan nieluista maapäästöt, jotka Suomessa olivat +14,2 Mtn-ekv ja Ruotsin +8 Mtn-ekv saadaan

Suomen metsämaan nieluksi -51,6+14,2= -37,4 Mtn-ekv ja

Ruotsin metsämaan nieluksi -39+8=-31 Mtn-ekv

Luken mukaan vuoden 2023 metsämaa oli päästö +1.1 Mtn-ekv.
Eroa Ruotsin mallin mukaan laskien hiilinielulle tulee käsittämättömät  -38,5 Mtn-ekv.

Kommenttina vielä, että Luken tutkija Ilvesniemen mukaan Suomen  ojitettujen turvemaiden päästöt +14,2 Mtn-ekv ovat niin epävarmat, että ne pitäisi jättää pois laskelmista pois. Eli näitä maapäästöjä ei tarvitse vähentää nielusta, joten Suomen metsänielu olisi noin – 51,6 Mtn-ekv, joka vastaa jo kaikkia Suomen nykyisiä päästöjä.

https://yle.fi/a/74-20140329

Suomi oli jo hiilineutraali Ruotsin mallilla laskettuna vuonna 2023.
Ruotsin metsien kasvu on vähän korkeampi n. 108 Mm3 ja Suomen 104 Mm3 ja molemmilla on suurin piirtein saman verran kasvullista metsämaatakin. Kokonaispuusto on suurempi ja siksi käytän kerrointa 0,9.

– elävä puusto 1,1*17,2 (Suomen hakkuusäästö 2023)= -19 Mtn. Kerroin 1,1 tulee Ruotsin 2020 hakkuusäästön 4,5 Mtn ja sen CO2-sidonnan -5 Mtn suhteesta 5/4,5=1,1.
– kivennäismaat -0,9*19 (Ruotsi linkistä alla)= -17,1 Mtn
– kuollut orgaaninen materiaali -0,9*17 (Ruotsi linkistä) = -15.3 Mtn-ekv
Yhteensä -19-17,1-15,5= -51,6 Mtn-ekv. Ruotsissa nämä kolme metsämaan nielun varastoa ovat yhteensä (linkki)= – 39 Mt

Kun vähentää näistä metsämaan nieluista maapäästöt, jotka Suomessa olivat +14,2 Mtn-ekv ja Ruotsin +8 Mtn-ekv saadaan

Suomen metsämaan nieluksi -51,6+14,2= -37,4 Mtn-ekv ja

Ruotsin metsämaan nieluksi -39+8=-31 Mtn-ekv

Luken mukaan vuoden 2023 metsämaa oli päästö +1.1 Mtn-ekv.
Eroa Ruotsin mallin mukaan laskien hiilinielulle tulee -38,5 Mtn-ekv.

Kommenttina vielä, että Luken tutkija Ilvesniemen mukaan Suomen ojitettujen turvemaiden päästöt +14,2 Mtn-ekv ovat niin epävarmat, että ne pitäisi jättää pois laskelmista pois. Eli näitä maapäästöjä ei tarvitse vähentää nielusta, joten Suomen metsänielu olisi noin – 51,6 Mtn-ekv, joka vastaa jo kaikkia Suomen nykyisiä päästöjä.

Ruotsin laskelma löytyy netistä haulla: ”Analyysi: Saiko Ruotsi itselleen jättimäisen hiilinielun rajuilla metsähakkuilla”.